Maankäytöstä tuli ilmasto­­päästöjen lähde, mikä meni pieleen? Näin vihreiden Kari ja keskustan Kurvinen vastaavat

Kansanedustaja Emma Karin (vihr) mukaan metsiä hakataan liian nuorena. ”Paniikkinappulan painaminen ei ole ratkaisu”, sanoo ministeri Antti Kurvinen (kesk).

Entinen ilmasto- ja ympäristöministeri Emma Kari (vihr) ja maatalousministeri Antti Kurvinen (kesk).

9.6. 9:49 | Päivitetty 9.6. 11:39

Ympäristö- ja ilmastoministerinä alkuvuoden toiminut Emma Kari (vihr) sanoo, että alustavat tiedot maankäytön hiilidioksidi­nielujen merkittävästä pienentymisestä pitää ottaa erittäin vakavasti.

”Maankäyttösektorin muuttuminen nielusta päästölähteeksi on vakava paikka.”

Kari muistuttaa, että Suomen hiilineutraalisuustavoite nojaa siihen, että vuonna 2035 nielut ovat yhtä suuret kuin päästöt.

Tilastokeskus julkaisi viime viikolla ennakkotietoja, joiden mukaan maankäyttö muuttui viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa ilmastonmuutosta pahentavaksi päästölähteeksi.

Kyseessä on historiallinen muutos, joka vaarantaa vakavasti myös Suomen hiilineutraaliustavoitteen ja erityisesti EU:n asettaman nettonielutavoitteen saavuttamisen. Suomen ilmastopaneelin mukaan seurauksena voi olla valtiolle miljardiluokan lasku.

Lue lisää: Hiilinielujen romahdus voi tuoda Suomelle miljardi­laskun, arvioi Ilmasto­paneeli

Lue lisää: Hiilinielut romahtivat ja maankäyttö muuttui ensimmäistä kertaa ilmasto­päästöjen lähteeksi Suomessa – Kotimaista raakapuuta käytettiin viime vuonna ennätysmäärä

Keskustalainen maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen luonnehtii uusia tietoja samoin sanoin kuin vihreiden Kari.

”En vähättele uusia tuloksia lainkaan. Tämä on vakava viesti, ja tämä pitää ottaa vakavasti. Pitää selvittää, onko ongelma enemmän nielujen heikentymisessä vai hakkuiden määrässä vai molemmissa. Joka tapauksessa nieluja pitää vahvistaa”, Kurvinen sanoo.

Kurvisen mielestä vielä ei ole kuitenkaan tarve nopeisiin politiikan muutoksiin ja äkkikäännöksiin.

”Tämä vaatii jatkotutkimuksia ja selvityksiä, mutta paniikkinappulan painaminen ei ole ratkaisu.”

Tilastokeskus julkaisi ”pikaennakon” vuoden 2021 kasvihuonekaasujen päästöistä 25. toukokuuta. Varsinainen ennakkotieto julkaistaan joulukuussa ja lopulliset luvut maaliskuussa 2023.

Maankäyttösektorin osalta laskelmat perustuvat Luonnonvarakeskuksen selvityksiin.

Metsien määrän laskennassa laskentatapa on osittain muuttunut. Nielujen vähentymiseen ovat vaikuttaneet korkealla tasolla toteutuneet metsänhakkuut sekä puuston kasvutietojen päivittäminen vastaamaan uusinta tietoa.

Huippututkijoista koostuva Suomen ilmastopaneeli vaatii hallitukselta hiilinielujen pelastuspakettia, sillä vastuun tavoitteiden saavuttamisesta kantaa valtio.

Kansanedustaja Kari antoi haastattelun maanantaina, joka oli hänen toistaiseksi viimeinen täysi työpäivänsä ministerinä.

Vanhempainvapaalta palannut vihreiden puheenjohtaja Maria Ohisalo nimitettiin ympäristö- ja ilmastoministeriksi tiistaina. Kurvisen haastattelu tehtiin samana päivänä.

Ohisalo kommentoi asiaa STT:n haastattelussa maanantaina sanomalla, että maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan paraikaa maankäyttösektorin ilmasto­suunnitelmaa.

”Uskon, että he kyllä tulevat ottamaan huomioon nämä arviot siinä työssä”, hän sanoi.

”On selvää, että jos jollain sektorilla ei onnistuta yhtä hyvin, niin sitten toisaalla täytyy tehdä vielä enemmän.”

Emma Kari

Karin mukaan uusia ennakkotietoja nieluista käsiteltiin ensimmäistä kertaa ilmasto- ja energiapoliittisessa ministerityöryhmässä maanantaina.

”Päätimme kokouksessa järjestää ennen kesätaukoa ilmasto- ja energia-asioista vastaaville ministereille ylimääräisen kokouksen, jossa tutkijat ja asiantuntijat käyvät läpi muuttunutta tilannetta. Näin poliittiselle puolelle saadaan kokonaiskuva, mitä meillä on odotettavissa ja mitä pitää tehdä.”

Kari ja Kurvinen sanovat molemmat, että pikaennakon tietoja pitää käydä tarkasti läpi ennen kuin tehdään johtopäätöksiä.

”Ensiksi pitää porautua juurisyihin. Tutkimuksessa on useita epävarmuustekijöitä, sillä tämän laskentajärjestelmän ominaisuus on, että se tuottaa isoja heittoja. Siinä lasketaan kolmea muuttujaa: hakkuiden määrää, kasvihuonepäästöjen määrää ja metsän kasvua. Näistä kolmesta vuosittain päivittyvä on vain se, kuinka monta kuutiota on hakattu. Yksi syy tulokseen on se, että vuonna 2020 hakkuita oli vähän, koska talous oli aivan alamaissa ja viime vuonna palattiin paremmalle kasvu-uralle”, Kurvinen sanoo.

Molemmat myös muistuttavat, että kaikki muut tämän hallituskauden ilmasto­suunnitelmat ovat jo valmiita, paitsi juuri maa- ja metsätalousministeriössä (MMM) valmisteilla oleva maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.

”Katsotaan, mitä mahdollisuuksia siellä on lisätä nieluja lisääviä toimia”, Kari sanoo.

Antti Kurvinen

Kurvinen pitää selvänä, että metsien nieluvaikutusta pitää vahvistaa.

”Meidän on saatava metsistä sellaisia, että ne sitovat enemmän. Siihen tarvitaan monenlaista toimenpiteitä, ja niitähän on myös tehty. Tosiasia on, että nuoret metsät pitäisi harventaa usein aikaisemmin, jotta kasvu olisi nopeampaa ja hiilensidonta vilkkaampaa. Tässä meillä on paljon puutteita.”

Kurvisen mielestä hakkuiden pitäisi osua mahdollisimman optimaaliseen aikaan eli ei liian aikaisin eikä myöhään.

”Ongelma kai on, että ensiharvennuksia tehdään ehkä liian myöhään ja loppuhakkuita pitäisi odottaa kauemmin.”

Myös Kari näkee, että metsää hakataan liian nuorena.

”Emme ole vielä kuulleet tutkijoita, mutta oma käsitykseni on, että metsää hakataan entistä nuorempana.”

Kari sanoo, että nyt pitää tutkia vuoden 2014 alussa voimaan tulleen metsälain vaikutuksia hiilinielujen kehitykseen. Tällöin metsälaista poistettiin esimerkiksi metsähakkuiden läpimittarajoitukset ja ikärajoitukset.

Myös Kurvisen mielestä pitää selvittää, onko metsälaki vaikuttanut nieluihin.

”Mutta toistan: mitään nopeita lainsäädäntötoimia ei pidä tehdä ennen kuin on tehty jatkotutkimuksia”, Kurvinen sanoo.

Molemmat ovat kuitenkin valmiita tekemään lisätoimia, jos tarve on.

Kari muistuttaa, että eduskunta sääti juuri ilmastolain, joka ei jätä valinnanvaraa: laki velvoittaa tekemään lisätoimia, mikäli uutta tietoa tulee ja Suomi ei pysy lupauksessaan pyrkiä hiilineutraaliksi vuonna 2035.

”Tämä on se syy, miksi ilmastolaki on niin tärkeä. Ensimmäistä kertaa nielut ovat osa meidän ilmastolainsäädäntöämme, ja ensimmäistä kertaa Suomessa myös tehdään maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma.”

Kurvinen sanoo, että MMM:n valmistelema maankäytön ilmastosuunnitelma viedään syksyyn mennessä eduskuntaan. ”Siinähän näitä asioita on otettu huomioon, mutta aina sitä voi tarkentaa.”

Kari ei ota vielä kantaa siihen, pitääkö hakkuita vähentää. Hän ei vaadi vielä myöskään hätäpakettia vaan odottaa tutkijoilta lopullisia tietoja.

”En ala seuraajani jatkotyötä ohjaamaan.”

”Maailmanpoliittinen tilanne kuitenkin luo entisestään uutta painetta metsillemme. Myös tämän takia ilmastolaki on hyvä olemassa.”

Valtiovallan on varsin vaikea vähentää hakkuita, sillä yksityiset kansalaiset voivat myydä vapaasti metsäänsä metsäyhtiöille. Valtion metsiin valtio voi vaikuttaa ja lainsäädännöllä myös siihen, millaista metsää saa kaataa.

Kari sanoo, ettei nyt julki tulleita tietoja ole voitu ottaa vielä huomioon, kun hallitus on tänä vuonna valmistellut erilaisia ilmastotoimenpideohjelmia.

”Kun saadaan uutta tietoa, siihen reagoidaan. Siksi tämä Luonnonvarakeskuksen ennakkotietojen läpikäyminen on tärkeää. Olen koko ajan korostanut epävarmuutta, joka näihin arvioihin on liittynyt. Nyt epävarmuus realisoituu.”

Kari sanoo, ettei ilmastotyö lopu, kun esimerkiksi tämä hallitus on päätöksensä saanut valmiiksi.

”Ilmastolaki vaatii arvioimaan ilmastopolitiikkaa jatkuvasti. Maailma muuttuu, saadaan lisää tietoa, tekniikka kehittyy. Tämä on jatkuvaa työtä.”

Kumpikaan ei lähde tässä vaiheessa arvioimaan, mikä on Suomen ilmastopolitiikassa mennyt pieleen, jos ja kun lopulliset tulokset todistavat, että maankäyttösektori on muuttunut päästöjen lähteeksi.

”Vaikka alustavien tietojen viesti on vakava, sellaista katastrofianalyysia, että kaikki on mennyt pieleen, ei voi vielä tehdä. On edelleen riidanalaista, että jokin on mennyt vakavasti pieleen”, Kurvinen sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat