Helsingissä nähdään Suomen historian seuratuin sotilas­paraati lauantaina

Kliseeltä kuulostavasta kansanarmeijasta on monen mielessä ja monessa mielessä tullut viime aikoina totta, kirjoittaa HS:n turvallisuuspolitiikkaa seuraava toimittaja Jarmo Huhtanen.

Ilmavoimien Hornetit tekevät sään salliessa ylilennon lippujuhlapäivänä.

4.6. 2:00 | Päivitetty 4.6. 8:38

Puolustusvoimat järjestää Helsingissä lauantaina poikkeuksellisen tärkeän lippujuhlan päivän sotilasparaatin.

Tärkeäksi paraatia ei tee se, että se olisi jotenkin erityisen näyttävä tai että siinä esiteltäisiin jotain ennennäkemätöntä sotavälinettä. Suomalaiset sotilasparaatit ovat perinteisesti karuja ja pelkistettyjä tapahtumia.

Paraatijärjestelyistä vastaavan Helsingin varuskunnan komendantti Mika Romppanen muistuttikin perjantaina HS:lle, että ”meillä ei ole paraatiarmeijaa, vaan jokaisella joukolla on sodan ajan tehtävä”.

Tärkeäksi paraatin tekevät sen ajoitus, ajoitus ja ajoitus.

HS näyttää lippujuhlan tapahtumat suorana lähetyksenä kello 11.15 alkaen.

Nykymuotoisia lippujuhlan päivän paraateja on järjestetty vuodesta 1952 lähtien. Koskaan niitä ei ole pidetty Suomen kannalta näin herkässä turvallisuuspoliittisessa käännekohdassa.

Suomi on juuri ilmoittanut halunsa liittyä sotilasliitto Natoon ja sille on yllättäen ilmaantunut ensimmäinen este Turkin vastustaessa jäsenyyttä. Tämä vuosi saattaa kuitenkin olla viimeinen, jolloin paraatissa ei nähdä Naton lippua.

Joskus tulevaisuudessa paraatissa saatetaan nähdä myös Nato-maiden joukkoja. Kaikki eivät siitä ehkä pidä, mutta turvallisuuspolitiikan muutostahti on nyt kiivas.

”Sekä Venäjällä että Natossa tarkkaillaan, miten uusi tilanne hoidetaan Natoon pyrkivässä Suomessa”

Suomen asevoimat järjestää valtakunnallisen paraatin kaksi kertaa vuodessa: Puolustusvoimain lippujuhlan päivänä ja itsenäisyyspäivänä. Näistä kahdesta lippujuhlan päivä on korostetusti Puolustusvoimien oma juhla.

Puolustusvoimien juhlima lippu on kielekkeinen valtiolippu. Sen entinen nimi on nykyistä kuvaavampi: sotalippu.

Puolustusvoimat on tottunut siihen, että lippujuhlan päivän paraatissa esiinnytään omalle porukalle: puolustushallinnon henkilöstölle ja maanpuolustusta harrastaville kansalaisille.

Tänä vuosi on kuitenkin erilainen. Muutoksen on aiheuttanut Venäjän hyökkäys Ukrainaan.

Tänä vuonna Puolustusvoimat esiintyy korostuneesti myös kolmelle muulle taholle eli Venäjälle, Natolle ja niille suomalaisille, joille maanpuolustus ei ole ollut ehkä aiemmin päällimmäisenä mielessä.

Kiinnostus lippujuhlan päivää kohtaan tulee olemaan ennennäkemättömän suurta. Sekä Venäjällä että Natossa tarkkaillaan, miten uusi tilanne hoidetaan Natoon pyrkivässä Suomessa. Pessimistit puhuvat harmaasta ajasta, joka ajoittuu Nato-hakemuksen jättämisen ja sen hyväksymisen väliin.

Paraatin vastaanottaa Puolustusvoimain ylipäällikkö, tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Hänen juhlapuheestaan luetaan tänä vuonna rivien välitkin.

Sotilasparaatin järjestäminen pääkaupungissa nyt vaikuttaa tarkoitukselliselta. Kyse on kuitenkin sattumasta.

Lippujuhlan päivän paraati pidetään Helsingissä nykyään viiden vuoden välein eli Suomen itsenäisyyden kannalta tärkeinä merkkivuosina. Tänä vuonna itsenäinen Suomi täyttää 105 vuotta.

Koko kevään jatkuneessa Nato-keskustelussa toistui korostetusti yksi asia, jota ei juuri kyseenalaistettu: Puolustusvoimat on hyvässä iskussa. Samaa on viestinyt myös Puolustusvoimat itse.

Maavoimien edellinen komentaja Petri Hulkko kehui kaksi vuotta sitten viestimille, että Maavoimat ovat itsenäisen Suomen historian parhaassa kunnossa suhteessa turvallisuusympäristöön. Puolustusvoimien entinen komentaja Juhani Kaskeala sanoi kuukausi sitten HS:lle, että Suomen ilmapuolustus on ehdottomasti Pohjolan vahvin.

Puolustusvoimille on myönnetty viime vuosina lisää rahaa niin paljon, että puolustusbudjetti on noussut poikkeuksellisen korkealle tasolle. Esimerkiksi ensi vuodeksi kaavailtu puolustusbudjetin loppusumma on noin 5,7 miljardia euroa.

Se on euromääräisesti noin kaksi kertaa suurempi kuin kymmenen vuotta sitten.

Tampereen yliopiston kansainvälisen politiikan professori Pami Aalto varoitteli torstaina Ylen A-studiossa siitä, että eurooppalaiset eivät voi tuudittautua ajatukseen, että Yhdysvallat on ikuisesti Euroopassa eurooppalaisten tukena.

Hänen mukaansa Suomi ja muut ”itärintamalla olevat” maat joutuvat tulevaisuudessa ehkä miettimään toisenlaista suhtautumista puolustukseensa Nato-jäsenyydestä riippumatta.

Tällöin voi eteen tulla Israelin tyyppinen malli, jossa vihamielisessä ympäristössä oleva maa joutuu varautumaan ja varustautumaan hampaisiin asti. Se vasta kallista olisikin.

Kliseeltä kuulostava Suomen kansanarmeija on monen mielessä ja monessa mielessä totta.

Ukrainan sota saanee monet kansalaiset katsomaan lauantain sotilasparaatia uusin silmin.

Jokainen suomalainen kuulee herkästi korvissaan olemassaolostaan taistelevan Ukrainan ja sen presidentin Volodymyr Zelenskyin vaatimukset ja pyynnöt, että länsi lähettäisi lisää aseita.

Mitä jos Suomi olisi samassa tilanteessa? Mitä meillä on? Mitä meiltä puuttuu? Saataisiinko apua?

Tuskin kukaan arvasi viime itsenäisyyspäivänä, miten paljon Suomen turvallisuustilanne muuttuu lyhyessä ajassa ja miten nopeasti maanpuolustuksesta tulee koko kansan asia. Kliseeltä kuulostava Suomen kansanarmeija on monen mielessä ja monessa mielessä totta.

Muutos on toistaiseksi tapahtunut kuitenkin ilman maanpuolustukseen ja isänmaallisuuteen normaalisti liitettyä paatosta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut sodan kauheudet uudella tavalla ihmisten silmien alle. Siinä ei ole tilaa turhalle uholle ja patsastelulle.

Puolustusvoimien lippujuhlan päivän paraatin katselmus alkaa Helsingin Senaatintorilla lauantaina kello 12. Ohimarssi alkaa Mannerheimintiellä kello 13.30.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat