Entinen ulkoministeri Keijo Korhonen on kuollut

Korhonen toimi urallaan muun muassa Suomen YK-suurlähettiläänä sekä pääministerin ulkopoliittisena asiantuntijana.

Keijo Korhonen kuvattuna Helsingissä vuonna 2014. Korhonen oli tuolloin 80-vuotias.

7.6. 10:43

Entinen ulkoministeri ja poliittisen historian tutkija Keijo Korhonen on kuollut 88-vuotiaana Yhdysvaltojen Arizonassa.

Asia vahvistettiin HS:lle Korhosen lähipiiristä.

Ministeripestinsä lisäksi Korhonen muistetaan esimerkiksi hänen ehdokkuudestaan vuoden 1994 presidentinvaaleissa, joissa Korhonen vastusti kiivaasti Suomen EU-jäsenyyttä. Sittemmin hän on toiminut esimerkiksi Arizonan yliopiston vierailevana professorina.

Korhonen väitteli historian tohtoriksi vuonna 1963 Turun yliopistosta, erityisenä osaamisalanaan Suomen itäsuhteiden historia.

1960-luvulla ja 1970-luvun alussa Korhonen puolusti Suomen puolueettomuus­politiikkaa ulkomailla suomettumisesta esitettyä kritiikkiä vastaan.

Vuonna 1974 Korhonen nimitettiin Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin virkaan. Vain kahta vuotta myöhemmin, vuonna 1976, presidentti Urho Kekkonen nimitti Korhosen pääministeri Martti Miettusen kolmanteen hallitukseen.

Presidentti Mauno Koivisto tapasi varapresidentti George Bushin (oik.) YK:n 40-vuotisjuhlissa 24. lokakuuta 1985. Taustalla Paavo Väyrynen (vas.) ja Keijo Korhonen, joka toimi tuolloin Suomen YK-suurlähettiläänä.

Hallituksen erottua 1977 Korhosta ei enää nimitetty ministeriksi. Kekkonen tarjosi Korhoselle paikkaa Suomen Washingtonin-suurlähettiläänä, mutta tämä kieltäytyi. Sen sijaan Korhonen nimitettiin ulkoasiain­ministeriön alivaltio­sihteeriksi.

Myöhemmin hän on toiminut myös myös Suomen YK-suurlähettiläänä sekä kokoomuslaisen pääministeri Harri Holkerin ulkopoliittisena asiantuntijana.

Vuoden 1994 presidentinvaaleissa Korhonen pyrki keskustan presidenttiehdokkaaksi, mutta puolueen ehdokkaaksi valittiin Paavo Väyrynen. Korhonen ryhtyi ehdokkaaksi oman Suomen kansan itsenäisyysrintama -valitsijayhdistyksen avulla.

Vaalien aikaan ajankohtainen kysymys liittyi Suomen EU-jäsenyyteen, jota Korhonen vastusti jyrkästi. Hän sai ensimmäisellä kierroksella 5,8 prosenttia äänistä ja presidentiksi valittiin lopulta Martti Ahtisaari.

Korhonen erosi keskustapuolueen jäsenyydestä kesällä 1994. Eronsa syyksi Korhonen ilmoitti tyytymättömyytensä puolueen puheenjohtajan, pääministeri Esko Ahon EU-myönteiseen politiikkaan.

Paasikivi-seuran kokouksen aiheena huhtikuussa 1990 oli Euroopan integraatio. Integraatiosta kiivaasti väittelivät silloinen Ulkopoliittisen instituutin johtaja Paavo Lipponen (vas.) ja Kainuun Sanomien päätoimittaja Keijo Korhonen (kesk.). Oikealla Paasikivi-seuran puheenjohtaja Jaakko Iloniemi.

Korhonen on toiminut myös Kainuun Sanomien päätoimittajana vuoteen 1994 asti, jolloin hän siirtyi vierailevaksi professoriksi Tucsoniin Arizonan yliopistoon. Korhonen luennoi yliopistossa kansainvälisistä suhteista ja oikeudesta ja vietti eläkepäiviään Yhdysvalloissa.

Korhonen on kirjoittanut monia teoksia, jotka käsittelevät ulkopolitiikkaa ja esimerkiksi Suomen ja Neuvostoliiton välisiä suhteita. Korhonen sai valtion tiedonjulkistamis­palkinnon vuonna 1972 kirjastaan Turvallisuuden pettäessä – Suomi neuvostodiplomatiassa Tartosta talvisotaan 2.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat