”Vaarallisia piirteitä” – Ekonomistit pitävät riskinä palkka­ratkaisua, jossa kunta­työntekijät saivat korotus­automaatin

Jos palkkojen korotuspaine leviää yleisesti kaikille aloille, uhkana on haitallinen inflaatio­kierre, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.

Kunta-alan työntekijäjärjestöt osoittivat mieltä parempien palkkojen puolesta Helsingin Mannerheimintiellä toukokuussa.

9.6. 19:18 | Päivitetty 10.6. 9:42

KUNTA-ALALLE syntyi keskiviikkona noin 300 000:ta palkansaajaa koskevat kolmi­vuotiset sopimukset. Sopimukseen pääsivät työntekijäpuolen neuvottelu­järjestöt Juko ja Jau sekä työnantaja­puolen KT. Vain hoitajaliitot ovat sovun ulkopuolella.

Historialliseen palkkaohjelmaan kuuluu, että kunta-ala saa joka vuosi viiden vuoden ajan noin prosentti­yksikön enemmän kuin vienti­teollisuuden työntekijät. Jos teknologia­teollisuuden ja kemian­teollisuuden työntekijät saavat kahden prosentin yleiskorotukset, kuntien työntekijät saavat kolme prosenttia. Tämä palkkaohjelma koskee niin pieni­palkkaisimpia kuntatyön­tekijöitä kuin vaikkapa opettajia ja lääkäreitäkin.

Lue lisää: Tällainen on kunta-alan historiallinen sopimus: Laskuri näyttää, miten opettajien, lääkäreiden ja muiden työntekijöiden palkat nousevat

Muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK ja Teknologiateollisuus kuvasivat keskiviikkona ratkaisua turmiolliseksi koko Suomelle. Vientialoja edustavat työnantaja­järjestöt uskovat palkkaohjelman johtavan palkka­kierteeseen, jossa myös yksityiselle sektorille tulee yhä suurempia palkankorotuksia, ja lopulta yritysten kilpailukyky rapautuu.

Kyseessä on hyvin merkillinen sopimus, sanoo Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju.

”Sen sijaan, että kunta-alan liitot tekisivät keskenään kuoppa­korotuksia pienipalkkaisille aloille, ne ottavat vientiliittojen työntekijät panttivangeiksi ja pakottavat nämä solidaarisuuteen”, hän sanoo.

Jos vientialat lähtevät tekemään suuria palkan­korotuksia, on niin sanotun palkka­spiraalin ja yritysten kilpailukyvyn menetyksen uhka hänen mukaansa todellinen. Vähintään sopimus sotkee suomalaisen palkanasetannan mallin.

”Tämä saattaa myös ajaa paikallisen sopimisen lisääntymiseen, sillä vientiliitot eivät ehkä halua tehdä suuria yleiskorotuksia, jotka nostaisivat myös julkisen alan palkkoja”, Kangasharju sanoo.

Kangasharjun mukaan kunta-alan sopimus tulee vaikeuttamaan entisestään vientialan syksyn työmarkkina­neuvotteluja, joita jo nyt hankaloittavat esimerkiksi kiihtyvä inflaatio ja Ukrainan sodan vaikutukset.

Sopimus saattaa myös osaltaan kiihdyttää inflaatiota, kun palkkojen noustessa kuluttaminen ja kysyntä lisääntyvät. Öljyn ja ruuan hintojen noususta johtuvan tarjonta­inflaation lisäksi syntyisi Suomeen näin myös kysyntä­inflaatio.

Toisaalta jos vientialat suostuisivat pienempiin palkan­korotuksiin, voisi yritysten kilpailukyky itse asiassa jopa parantua. Tätä lopputulosta Kangasharju pitää kuitenkin epätoden­näköisenä.

On hyvä asia, että kunta-alalle saatiin pitkän kevään jälkeen sopu, mutta nähtäväksi jää, miten sopimus tulee vaikuttamaan esimerkiksi vientialan neuvotteluihin, sanoo Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen.

Hänen mukaansa riskinä on, että muut alat eivät tyydy siihen, että kunta-ala saisi palkka­ohjelmallaan korkeammat korotukset. Jos palkkojen korotuspaine leviää yleisesti kaikille aloille, uhkana on haitallinen inflaatiokierre.

”Toisaalta on hirveän vaikeaa lähteä korjaamaan joidenkin palkansaaja­ryhmien suhteellisesti heikompaa palkka-asemaa, jos muut alat eivät suostu siihen”, Kauhanen sanoo.

Esimerkiksi Ruotsissa lähihoitajien palkka-asemaa saatiin hänen mukaansa muutama vuosi sitten parannettua, kun paikallinen teollisuusliitto IF Metall hyväksyi lähihoitajien korkeammat korotukset. Käsillä oleva palkkaohjelma tosin eroaa Ruotsin tapauksesta siinä mielessä, että se koskee myös esimerkiksi korkeasti koulutettuja lääkäreitä ja opettajia, ei siis pelkästään pienipalkkaisia aloja.

”On myös mielenkiintoista nähdä, miten palkka­ohjelman raha jakaantuu kunkin palkansaaja­ryhmän sisällä, koska sen jakamisesta valtaosa sovitaan loppupeleissä paikallisesti vuosittain. Kyse ei siis ole yleiskorotuksesta kaikille”, Kauhanen sanoo.

Kunta-alan sopimukseen sisältyy ”vaarallisia piirteitä”, sanoo myös Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki.

Hänen mukaansa on yleisesti ottaen ymmärrettävää, että kunta-alalla halutaan lisää palkkaa. Esimerkiksi varhais­kasvatuksen puolella on myös ollut pulaa osaavista tekijöistä.

”Korotukset olisivat kuitenkin voineet olla kohdennetumpia niille aloille, jotka ovat ikään kuin hätää kärsimässä. Nämä laajat korotukset tulevat kunnille aika kalliiksi”, Kuoppamäki sanoo.

Hänen mukaansa sopimus saattaa uhata suomalais­yritysten kilpailukykyä, sillä kunta-alan palkkoja nostettaessa eivät yksityisen puolen työntekijätkään välttämättä tyydy kovin vähään. Kovia palkkavaatimuksia tukee osaltaan se, että osaavasta työvoimasta on pulaa, ja inflaatio on korkealla.

”Sopimus tulee myös siinä mielessä huonoon saumaan, että taloudessa on tällä hetkellä paljon vastatuulta eikä yrityksillä ole hirveästi kasvumahdollisuuksia.”

Oikaisu 10.6. kello 8.40: Jutussa korjattu Merja Kauhasen työpaikan nimi, joka on muuttunut viime vuonna Palkansaajien tutkimuslaitoksesta Laboreksi.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat