Suomi haluaa parantaa luottamusta valtion ja Ahvenanmaan välillä – Ministereitä kehotetaan vierailemaan saarilla

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan Ahvenanmaan asemaa demilitarisoituna alueena ei ole syytä muuttaa.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) esitteli perjantaina uuden Ahvenanmaa-strategian.

3.6. 11:52

Suomi haluaa parantaa luottamusta valtioneuvoston ja Ahvenanmaan maakunnan hallituksen välillä. Näin kertoi perjantaina oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r), joka esitteli valtioneuvoston uuden Ahvenanmaa-strategian.

Henrikssonin mukaan ministeriöissä on tarvetta parantaa tiedonkulkua ja virkamiesten tietoja Ahvenanmaan itsehallinnosta.

”Olemme saaneet ottaa oppia esimerkiksi pandemia-ajasta, jossa informaationkulun suhteen kaikki ei kaikilta osin mennyt kuin Strömsössä”, Henriksson sanoi.

Ahvenanmaalla tyytymättömyyttä herättivät esimerkiksi ravintoloiden koronarajoitukset, joista päätti myös heidän osaltaan Suomen hallitus. Asiaan oli pettynyt esimerkiksi Ahvenanmaan maakuntaneuvos Veronica Thörnroos HS:n haastattelussa tammikuussa.

Kysymystä Ahvenanmaan demilitarisaatiosta ei käsitellä tuoreessa strategiassa. Henriksson myönsi, että kysymys on toki ajankohtainen.

”Ei ole mitään syytä muuttaa nykyistä tilannetta”, hän sanoi.

Jatkossa ministereiden tulisi matkustaa Ahvenanmaalle vähintään kerran kautensa aikana, suositellaan strategiassa. Ainakin oikeusministeri Henriksson itse on käynyt tällä kaudella Ahvenanmaalla.

Suositus on myös, että jokainen ministeriö järjestäisi säännöllisiä kokouksia Ahvenanmaan maakunnan edustajien kanssa. Hallituksen Ahvenanmaa-iltakouluja halutaan järjestää säännöllisemmin, mahdollisuuksien mukaan kerran vuodessa.

Perjantaina kerrottiin myös, että tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio matkustavat Ahvenanmaalle torstaina 9. kesäkuuta. He osallistuvat Ahvenanmaan itsehallinnon 100-vuotisjuhliin. Paikalle saapuu myös esimerkiksi Ruotsin kuningaspari.

Tarkoitus on, että uuden strategian myötä Ahvenanmaa-asioita voitaisiin jatkossa hoitaa sujuvasti ja tehokkaasti ministeriöissä. Henrikssonin mukaan tavoitteena on myös varmistaa toimiva yhteydenpito nimenomaan ruotsin kielellä.

”Ahvenanmaalta tulee aina vähän väliä sellaisia signaaleja, että joitakin asiakirjoja, joita he tarvitsevat, ei ole käännetty ruotsiksi tai heillä on ollut vaikeuksia keskustella asiasta”, Henriksson sanoi.

Käytännössä tämä tarkoittaisi, että asiaan kiinnitetään huomiota työntekijöiden rekrytoinnissa ja että ruotsin taidon kehittämiseen olisi mahdollisuus.

Ruotsin kielen taito valtionhallinnossa on huonontunut merkittävästi, kun asiaa tarkastellaan vuosikymmeniä taaksepäin.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat