Ulkoministeri Haavisto: Turkin esittämä kritiikki koskee koko Natoa, ei vain Suomea ja Ruotsia

Irlanti on viimeisiä EU-maita, joka ei suunnittele Natoon liittymistä.

Irlannin ulkoministeri Simon Coveney (vas.) ja ulkoministeri Pekka Haavisto tapasivat tiistaina Helsingin Säätytalolla.

7.6. 11:18 | Päivitetty 7.6. 14:53

Turkin Suomea ja Ruotsia kohtaan esittämän kritiikin voi katsoa koskevan koko Natoa, sillä esimerkiksi maiden lainsäädännöt ja turvapaikka­politiikat ovat hyvin samantyyppisiä monessa muussakin Nato-maassa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto.

Turkki on vaatinut, että Suomen ja Ruotsin olisi poistettava Turkille asetetut aseiden vientirajoitukset, mikäli maat haluavat päästä Naton jäseneksi. Lisäksi Ruotsin ja Suomen tulisi sen mukaan ryhtyä konkreettisiin toimiin niitä järjestöjä vastaan, joita Turkki pitää terroristiryhminä ja turvallisuusuhkana maalleen.

”Myös Naton avoimien ovien politiikka on sen jäsenmaille tärkeä, ja siinäkään mielessä tämä asia ei koske pelkästään Suomea ja Ruotsia. Monet Nato-maat yrittävät nyt löytää ratkaisua tilanteeseen”, Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, jonka hän järjesti yhdessä Irlannin ulkoministeri Simon Coveneyn kanssa tiistaina Helsingissä.

Irlanti on viimeisiä EU-maita, joka ei suunnittele liittymistä sotilasliitto Natoon. Maan linjaan kuuluu sotilaallinen liittoutumattomuus, jolle luotiin pohja sen irtauduttua Britanniasta 1920-luvulla. Maassa on voimassa laki, joka estää sitä toimimasta sotilaallisesti ilman YK:n mandaattia.

”Kunnioitamme Suomen päätöstä hakea Natoon. Myös Irlannissa käydään parhaillaan keskustelua turvallisuusympäristöstä ja tulemme varmaankin lähiaikoina lisäämään rahoitusta puolustukseemme”, Coveney sanoi tiistain tiedotustilaisuudessa.

”Olisin yllättynyt, jos Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksia ei vahvistettaisi tulevien kuukausien aikana”, hän sanoi.

Kuluvan kevään aikana Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut Irlannissa huomattavasti: huhtikuussa tehdyssä kyselyssä jo 48 prosenttia kansasta kannatti jäsenyyttä, kun tammikuussa vastaava lukema oli kymmenen prosenttiyksikköä alhaisempi.

”Irlanti on osa turvallisuuskeskusteluja EU:ssa, mutta en usko, että tulemme pohtimaan Nato-jäseneksi hakemista lähiaikoina”, Coveney sanoi.

Irlanti kuuluu Naton rauhankumppanuus­ohjelmaan, jonka puitteissa Suomikin on tehnyt tiivistä yhteistyötä jo ennen ilmoitustaan Nato-hakemuksen jättämisestä. Euroopan unionin jäsenmaana Irlanti on myös osa Venäjää vastustavaa pakoterintamaa.

Ulkoministerit Haavisto ja Coveney keskustelivat tiistaisessa tapaamisessaan muun muassa Venäjän hyökkäyksestä Ukrainaan, Euroopan turvallisuustilanteesta sekä EU:n suhteesta Isoon-Britanniaan.

”Sekä Suomi että Irlanti tuomitsevat voimakkaasti Venäjän teot. EU:n rooli on ollut merkittävä Venäjän toimiin vastaamisessa”, Haavisto sanoi keskustelujen jälkeen.

Haavisto kiitteli Coveneyta siitä, että Irlanti on ottanut vastaan yli 30 000 ukrainalaispakolaista. Coveney on jopa majoittanut yhden ukrainalaisperheen omaan kotiinsa.

Ulkoministereiltä kysyttiin myös mielipidettä Ranskan presidentti Emmanuel Macronin lauantaisista kommenteista. Macron sanoi Ranskan maakuntalehtien haastattelussa, ettei Venäjää saa nöyryyttää.

”Emme saa nöyryyttää Venäjää, jotta kun taistelut loppuvat, voimme rakentaa poistumistien diplomatian keinoin”, Macron sanoi uutistoimisto Reutersin mukaan.

Conevey korosti, että Macronin sanojen koko konteksti ei ole hänen tiedossaan. Yleisesti ottaen sodan laittomuudet on hänen mukaansa tuotava esiin ja Venäjä on pantava niistä vastuuseen.

”Macron varmaan yrittää pitää dialogin väylän avoinna, jotta se on olemassa, jos ja kun sota loppuu.”

Haaviston mukaan länsimaiden on reagoitava Ukrainassa tapahtuneisiin sotarikoksiin ja Ukrainalle on pyrittävä luomaan mahdollisimman vahva asema rauhanneuvotteluja ajatellen.

Myös Coveneyn mukaan on tärkeää, että EU pitää yhtenäisen rintaman esimerkiksi Venäjälle asetettujen pakotteiden suhteen. Hänen mukaansa pakotteiden tulisi olla ”maksimaalisia” ja sodan jatkamisen tulisi käydä Venäjälle yhä kalliimmaksi.

”Haluamme löytää keinoja, joilla tämä Venäjän hulluus saadaan päätökseen”, Coveney sanoi.

Lue lisää: Macronin puheet Putinin ymmärtämisestä herättivät kitkeriä kommentteja

Lue lisää: Ranskan presidentti sanoi, että Venäjän nöyryyttämistä tulisi välttää – Suomen eduskunta­ryhmien johtajilta täystyrmäys: ”Macron on väärässä”

Coveney myös kiitti Haavistoa tuesta ja tiedoista brexit-tilanteeseen liittyen. Britannian pääministeri Boris Johnsonin hallitus valmistelee lakia, joka tekisi yksipuolisesti silppua osasta niin sanottua Pohjois-Irlannin lisäpöytäkirjaa, joka puolestaan on osa EU:n ja Britannian välistä brexit-sopimusta. EU ei katso hanketta hyvällä.

”En voi uskoa, että puhumme vieläkin brexitistä näin sodan aikana, mutta niin se on”, Coveney päivitteli.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat