Hallitus saa kovaa arvostelua terapia­takuun hylkäämisestä, nyt ministeri Lindén perustelee päätöstä: ”Ongelmallinen ajatus"

Lindénin mielestä olisi ongelmallista asettaa psykoterapiaan pääsemiselle oma erillinen aikarajansa. Hän katsoo hallituksen esittämän yleisen hoitotakuun helpottavan myös mielenterveyspalveluihin pääsyä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén.

31.5. 19:20

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindénin (sd) mukaan niin sanottua terapiatakuuta ajanut kansalaisaloite oli tärkeä, mutta siinä esitetty toteutustapa ongelmallinen. Muun muassa mielenterveysjärjestöt sekä oppositiopuolue kokoomus ja hallituspuolue vihreät ovat arvostelleet hallitusta terapiatakuun sivuuttamisesta.

Lue lisää: Hallitus jätti kaikessa hiljaisuudessa terapia­takuun pois hoitotakuu­esityksestä – Tavallaan kannan­otto, STM:stä myönnetään

Lindénin mielestä hallituksen esitys yleisestä hoitotakuusta edistää mielenterveyspalveluihin pääsyä, eikä erillistä terapiatakuuta ollut tarpeellista esittää.

”Kokemukseni perusteella mielenterveyden ongelmat tulevat usein esille muiden ongelmien käsittelyn yhteydessä. Siksi on tärkeää nopeuttaa hoitoon pääsyä kaikkien terveysongelmien vuoksi”, Lindén sanoo.

Hallitus ehdottaa toukokuussa antamassaan esityksessä seitsemän vuorokauden hoitotakuuta perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon. Hoitoon tulisi siis päästä enintään seitsemässä päivässä, kun nykyisin takaraja on kolme kuukautta. Hallitus kuitenkin rajasi hoitotakuun ulkopuolelle psykoterapeutin antaman psykoterapian.

Vuonna 2019 eduskuntaan edenneessä kansalaisaloitteessa vaadittiin, että arvio mahdollisesta psykoterapian tai muun psykososiaalisen hoidon tarpeesta tulisi saada kolmessa päivässä ja hoitoon pitäisi päästä enintään neljässä viikossa.

”Aloitetta lukiessa minulla tuli ensimmäisenä mieleeni, että on ongelmallinen ajatus nostaa erilleen yhden sairausryhmän eli mielenterveyden ongelmien yksi hoitomuoto eli psykoterapia”, Lindén sanoo.

Hän viittaa siihen, että hallituksen esittämä seitsemän vuorokauden hoitotakuu koskee myös psyykkisiä terveysongelmia, vaikkakaan ei nimenomaisesti psykoterapiaa.

”Kiireellinen hoito tulee antaa aina heti. Kiireettömän hoidon kohdalla henkilö saa seitsemässä vuorokaudessa yleislääketieteen erikoislääkärin, muun erikoislääkärin tai lisäkoulutetun sairaanhoitajan antamaa mielenterveyden psykososiaalista tukea. Se voi tarkoittaa tunnin, puolentoista mittaisia keskusteluja elämäntilanteesta, ja siihen voi liittyä lääkärin antama lääkeresepti.”

Jos potilaalle päädytään tekemään hoitosuunnitelma, johon sisältyy psykoterapiaa, sen piiriin pääsee enintään kolmessa kuukaudessa. Sama kolmen kuukauden takuu koskee muitakin hoito- ja kuntoutussuunnitelman mukaisia hoitotapahtumia.

”Eli jos alkuvaiheen selvittelyssä päädytään siihen, että potilaalle paras hoitomuoto olisi psykoterapia, niin sitä koskee kolmen kuukauden hoitotakuu. Silloin potilas on tavannut hoitohenkilökuntaa jo ehkä kaksi, kolme tai neljä kertaa. Ja nyt kysymys kuuluu, eikö se ole minkään arvoista. Sehän voi pelastaa ihmisen”, Lindén vastaa arvosteluun terapiatakuun sivuuttamisesta.

”Ei muihinkaan sairauksiin ole laitettu tällaisia omia aikarajojaan.”

Jos kansalaisaloitteen esitys olisi toteutettu, psykoterapiaan pääsisi siis kolmen kuukauden sijaan enintään neljässä viikossa.

”Ei muihinkaan sairauksiin ole laitettu tällaisia omia aikarajojaan. Hallituksen esityksessä yhteys terveyskeskukseen pitää saada päivässä, kiireettömään hoitoon pitää päästä seitsemässä päivässä, ja sitten osassa palveluita on tämä kolmen kuukauden hoitotakuu ja esimerkiksi tekonivelleikkauksissa kuuden kuukauden takuu. Siinä on jo ihan tarpeeksi aikamääreitä, jos laki menee tällaisenaan läpi.”

Lindénin mielestä keskeistä on, että mielenterveyspalveluiden piiriin pääsemistä yleisesti pyritään helpottamaan. Hän mainitsee hallituksen 43 miljoonan euron panostuksen Terapiat etulinjaan -hankkeeseen, jonka puitteissa on Lindénin mukaan koulutettu yli tuhat terveydenhuollon työntekijää puuttumaan mielenterveysongelmiin.

Ministeri lisää, että kaikkein tärkeimpänä hän pitää ennaltaehkäisyä.

”Meidän täytyy selvittää, mitä sellaista varsinkin nuorten ihmisten ja yhteiskunnan välisessä suhteessa on tapahtunut, joka johtaa mielenterveyshäiriöiden yleistymiseen. Logiikkahan ei voi olla se, että hoidamme yhteiskuntaa huonosti ja sen seurauksena tarvitsemme lisää mielenterveyspalveluita”, Lindén sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat