EU:n ilmastopaketti eteni, Suomen tavoitteet huomioitiin hyvin – Ministeri Harakka: ”Nyt on kerta kaikkiaan sellainen olo, että hyvin on onnistuttu”

Suomen kannalta oli erityisen tärkeää, että paketissa huomioidaan talvimerenkulun erityisolosuhteet.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka

2.6. 20:46

EU-jäsenmaiden liikenneministerit saivat torstaina muodostettua yhteiset kannat kolmesta lainsäädäntö­ehdotuksesta, jotka liittyvät EU:n ilmastopakettiin.

Paketin avulla EU aikoo vähentää päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta.

Luxemburgissa järjestetyssä kokouksessa Suomea edusti liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd). Hän kuvaa kokousta ”erittäin tuloksekkaaksi”.

”Kokous oli ilmeisesti kokeneidenkin virkamiesten näkökulmasta melko ennätyksellinen siltä osin, että saimme laskujeni mukaan yhteensä viidestä eri aihepiiristä neuvoston yleisnäkemyksen aikaan”, Harakka sanoi HS:lle kokouksen jälkeen.

EU-komissio teki viime kesänä ilmastotoimista ehdotuksen, jossa se ei ottanut huomioon eri maiden erilaisia olosuhteita. Niihin on pitänyt yrittää vaikuttaa vasta ehdotuksen julkistamisen jälkeen.

Ensimmäinen torstaina käsitelty ehdotus koski meriliikenteen vaihtoehtoisia polttoaineita. Tarkoituksena on edistää uusiutuvien ja vähähiilisten polttoaineiden käyttöä meriliikenteessä. Puheenjohtajan kompromissi hyväksyttiin kokouksessa yksimielisesti.

Suomen kannalta oli erityisen tärkeää, että asetuksessa huomioitiin talvimerenkulun erityisolosuhteet. Suomen ulkomaankaupasta valtaosa kulkee meriteitse ja suomalaiset olivat pyrkineet aktiivisesti vaikuttamaan siihen, että talvimerenkulun kustannukset otetaan asetuksessa huomioon. Harakan mukaan kokouksessa saavutettiin tältä osin menestyksekäs ja eduskunnan tahtotilan mukainen tulos.

Poikkeus kuitenkin kirjattiin lopulliseen kantaan määräaikaisena, mikä Harakan mukaan jäi ”hiukan pohdituttamaan”. Suomi tekikin kokouksessa Viron ja Latvian kanssa lausuman, jonka mukaan talvimerenkulun poikkeuksen tulisi olla pysyvä.

”Tähän asiaan täytyy palata ja se täytyy muistaa myöhemminkin”, Harakka sanoo.

Toinen kokouksessa yksimielisesti hyväksytty ehdotus liittyi vaihtoehtoisten polttovoimien jakelu­infrastruktuuriin eli siihen, millaisia vaatimuksia vaikkapa sähköautojen latausverkostolle asetetaan.

EU-komissio oli alun perin esittänyt kaavamaisia välimatkoja asemien sijoittamiselle, mutta Suomi onnistui neuvottelemaan ehdotukseen joustoja laajan ja harvaan asutun maan tarpeisiin.

”Jakeluinfrastruktuurin osalta lopputulos oli monin verroin parempi, kuin uskalsimme toivoa. Komission lähtökohta oli hyvin kaavamainen, mutta koska meillä on 75 000 kilometriä valtakunnan teitä, se on aika epätarkoituksen­mukainen lähtökohta”, Harakka sanoo.

Hänen mukaansa pitkien välimatkojen Suomessa ja esimerkiksi Ruotsissa ollaan valmiita sijoittamaan niin paljon latauspisteitä kuin tarvitaan, mutta asia halutaan ratkoa itse. Tämä näkökanta tuli Harakan mukaan hyvin huomioiduksi lopullisessa ehdotuksessa.

Kolmas ehdotus koski uusiutuvien lentopolttoaineiden käytön lisäämistä lentoliikenteessä. Suomelle on ollut tärkeää, että lentoliikenteen toimintaedellytykset ja jäsenvaltioiden saavutettavuus huomioidaan, ja nämä näkökulmat olivat pääosin mukana neuvoston yleisnäkemyksessä.

Osaan liikennettä koskevista 55-valmiuspaketin aloitteista haetaan yleisnäkemystä vielä ympäristöneuvostossa, joka järjestetään 28. kesäkuuta. Tuolloin jäsenmaiden ympäristöministerit käsittelevät muun muassa meri- ja lentoliikenteen päästökauppaa sekä autoilun päästöjä.

Harakan mukaan vaikuttamistyö ympäristöministereiden suuntaan on seuraava askel. Hän haluaa kiittää virkamiehiä sekä Brysselin päässä että ministeriössä ennakoivasta ja tuloksellisesta vaikuttamistyöstä.

"Hirveän harvoin päästään kertomaan, että ollaan oltu valppaina ja vaikuttamassa oikealla tavalla ja menestyksekkäästi EU:n linjauksiin. Nyt on kerta kaikkiaan sellainen olo kaikilla, että hyvin on onnistuttu”, Harakka sanoo.

Euroopan parlamentin täysistunto äänestää ilmastopaketin asetuksista syys-lokakuussa 2022. Kun parlamentin kanta on muodostettu, käynnistetään niin sanotut trilogineuvottelut, joissa haetaan yhteistä näkemystä ehdotuksen lopullisesta sisällöstä jäsenmaiden, parlamentin ja komission välillä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat