”Rivipoliisit saattavat jatkossa joutua vaikeaan asemaan” – professori arvioi Elo­kapinaa sumuttaneiden poliisien syytteiden olevan merkittäviä

Olennaisia kysymyksiä ovat, oliko mielenosoittajien sumuttaminen sallittu voimakeino ja kuka siitä on loppupeleissä vastuussa, sanoo rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Poliisi sumutti paprikasumutetta paikallaan istuvia Elokapinan mielenosoittajia päin Helsingistä 3. lokakuuta 2020.

3.6. 20:05

APULAISVALTAKUNNANSYYTTÄJÄ Jukka Rappe on nostanut syytteet seitsemää poliisia vastaan heidän toiminnastaan Elokapina-liikkeen Helsingissä järjestämässä mielenosoituksessa.

Poliisien saamat syytteet koskevat mielenosoituksen siirtämistä ja voimakeinojen käyttöä 3. lokakuuta 2020. Syytteitä on nostettu virkavelvollisuuden rikkomisesta ja pahoinpitelyistä sekä toiminnan käskyttämiseen liittyvästä yllyttämisestä.

Lue lisää: Seitsemän poliisia sai syytteet Elokapinan mielenosoittajien sumuttamisesta – ”Poliisi ylitti valtuutensa”

Tapaus on erittäin merkittävä poliisin sisäisen toimivallan jakamisen ja ylipäätään poliisin käyttämien voimakeinojen suhteen, arvioi Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

Itä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen.

”Tapauksesta nousee esiin kaksi erityisen mielenkiintoista kysymystä: oliko mielenosoittajien sumuttaminen sallittu voimakeino ja kuka siitä on loppupeleissä vastuussa”, hän sanoo.

Pahoinpitelyyn liittyvissä syytteissä on 16 ihmistä, joiden on katsottu saaneen päälleen paprikasumutetta. Syytteitä on nostettu sekä kentällä toimineita poliiseja että näiden esihenkilöitä vastaan.

Tilanteesta tuli tuoreeltaan julki Elokapina-liikkeen julkaisema video, jolla poliisit aluksi uhkaavat Kaisaniemenkadulla autokaistalla istuvia mielenosoittajia OC-kaasusumuttimilla. Mielenosoittajat pysyivät istumassa, kunnes kolme poliisia sumutti heidän päälleen kaasusumutetta.

Tolvasen mukaan tuomioistuimen on ensinnäkin selvitettävä, onko ylipäätään sallittua käyttää tällaista voimakeinoa paikallaan olevan henkilön poistamiseksi. Jos katsotaan, ettei poliisilla ole ollut oikeutta sumuttaa kaasua mielenosoittajien päälle, on pahoinpitelytuomio Tolvasen arvion mukaan aiheellinen.

Vielä juridisesti mielenkiintoisempi ja jopa ennakkotapausluonteinen kysymys koskee hänen mukaansa sitä, missä menevät vastuut kenttätyötä ja esihenkilötyötä tekevien poliisien välillä.

”Lähtökohtaisesti alaisen pitäisi voida luottaa siihen, että esimiehen antama käsky on lainmukainen. Ei esimerkiksi kotietsintää tehtäessä konstaapelin tarvitse miettiä, onko perusteet sille olemassa, jos käsky tulee ylempää”, Tolvanen vertaa.

”Toisaalta, jos esimies käskisi lyömään kansalaista nyrkillä kasvoihin, pitäisi poliisin silloin ymmärtää, että niin ei saa tehdä.”

Tolvasen mukaan tapaus on yleisesti ottaen merkittävä ja siihen liittyy paljon tulkinnanvaraisia kysymyksiä. Tuomioistuin voi näin ollen päätyä useammankin kaltaiseen lopputulokseen.

”Ei ole vielä olemassa yksiselitteistä vastausta siihen, oliko poliisin toiminta oikein vai ei”, Tolvanen sanoo.

Nyt nostetut syytteet saattavat hänen mukaansa johtaa siihen, ettei poliisi enää ainakaan yhtä herkästi turvaudu vastaaviin voimakeinoihin passiivisten mielenosoittajien siirtämiseksi. Eri asia toki on, jos mielenosoittajat käyttävät väkivaltaa poliisia kohtaan.

Jos tapauksessa lopulta päädytään antamaan tuomioita, olisi sillä poliisin sisäisen toimivallan kannalta suuri merkitys, Tolvanen arvioi.

”Rivipoliisit saattavat jatkossa joutua aika vaikeaan asemaan ja entistä tarkemmin pohtimaan, onko esimiehen käsky lainmukainen. Tämä vaikeuttaisi poliisin operatiivista toimintaa, jossa joudutaan usein tekemään nopeita toimenpiteitä”, hän sanoo.

Apulaisvaltakunnansyyttäjä Rappen mukaan mielenosoitukset nauttivat ”erityistä lainsuojaa”. Siksi käsillä olevassa Elokapinan tapauksessa ei hänestä ollut sellaista haittaa, jonka perusteella poliisilla olisi ollut perusteet siirtää mielenosoittajia.

Professori Tolvasen mukaan mielenosoitus­oikeus on vahva perusoikeus mutta se ei tarkoita sitä, että mielenosoituksessakaan saisi syyllistyä laittomuuksiin.

”Laki lähtee siitä, että poliisin antamia käskyjä noudatetaan. Mielenosoitus ei oikeuta sen enempää niskoitteluun, haitantekoon tai väkivaltaan”, hän sanoo.

Oikeus osoittaa mieltä ei kuitenkaan Tolvasen arvion mukaan edes varsinaisesti liity nyt käsillä olevaan tapaukseen, sillä poliisi oli jo arvioinut, että autokaistalle siirtynyt mielenosoitus aiheuttaa häiriöitä ja siihen täytyy puuttua.

”Mutta olipa mielenosoitus tai ei, lähtökohta mielestäni on, ettei poliisin tulisi käyttää tällaista voimakeinoa pelkästään ihmisten liikkeelle saamiseksi.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat