Merireitti on katki, maa­kuljetuksia haittaavat neuvosto­aikainen raide­leveys ja byrokratia – Miten Ukrainan vilja saadaan maasta ulos?

Merikuljetukset ovat lisäksi viljan kaltaisen bulkkituotteen kuljettamisessa ylivertaisia juna- tai maantiekuljetuksiin verrattuna.

Ukrainassa kevään peltotyöt ovat onnistuneet odotuksiin nähden hyvin.

31.5. 16:52 | Päivitetty 31.5. 18:38

Bryssel

Maailmaa uhkaa ruokakriisi, kun Ukrainassa tuotettu vilja ei pääse Venäjän saartamien Mustanmeren satamien kautta liikkeelle. Tämäkin sodan seuraus päätyi tiistaina EU-johtajien pöydälle Brysselin huippukokouksessa.

Jos meritse ei pääse, onnistuisiko maitse? EU:n tähänastiset selvittelyt osoittavat, että vakiintuneen vientireitin katketessa uusia ei polkaista pystyyn käden käänteessä.

Merikuljetukset ovat lisäksi viljan kaltaisen bulkkituotteen kuljettamisessa ylivertaisia juna- tai maantiekuljetuksiin verrattuna.

EU on vedonnut Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin, että Mustanmeren syväsatamat ja merireitit avattaisiin viljan viennin mahdollistamiseksi. Vetoomus oli turha: Putinin mukaan tämä käy, jos EU purkaa ensin Venäjää vastaan määräämänsä pakotteet ja esimerkiksi päästää venäläislaivat jälleen EU-satamiin.

Vaikuttaa ikävästi siltä, että Putinille sopii oikein hyvin, jos ruokakriisi aiheuttaa levottomuuksia ja saa esimerkiksi pakolaiset liikkeelle kohti EU-maita.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi Brysselin huippukokouksessa vedonneensa yhdessä Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin kanssa Putiniin, että Venäjä lopettaisi Odessan sataman saarron YK:n päätöslauselman ehtojen mukaan.

Ennen sotaa Ukraina vei 75 prosenttia viljasadostaan, jonka päätuotteita ovat vehnän lisäksi auringonkukkaöljy ja maissi. Se toi noin viidenneksen Ukrainan vientituloista.

Monet maat olivat ennen sotaa rakentaneet viljatuontinsa Ukrainan varaan. Libanon on tuonut 80 prosenttia käyttämästään vehnästä Ukrainasta, Intia 76 prosenttia auringonkukkaöljystä.

YK:n alainen maailman ruokaohjelma WFP hankki 40 prosenttia köyhimpiin maihin jakamastaan vehnästä Ukrainasta.

Sodan alkaessa epäiltiin, että ukrainalaiset viljelijät eivät pystyisi tekemään peltotöitä, mutta siinä he ovat onnistuneet hämmästyttävän hyvin. Nyt alkaisikin olla kiire saada edelliskauden vilja liikkeelle varastoista, jotta uudelle sadolle tulee tilaa.

Ukraina on arvioinut, että sen pitäisi saada vietyä noin 25 miljoonaa tonnia viljaa lähikuukausina ennen kuin uusi sato valmistuu loppukesästä. Haasteen suuruudesta kertoo se, että huhtikuussa Ukraina sai ulos maasta vain 1,2 miljoonaa tonnia.

Ukraina tarvitseekin kipeästi apua EU-mailta. Maa on viime aikoina saanut jo toimitettua viljaa vientiin rautateitse EU-maiden kautta, mutta määrät ovat kaukana sotaa edeltäneistä merikuljetuksista.

EU ilmoitti toukokuun alussa pyrkivänsä luomaan ”solidaarisuuskaistat” eli vaihtoehtoiset reitit, joiden avulla viljan vienti Ukrainasta onnistuisi. Kaistojen avulla Ukraina pystyisi myös tuomaan maahan välttämättömiä lannoitteita ja rehuja.

Lue lisää: Ukrainan viljan ostamista helpottavista solidaarisuus­käytävistä päätöksiä lähipäivinä, sanoo ministeri Kurvinen

Pääsyy nykyiseen hitauteen on se, että Ukrainassa on neuvostoaikojen peruina leveämpi raideleveys kuin Euroopassa, 1 520 millimetriä verrattuna Euroopan 1 435 millimetriin. Se tarkoittaa, että rajalla vilja on joko siirrettävä ukrainalaisista junanvaunuista eurooppalaisiin tai vaunujen telit on vaihdettava.

Tällaiseen ruljanssiin ei ole rajanylityspaikoilla varauduttu siinä mittakaavassa kuin nyt tarvittaisiin. Ei ole tarvittavaa kalustoa, ei ole tarpeeksi työntekijöitä, ei ole päivystystä vuorokauden ympäri.

Lisäksi EU-maat ovat olleet turvallisuussyistä haluttomia päästämään junanvaunujaan rajan yli Ukrainaan lastattaviksi.

Toinen vielä ärsyttävämpi syy on byrokratia. Muutamat EU:n jäsenvaltiot ovat vaatineet ukrainalaisiin viljalähetyksiin enemmän vientiasiakirjoja kuin mitä komissio on katsonut tässä tilanteessa tarpeelliseksi. Tätä käydään nyt läpi jäsenmaiden kanssa.

Komission arvion mukaan tuhansittain junanvaunuja odottaa parhaillaan Ukrainan puolella pääsyä jäsenmaihin. Keskimääräinen odotusaika on yli kaksi viikkoa, joillakin rajanylityspaikoilla liki kuukausi.

Myös rekkojen odotusaika on komission mukaan liian pitkä. Lisäksi maantiekuljetusten kalustosta on pulaa, samoin kuljettajista – oli jo ennen sotaa. Komissio toivookin, että EU-maat purkaisivat byrokratiaa ja päästäisivät ukrainalaiset rekat ja kuljettajat EU-alueelle nykyistä helpommin.

Komissio on miettinyt myös jokikuljetuksia Tonavaa pitkin, mutta niiden merkitys arvioidaan pieneksi.

”Kaikki liikennemuodot on saatava liikkeelle täydellä kapasiteetilla”, komissio arvioi.

Kaikki kivet käännetään, sillä Ukrainan vientikuljetusten onnistuminen on kirjaimellisesti elämän ja kuoleman kysymys lähikuukausina. Siihenkin on varauduttava, että poikkeusjärjestelyjä tarvitaan vielä vuosia eteenpäin.

Lue lisää: Historiallinen määrä ihmisiä on nälkiintymisen partaalla

Lue lisää: Von der Leyen syytti Venäjää ruoan käyttämisestä aseena – Puolan pääministeri vertasi Venäjän toimintaa Stalinin aloittamaan nälän­hätään

Lue lisää: Asian­tuntijat: Maailmaa uhkaava ruoka­kriisi voi pahentua entisestään, koska valtiot alkavat suojella omia resurssejaan

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat