Natoon liittymistä perustelevat kommentit arvo­yhteisöstä tuntuvat nyt ”aika naurettavilta”, sanoo Silvia Modig, joka on joutunut selittämään myönteistä Nato-kantaansa

Parlamentti äänestää ensi viikolla uudestaan päästökaupasta. Vasemmistoliiton ainoa meppi ei ole tyytyväinen nopeasti sorvattuun uuteen esitykseen.

Silvia Modigin mukaan Modig sanoo, että parhaimmillaan yksittäisellä mepillä ”on aivan tajuttomasti valtaa”.

18.6. 2:00 | Päivitetty 18.6. 7:27

Bryssel

Äänestyksen jälkeen europarlamentaarikko Silvia Modigista (vas) tuntui kuin maalarilta, joka on vuoden ajan maalannut huolella taloa.

Juuri kun työ on valmistumassa ja maalari ottaa askeleen taaksepäin ihaillakseen lopputulosta, joku tulee ja lanaa koko rakennuksen matalaksi.

”Ja siinä seisot pensselin kanssa ja mietit, että mitäs nyt.”

Kyse on EU-parlamentin äänestyksestä vähän yli viikko sitten, kun parlamentti kokoontui hyväksymään oman kantansa EU:n suureen ilmastopakettiin.

Yllättäen parlamentti äänesti nurin vuoden aikana huolella rakentamansa neuvottelutuloksen EU:n laajuisen päästökaupan uudistuksesta. EU:n keskeinen lainsäätäjä ei siis hyväksynyt yhtä ilmastopaketin keskeisintä työkalua.

Lue lisää: EU:n päästökaupan uudistus kaatui EU-parlamentin äänestyksessä ja menee uuteen valmisteluun

Modig on ollut päästökaupan ja neljän muun lakiesityksen keskeinen neuvottelija oman vasemmistoryhmänsä puolesta. Siksi hänestä tuntui hetken tyhjältä.

Parlamentti päätti kuitenkin lähettää kaatuneet esitykset takaisin valmisteluun, ja ensi viikolla on tarkoitus äänestää uudestaan. Parlamentin isot ryhmät sorvasivat palasista kompromissin, jossa Modigin mukaan on tehty lähinnä kosmeettisia muutoksia.

Jos päästökauppaesitys kovin vesittyy, Modig ei aio äänestää sen puolesta.

Kun parlamentin kannat ilmastopakettiin on ehkä ensi viikolla muodostettu, seuraavaksi alkavat kolmikantaiset neuvottelut jäsenmaiden ja komission kanssa. Vasta niiden jälkeen lait ovat valmiit – aikaa voi siis mennä vielä melkein vuosi.

”Asiat tapahtuvat pikku hiljaa, askel askeleelta. Alkuvuosinani politiikassa tuntui monien päätösten kohdalla, että tämä oli maailmanloppu. Sittemmin olen oppinut, että mikään yksittäinen päätös ei ole autuaaksitekevä eikä se myöskään ole kaiken loppu.”

Ilmastopaketin eteneminen on politiikkaa ja prosessia, jossa iso kuva helposti unohtuu. EU haluaa vuoden 2030 kasvihuonekaasujen päästöjen olevan 55 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990. Kyseessä on tosin Modigin mukaan nettotavoite, jossa todelliset päästöt ovat pienemmät kuin 55 prosenttia.

Tavoitteena on, että EU olisi vuonna 2050 ilmastoneutraali eli tuottaisi hiilidioksidipäästöjä korkeintaan sen, minkä hiilinielut sitovat ilmakehästä.

Usein toistetut tavoitteet ovat Modigin mukaan jo vanhentuneet. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n kuudes raportti kertoi, että toimilla on kiire, jos ilmaston lämpeneminen halutaan pysäyttää 1,5 asteeseen esiteolliseen aikaan verrattuna.

”Me tiedämme, että se 55 prosenttia nettona ei ole riittävä. Me joudumme nostamaan tavoitetta tulevina vuosina, mikä tekee tästä vaikeampaa ja kalliimpaa. Olen yrittänyt parlamentin voimalla tuoda tähän esitykseen lisää kunnianhimoa, jota minusta komission ehdotuksessa ei ole.”

”Olen oppinut, että mikään yksittäinen päätös ei ole autuaaksitekevä eikä se myöskään ole kaiken loppu.”

Syksyllä sähkön hinta alkoi nousta Keski-Euroopassa, ja kevättalvella Venäjän hyökkäys Ukrainaan murskasi kuvitelmat loputtoman halvasta energiasta.

Päästökauppaesityksen kaatuminen kielii siitä, että poliitikot joutuvat punnitsemaan, miten tiukkoja ilmastotoimia tässä tilanteessa voi tehdä. Tunnelma on Modigin mukaan muuttunut kuluneen vuoden aikana, ja se näkyi äänestyksessä.

”Se paljastaa, että edelleenkään meillä ei ole selvää poliittista enemmistöä, joka on valmis tieteellisen tiedon meille kertomaan päästövähennysten tasoon. Se kertoo myös, miten kaikki parlamenttiryhmät hajoavat ilmastokysymyksissä”, Modig sanoo.

Usein toistetut tavoitteet ovat Modigin mukaan jo vanhentuneet.

Modig puhuu paljon kunnianhimosta, mutta hänenkään kunnianhimonsa ei mennyt niin pitkälle, että parlamentti olisi suostunut laajentamaan päästökauppaa liikenteeseen ja rakennuksiin – eli tehnyt polttoaineista kotitalouksille vielä kalliimpia kuin nyt.

Hän haluaisi tehdä liikenteen ja lämmityksen päästövähennykset taakanjakosektorilla, mikä tarkoittaa suomeksi, että päätösvalta keinoista olisi jäsenmailla.

”Näin pystyttäisiin paremmin huomioimaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Muuten lasku kasautuu heille, joilla on jo valmiiksi tiukempaa.”

Silvia Modig valittiin europarlamentaarikoksi vuoden 2019 vaaleissa.

Ilmastoasiat eivät mene perinteisten poliittisten jakolinjojen mukaan, vaan niissä näkyy poliitikkojen kansallinen tausta. Suomalainen vasemmistolainen ei välttämättä aja samaa linjaa kuin kreikkalainen tai saksalainen.

Modig on joutunut parlamentin vasemmistoryhmässä selittämään myös myönteistä kantaansa Nato-jäsenyyteen.

Vasemmistoliiton puoluekokouksessa meni noin viikko sitten läpi aloite, jonka mukaan Kurdistanin työväenpuolue PKK pitäisi poistaa EU:n terrorismilistalta. Se sopii myös Modigille, jos se parantaa kurdien kohtelua Turkissa.

Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin vaatimuksista ei hänen mielestään pidä tehdä sen isompaa numeroa.

”Nato-keskustelun ollessa kiivaimmillaan liittymistä perusteltiin sillä, että kyse on arvoyhteisöstä, johon haluamme kuulua. Ne kommentit tuntuvat nyt aika naurettavilta.”

Lue lisää: Vasemmistoliitto luopui kielteisestä Nato-kannastaan, esittää myös PKK:n poistamista EU:n terroristijärjestöjen listalta

Modigin mielestä mepin velvollisuuskin on tuoda esiin kotimaansa näkökulmaa silloin kun aihetta on. Suomalaismepit ovat esimerkiksi yhteisesti halunneet ymmärrystä Suomen talvimerenkululle päästökaupassa, jotta kuljetusten kasvava hinta ei haittaisi vientiä.

Suomi kuuluu ilmastopolitiikaltaan EU:n kunnianhimoisimpiin. Tavoite hiilineutraaliudesta on linjassa EU:n kanssa, mutta Modigin mielestä metsäpolitiikasta ei voi sanoa samaa.

”Maankäyttösektori oli ensimmäistä kertaa päästölähde nielun sijaan. Metsä- ja maatalous ovat meille ne sokeat pisteet.”

Lue lisää: Hiilinielujen romahdus voi tuoda Suomelle miljardi­laskun, arvioi Ilmasto­paneeli

Ilmastopaketin iso kysymys on, kuka kaikki vaadittavat toimet ja uudistukset maksaa. Valtiot tekevät oman osansa, mutta yksityisiä sijoittajiakin tarvittaisiin.

Siksi EU on halunnut luoda sijoituksille taksonomian eli antaa virallisen määrittelyn, mikä on vihreää ja mikä ei. Ajatuksena on, että sijoittajat hakevat edistyksellisiä kohteita eivätkä halua enää laittaa rahojaan saastuttaviin investointeihin.

Parlamentin ympäristövaliokunta äänesti kuluneella viikolla kumoon komission asetuksen, jonka mukaan maakaasu ja ydinvoima saisivat tällaisen viherleiman nyt välikautena, kun Eurooppa siirtyy fossiilisista uusiutuvaan energiaan.

Modig äänesti enemmistön mukana vastaan. Hän on iloinen, että asian vastustus meni yli puoluerajojen.

”Osa vastustaa siksi, että komissio käveli täysin parlamentin yli. Osa sen takia, että komissio antaa oman lainsäädäntönsä vastaisen esityksen. Ja osa, kuten minä, ei hyväksy sellaista akrobaattista temppua, että maakaasu olisi vihreää.”

Modigin mukaan komissio paketoi maakaasun ja ydinvoiman ”kierosti” yhteen. Hän olisi suonut, että komissio olisi luonut niille kokonaan oman kategoriansa liikennevalotyyliin: ei vihreä, ei punainen, vaan oranssi.

”Henkilökohtainen kantani on, että ydinvoima tarvitaan osana palettia. Pienydinvoimalat saattavat ratkaista ydinvoiman kalleuden ja hitauden ongelman. Me tarvitsemme historialliset investoinnit vihreään siirtymään, mitään ei ole varaa hukata.”

Pitkän hiljaiselon jälkeen EU-parlamentissa käy nyt paljon vierailuryhmiä. Kuvassa Modig on Brysselin parlamenttitalon edustalla.

Modig valittiin mepiksi vuonna 2019. Hän halusi ja sai paikan parlamentin ympäristövaliokunnasta, joka veti puoleensa muitakin suomalaisia: jäseninä ovat myös Ville Niinistö (vihr), Teuvo Hakkarainen (ps), Nils Torvalds (r) ja varajäseninä Laura Huhtasaari (ps) ja Sirpa Pietikäinen (kok).

Alkuvaiheessa Modig kyseli vasemmistoliiton aiemmalta mepiltä Merja Kyllöseltä, mikä on eri valiokuntien poliittinen painoarvo.

”Merja sanoi hyvin, että kuule, siinä talossa ei ole mitätöntä tehtävää. Se on osoittautunut todeksi.”

Modig sanoo, että parhaimmillaan yksittäisellä mepillä ”on aivan tajuttomasti valtaa”.

”Meillä eduskunnassa lakimietinnön tekee valiokunta, täällä sen tekee yksittäinen meppi. Ilmastolain pykälissä on esimerkiksi suoraan tekstiä minun kynästäni. Mutta valta on iso vain silloin, jos osaat verkostoitua ja hakea paikat.”

Modig on valiokunnassa vasemmiston koordinaattori eli vastaa ryhmänsä toiminnasta valiokunnassa.

”Se tuo konkreettisia mahdollisuuksia vaikuttaa. Minun pitää kuulostella ryhmäni kantoja ja päättää meidän neuvottelupositiostamme. Ja sitten lakiesityksistä neuvotellaan valiokunnassa mietinnön esittelijän johdolla, kuukausitolkulla ja yötä myöten.”

Yöneuvottelut opettavat kaikenlaista mepin työstä. Modig kertoo ymmärtäneensä kantapään kautta esimerkiksi sen, että Strasbourgin parlamenttikolossista ei pääse ulos puoli kahdelta yöllä mitenkään.

Kuka?

Silvia Modig

  • EU-parlamentin jäsen vuodesta 2019.

  • Puolue vasemmistoliitto, kuuluu EU-parlamentissa vasemmistoryhmään.

  • Jäsenenä parlamentin ympäristö- ja budjettivaliokunnissa.

  • Kansanedustaja vuosina 2011–2019 Helsingin vaalipiiristä.

  • Ennen politiikkaa työskenteli toimittajana ja juontajana.

  • 45-vuotias, naimisissa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat