EU-parlamentti äänestää bensiini­autojen tuotannosta luopumisesta ja muista ilmasto­laeista – mepit pelkäävät kustannusten nousua

Parlamentti torjui suunnitelman, että päästökauppa laajenisi myös kotitalouksien käyttämiin polttoaineisiin. Tukia jakava ilmastorahasto kutistui.

Autojen latauspisteitä kauppakeskus Redissä Helsingissä.

7.6. 2:00 | Päivitetty 7.6. 10:53

Bryssel

Eurooppa pyristelee irti venäläisenergiasta ja yrittää hillitä ilmastonmuutosta, ja tällä viikolla otetaan pitkä askel: EU-parlamentti äänestää keskiviikkona omat kantansa isoon osaan lakiehdotuksia, jotka vievät tavoitteita eteenpäin.

Eurooppalaisille uudet ilmastotavoitteet tarkoittavat sitä, että muun muassa liikkuminen kallistuu. Teollisuuden kulut voivat kasvaa päästökaupan kiristämisen takia. Bensiini- ja dieselautojen tuotannon loppu häämöttää.

Kokoomuksen europarlamentaarikko Petri Sarvamaa pelkää, että kansalaisten ymmärrys toimille ei välttämättä riitä tilanteessa, jossa etenkin ruoan ja polttoaineiden hinnat ovat jo muutenkin nousussa.

”Sopii kysyä, onko meillä asiat oikeassa tärkeysjärjestyksessä, ja onko tätä ilmastopakettia välttämätöntä runnoa tällä kunnianhimolla ja aikataululla läpi nykyisessä maailmantilanteessa. Etenkään kun emme tiedä, kuinka kauan Venäjä aikoo jatkaa sotatoimiaan, ja miten mittavia sodan heijastevaikutukset tulevat lopulta olemaan”, hän toteaa tiedotteessa.

”Pahoin pelkään, että jossain kohtaa alkaa huumorintaju loppumaan.”

Myös Sdp:n meppi Eero Heinäluoma sanoo, että EU:n uudet tavoitteet aiheuttavat ihmisille kustannuksia. Hänestä kustannuksista on puhuttava mieluummin inhorealistisesti eikä yritettävä myydä ilmastopakettia liian kauniilla kuorrutuksella.

Kokoomuksen Sirpa Pietikäinen (kok) sanoo kuitenkin senkin olevan inhorealismia, että kustannuksia tulee moninkertaisesti, jos ilmastonmuutoksen edessä heittäydytään toimettomiksi. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt yleistyvät kaikkine haittoineen.

Parlamentin äänestykset huipentavat parlamentin koko talven kestäneen työn, mutta ihan vielä lait eivät tule voimaan. Tarvitaan myös EU-jäsenmaiden kanta, jonka puheenjohtajamaa Ranska yrittää puristaa koko paketista vielä kesäkuun loppuun jatkuvalla kaudellaan.

Parlamentti ja jäsenmaat aloittavat EU-komission kanssa sen jälkeen niin sanotut trilogineuvottelut, ja vasta niiden päätyttyä tiedetään varmasti, millaisin keinoin EU etenee kohti päästövähennyksiä.

Parlamentaarikot neuvottelevat vielä koko tiistain ja ilmeisesti osan keskiviikon vastaisesta yöstäkin kaikista sadoista muutosehdotuksista, joita mepit ovat tehneet lakiesityksiin. Myös meppeihin muun muassa teollisuuden suunnasta kohdistunut lobbaus on ollut ennätyksellistä.

Näistä lakiehdotuksista parlamentti äänestää tällä viikolla:

Polttomoottoriautojen tuotanto loppuu

Parlamentti äänestää, otetaanko henkilö- ja pakettiautojen hiilidioksidipäästöille käyttöön tiukemmat EU:n laajuiset vähennystavoitteet. Vuodesta 2035 alkaen polttomoottorilla varustettuja uusia henkilö- tai pakettiautoja ei enää voisi tehdä EU:n markkinoille.

Vähennystavoitteita kiristetään vähitellen päätyen siihen, että bensiini- ja dieselkäyttöisten autojen tuotanto loppuu. Käytännössä autonvalmistajien kannattaa valmistaa ainoastaan täyssähkö- ja vetyautoja.

Tästä tulee tiukka äänestys, sillä oikeistoryhmälle riittäisi, että 90 prosenttia autoista olisi vuonna 2035 muita kuin polttomoottoriautoja.

”En usko, että tulevaisuus on vain sähköautoja”, sanoo EU-parlamentaarikko Henna Virkkunen (kok). Hän olisi toivonut parlamentilta teknologianeutraalimpaa lähestymistapaa, siis sitä, että joitakin teknologioita ei suljettaisi kokonaan pois.

Hänen mukaansa akkuteknologia ei ole vielä kestävällä pohjalla, Eurooppa on niiden raaka-aineissa yhä tuonnin varassa.

Viime vuonna yhdeksän prosenttia ensirekisteröidyistä henkilöautoista EU:ssa oli täyssähköautoja ja 8,9 prosenttia ladattavia hybridejä.

Liikenne ja rakennukset osittain päästökauppaan

Komissio esitti alun perin, että päästökauppa ulotettaisiin liikenteeseen ja rakennuksiin. Esitys olisi nostanut kansalaisten polttoaine- ja lämmityslaskuja, sillä käytettävät polttoaineet olisivat kallistuneet.

Parlamentti lieventää tätä niin, että päästökauppa koskeekin vuodesta 2025 eteenpäin vain kaupallista liikennettä ja kaupallisia rakennuksia, ei kotitalouksia. Tosin on epäselvää, mitä tapahtuu rakennuksissa, jotka ovat esimerkiksi osaksi asuin- ja osaksi toimistokäytössä.

Ilmastorahasto osittaisena

Liikenteen ja rakennusten päästökauppa oli kytkyssä uuteen konstiin, ilmastorahastoon, jonka tuella olisi lievennetty vaikutuksia kotitalouksille.

Kun liikenne ja rakennukset ovat mukana vain osittain, rahastostakaan ei tule niin massiivista kuin komissio esitti. Esitetty 72 miljardin rahasto kutistuu 14 miljardiksi.

Osalle jäsenmaista rahaston kutistuminen on pettymys, ja tästä voi tulla trilogineuvotteluissa yksi kiistakysymys. Suomen hallitus on yksi niistä, jolle tämän tukimuodon pieneneminen sen sijaan sopii.

Hiilitullit EU-rajalle

Hiilitullit toimivat rinnakkain päästökaupan kanssa. Ne koskevat EU-alueelle kolmansista maista tulevaa sementtiä, alumiinia, lannoitteita, sähköä, rautaa ja terästä. Parlamentti lisäsi listalle muun muassa muovin, vedyn ja ammoniakin.

Kaikista niistä on maksettava tullia, kun niitä tuodaan EU-alueelle. Mekanismin on tarkoitus on täydessä käytössä vuonna 2030.

Tarkoituksena on estää hiilivuoto eli se, että EU:sta siirtyisi tuotantoa lepsumman ilmastopolitiikan maihin.

Tähän saakka hiilivuotoa on torjuttu jakamalla teollisuudelle ilmaisia päästöoikeuksia eli antamalla niille käytännössä tukea. Nyt ilmaisjako poistuu vuodesta 2026 alkaen. Ilmaisia päästöoikeuksia voi saada, jos investoi puhtaampaan tuotantoon.

Lue lisää: Tutkimus: EU:n ehdottomien hiilitullien vaikutukset Suomen kansantalouteen jäisivät vähäisiksi

Vankemmat hiilinielut

EU:ssa halutaan vahvistaa luonnon hiilinieluja, jotka toimivat hiilidioksidipäästöjen vastavoimana. Komissio nosti koko EU:n hiilinielutavoitteen 310 miljoonaan hiilidioksidi­ekvivalentti­tonniin. Suomen tavoite pienenee aiemmasta, monen muun maan kiristyy.

Parlamentti äänestää, täydennetäänkö tätä vielä 50 miljoonan tonnin ylimääräisellä tavoitteella, joka koskisi maataloutta.

Meriliikenteen päästöille hinta

Päästökauppa laajenee myös meriliikenteeseen, mikä on herättänyt Suomessa huolta siitä, miten talvimerenkululle käy. Suomen vesillä liikkuvat jäävahvistetut alukset nielevät enemmän polttoainetta, joten niiden käyttö maksaa jatkossa enemmän ja voi heijastua viennin kuljetuskustannuksiin.

Tulossa on tilapäinen poikkeus: jäävahvistetut alukset saavat alusten jääluokkaan perustuvan helpotuksen vuoteen 2029 asti.

Lentoliikenteen vuodesta 2012 voimassa ollutta päästökauppaa tehostetaan. Päästöoikeuksien ilmaisjako poistuu, mikä nostaa lentoliikenteen kuluja ja voi näkyä lippujen hinnoissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat