Suomen talouden lähiajat näyttävät vaikeilta: Näin kolmen puolueen puheen­johtajat ratkaisisivat ihmisten arkea kurittavat ongelmat

Keskustan Annika Saarikko, kokoomuksen Petteri Orpo ja vasemmistoliiton Li Andersson valittiin jatkokausille puolueidensa puheenjohtajina lauantaina.

Petteri Orpo, Li Andersson ja Annika Saarikko.

12.6. 2:00 | Päivitetty 12.6. 14:30

Keskusta, kokoomus ja vasemmistoliitto ovat tänä viikonloppuna koolla puoluekokouksissaan, joissa valmistaudutaan osaltaan jo ensi keväänä pidettäviin eduskuntavaaleihin.

Edessä olevista kuukausista ei välttämättä ole tulossa helppoja Suomelle ja suomalaisille.

Ekonomistit ennustavat suomalaisten elintason laskevan.

Erityisesti polttoaineen ja ruuan hinnat ovat nousussa.

Työmarkkinat ovat sekavassa tilassa.

Kun keskuspankit nostavat ohjauskorkojaan, sekä kansalaisten että valtion korkomenot kasvavat.

Kysyimme keskustan puheenjohtajalta, valtiovarainministeri Annika Saarikolta, vasemmistoliiton puheenjohtajalta, opetusministeri Li Anderssonilta ja oppositiopuolue kokoomuksen puheenjohtajalta Petteri Orpolta, miten he ratkaisisivat edessä olevia talouden haasteita. Heidät kaikki valittiin jatkokaudelle puolueidensa puheenjohtajina lauantaina.

1.Tulisiko tuloveroa ja/tai polttoaineveroa alentaa, jotta kallistuvien hintojen vaikutusta kansalaisille voitaisiin lievittää?

Annika Saarikko, keskusta

”En sulje mitään keinoa tässä vaiheessa pois”, sanoo keskustan Annika Saarikko.

Hän muistuttaa, että inflaatio euroalueella oli toukokuussa oli yli kahdeksan prosenttia. Se on poikkeuksellisen korkea lukema.

Saarikko ei ole sulkenut keinona pois myöskään ruoan arvonlisäveron alentamista.

Hän ei aseta mahdollisia keinoja tässä vaiheessa järjestykseen.

”Totean, että ansiotuloveron kevennyksen etu olisi se, että se auttaisi moneen ongelmaan. Mutta toisaalta esimerkiksi ruoan alv kohdistuisi helpommin kaikkein pienituloisiinkin.”

Saarikko korostaa, ettei kaikkia näistä toimista pystytä toteuttamaan.

”Esitin jo viime syksynä, että ansiotuloveron kevennykset voisivat olla hyvä täsmälääke talouskasvun hiipumisen estämiseen. Ja nyt tietenkin hintojen nousun myötä hyviä syitä veronkevennyksille on tullut lisää”, hän sanoo.

”Mikäli sellaiseen päädyttäisiin, pitäisi olla varma, että syksyllä tehtävät palkkaratkaisut olisivat maltillisia, koska palkkakierros on omiaan kiihdyttämään inflaatiota.”

Annika Saarikko valittiin jatkokaudelle keskustan puheenjohtajana puoluekokouksessa Lappeenrannassa lauantaina.

Li Andersson, vasemmistoliitto

Vasemmistoliiton Li Andersson sulkee täysin pois tuloveron alennuksen. Polttoaineveron alennukseen hän ei ota kantaa.

”Pitää huomioida, että liikkumisen osalta hallitus on jo tehnyt päätöksiä sekä jakeluvelvoitteen että työmatkavähennyksen osalta”, Andersson muistuttaa.

Hänen mielestään näitä vaihtoehtoja järkevämpi ratkaisu olisi alentaa ruoan arvonlisäveroa 10 prosenttiin. Hän ehdotti tätä puoluekokouspuheessaan perjantaina.

Lue lisää: Vasemmisto­liiton Andersson: Ruoan arvonlisä­veroa voisi laskea 10 prosenttiin, voiton­tavoittelua rajoitettava lasten­suojelussa

”Kaikki nämä esitetyt ratkaisut maksavat. Siksi on tärkeää myös pohtia, mikä on se kaikkein tehokkain toimenpide suhteessa nimenomaan kalliisiin hintoihin. Mutta kohdentamalla taloudellinen liikkumavara ruoan arvonlisäveron laskemiseen pystyttäisiin toivon mukaan tukemaan niitä, joiden tuloista iso osa menee juuri ruokaan ja asumiseen”, Andersson sanoo.

Li Andersson valittiin jatkokaudelle vasemmistoliiton puheenjohtajana puoluekokouksessa Porissa lauantaina.

Petteri Orpo, kokoomus

Oppositiopuolue kokoomus ajaa työn ja eläkkeiden verotuksen keventämistä yhteensä miljardilla eurolla.

”Se auttaa kaikkein nopeimmin kotitalouksien ostovoimaan. Ja mehän muutenkin kannatamme työn verotuksen keventämistä”, sanoo Orpo.

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen sanoi perjantaina, että veronkevennys voidaan tehdä lisävelalla, eikä ainakaan alkuvaiheessa valtion menoja tarvitse vastaavasti leikata. Orpo vahvistaa tämän kokoomuksen kannaksi.

Polttoaineen verotuksen keventämiseen Orpo suhtautuu epäillen.

”Se on aika kallis toimi. Ja minulla on pelko siitä, ettei kuitenkaan näkyisi bensapumpulla. Eli pistäisimme munat yhteen koriin ja keventäisimme ansiotuloverotusta pieni- ja keskituloisia painottaen.”

Petteri Orpo valittiin jatkokaudelle kokoomuksen puheenjohtajana puoluekokouksessa Kalajoella lauantaina.

2.Tulisiko sosiaalitukia nostaa tai jotenkin muuten kompensoida elinkustannusten nousua pienituloisille ja heille, joihin ne erityisesti osuvat?

Saarikko

Tässä tilanteessa on onni, että vaalikauden alkupuolella tehtiin jo korotuksia perusturvaan, Saarikko sanoo. Tuolloin korotettiin esimerkiksi lapsilisiä ja pienimpiä eläkkeitä.

”Se on ollut viisas valinta katsottuna tätä hetkeä.”

Hallitus on myös linjannut, että kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaalietuuksiin on tulossa ylimääräinen korotus. Tämä vaikuttaa useiden etuuksien tasoon: muun muassa kansaneläkkeeseen, takuueläkkeeseen ja perhe-eläkkeeseen.

Saarikko sanoo, että sosiaaliturvaindeksien aikaistaminen on nimenomaan toimi kaikkein pienituloisimpien hyväksi. Se auttaa elokuusta alkaen.

”Toivon, että hintojen suhteen kehitys pysähtyisi ja emme tarvitsisi uusia toimia.”

Lue lisää: Sosiaalitukiin tulee runsaan 25 euron ylimääräinen korotus, mutta vasta elokuussa – näin ministeriö perustelee viivettä

Andersson

Anderssonin mukaan sosiaalitukia tulisi nostaa jo keväällä tehdystä indeksikorotuksesta huolimatta.

”Jo silloin sanoimme, että hallituksella pitää olla valmius tehdä uusi päätöksiä myös syksyllä, jos ja kun hintojen nousu jatkuu”, Andersson toteaa.

Hän nosti esiin kaksi kohderyhmää, jotka erityisesti ovat lisätuen tarpeessa: köyhät lapsiperheet ja ikäihmiset.

”Myös tutkijat on varoittaneet, että elinkustannuksen nousu tulee näkymään lapsiperheköyhyyden kasvuna. Jos hallitus haluaa vastata siihen, kohdennettu toimenpide voisi olla toimeentulotuen ja työttömyysturvan lapsikorotusten korottamien”, Andersson esittää.

Ikäihmiset ovat Anderssonin mukaan vaikeampi ryhmä. Mikäli työeläkettä haluttaisiin nostaa, tarvittaisiin siihen työmarkkinaosapuolet mukaan. Kansaneläkettä hallitus pystyisi kuitenkin itse korottamaan niin halutessaan.

Orpo

Orpo sanoo nyt tukevansa hallituksen ratkaisua korottaa sosiaalietuuksia etuajassa jo elokuussa eikä vasta vuodenvaiheessa.

Vielä maaliskuussa Orpo vastusti hallituksen suunnitelmaa kansaneläkeindeksiin sidottujen sosiaalitukien aikaistetusta indeksikorotuksesta. Silloin hän esitti sosiaalitukien mahdollisimman nopeaa leikkaamista työnteon kannustinten parantamiseksi.

”Nyt kun kulut kasvavat niin tolkuttomasti, niin käännyn sille kannalle, että hyväksyn tämän hallituksen päättämän aikaistetun korotuksen. Emme ole tätä eduskuntaryhmässä vielä käsitelleet”, Orpo sanoo.

Hän lisää, että myös pienituloisille kohdistettavat veronkevennykset tukisivat osan ostovoimaa.

Lue lisää: Kokoomus jarruttelee leikkaus­vaatimuksiaan: rahoittaisi nyt tuntuvat veronkevennykset lisävelalla

3.Mitä vaikutuksia kunta-alalle solmitulla sopimuksella on Suomen talouteen? Pitäisikö vientialojen nyt tyytyä väliaikaisesti matalampiin palkankorotuksiin, jotta kilpailukyky ei kärsisi?

Saarikko

Saarikko sanoo, että julkisen puolen työmarkkinatilanne on ollut poikkeuksellisen hankala. Samalla hän muistuttaa, että Suomessa on luovuttu ratkaisuista, joissa valtiolla on vahva rooli.

Tällä viikolla syntyi kunta-alan noin 300 000 palkansaajalle sopimukset, jotka nostavat palkkoja tänä vuonna kaksi prosenttia. Seuraaville viidelle vuodelle kunta-ala saa palkkaohjelman, joka nostaa palkkoja yhteensä viisi prosenttia enemmän kuin palkat nousevat vientialoilla. Palkkaohjelma koskee niin opettajia, varhaiskasvatuksen opettajia, linja-autonkuljettajia, kirjastotyöntekijöitä kuin vaikkapa lääkäreitäkin.

Kunta-alan sopimuksessa Saarikko sanoo haluavansa kiinnittää huomiota siihen, että kyseessä on kolmivuotinen ratkaisu. Ennustettavuudella on hänestä suuri arvo.

”Mitä tulee palkkamalttiin, tietenkin toivon sitä. Mutta pidän perusteltuna, että esimerkiksi nämä pohdinnat veronkevennyksistä, niin pitää olla varmuus, että palkkaratkaisu on silloin maltillinen”, Saarikko sanoo.

Hän kertoo aikovansa tavata elokuussa työmarkkinajärjestöjen edustajia ja liittojen edustajia käydäkseen keskustelua työmarkkinatilanteesta.

Samalla hän toistaa, ettei valtio ole neuvotteluissa osapuoli.

Lue lisää: Tällainen on kunta-alan historiallinen sopimus: Laskuri näyttää, miten opettajien, lääkäreiden ja muiden työntekijöiden palkat nousevat

Andersson

Andersson kehottaa kysymään, mikä vaikutus olisi ollut, jos kunta-alan palkkaohjelmaa ei olisi tehty. Hänen mukaansa Suomen yrittäjien ”mikaelpentikäiset” ja muut voisivat joskus miettiä sitä, mitä tapahtuu suomalaiselle yhteiskunnalle siinä vaiheessa, jos meidän sosiaali- ja terveydenhuoltomme oikeasti kyykkää.

Pentikäinen syytti HS:ssä perjantaina palkkaohjelmaa ”järjettömäksi ja taloudellisesti kestämättömäksi”.

Siihen, pitäisikö vientialojen tyytyä väliaikaisesti matalampiin palkankorotuksiin, Andersson ei ota kantaa.

”Jos vientialojen työnantajat ovat huolissaan siitä, että korotusvaatimukset nousevat liian suuriksi, niin oiva keino ratkaista sitä ongelmaa olisi työnantajamaksuvastuiden siirtäminen takaisin työnantajien hoidettavaksi”, Andersson toteaa. Hän viittaa kiky-sopimuksen yhteydessä tehtyyn muutokseen, jossa työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysmaksuista kevennettiin ja palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin.

Orpo:

”Kunta-alan palkankorotukset ovat varmaankin ansaittuja, mutta kyllä ne haastavat julkista taloutta tosi kovaa tulevina vuosina”, Orpo sanoo.

Vientialojen palkankorotuksiin hän ei halua suoraan ottaa kantaa, koska sanoo välttävänsä työmarkkinoihin sekaantumista. Hän kuitenkin esittää yhden toiveen työmarkkinajärjestöille.

”Pelkään sellaista kierrettä, jossa eri alat sanovat, että ’jos toi saa niin mun pitää saada vielä enemmän’. Sellaiseen meillä ei ole varaa. Kilpailukyvyn ja kansantalouden vuoksi toivoisin, että jokainen ala tekisi omat sopimuksensa omista lähtökohdistaan eivätkä vilkuilisi toinen toisiaan.”

Oikaisu 12.6.2022 kello 14.29: Petteri Orpo valittiin puheenjohtajaksi Kalajoella, ei Porissa kuten kuvatekstissä ensin virheellisesti väitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat