Vasemmistoliitto luopui kielteisestä Nato-kannastaan, esittää myös PKK:n poistamista EU:n terroristijärjestöjen listalta

Puoluekokouksessa äänestettiin myös vastaesityksestä, jonka mukaan Suomen tulisi pysyä sotilaallisesti liittoutumattomana.

Kokousväkeä vasemmistoliiton puoluekokouksessa Porissa lauantaina 11. kesäkuuta 2022.

12.6. 15:10 | Päivitetty 12.6. 17:34

”Nato-jäsenyys on suuri muutos Suomen ulkopolitiikan linjaan, ja se myös lisää poliittisia ja sotilaallisia jännitteitä. Vasemmistoliiton mielestä Suomen tulee korostaa, että jäsenyys Natossa tulee olemaan puolustuksellinen, eikä maahan oteta ydinaseita, pysyviä Naton sotilastukikohtia tai pysyviä Naton joukkoja.”

Näin kuuluu vasemmistoliiton uusi kanta Suomen Nato-jäsenyyteen. Uusi linjaus hyväksyttiin puolueen puoluekokouksessa sunnuntaina Porissa puoluehallituksen esityksen mukaisesti.

Ero on huomattava verrattuna puolueen aikaisempaan Nato-kantaan, joka oli tähän viikonloppuun saakka kielteinen. Uutta kantaa ei kuitenkaan voi sanoa myönteiseksi: se pikemminkin kiertää kysymyksen toteamalla sotilasliiton jäseneksi hakemisen tosiasiaksi, johon puolue ei tarkemmin ota kantaa.

Puoluekokouksen hyväksymässä tavoiteohjelmassa esitetään myös, että vasemmistoliiton tulee Nato-Suomessa edistää vasemmistolaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Siihen kuuluu ohjelman mukaan muun muassa ydinaseriisunnan ja maailmanrauhan edistäminen.

Puoluehallituksen hienovaraista muotoilua kiiteltiin puoluekokousväen keskuudessa laajalti, koska se keräsi valtaosan puoluekokouksesta taakseen henkilökohtaisista Nato-kannoista riippumatta.

Esimerkiksi puolueen tuore ensimmäinen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Veronika Honkasalo, äänesti eduskunnassa Suomen Nato-jäsenyyttä vastaan. Puoluekokouksessa hän oli kuitenkin puoluehallituksen muotoilun takana.

”Siinä on tehty aika taitavasti niin, että huomioidaan puolueen moninaisuus tässä kysymyksessä. Tämä on ollut meidän puolueelle isoin myllerrys kaikista puolueista, mutta ollaan tähän asti selvitty hyvin", Honkasalo kommentoi muotoilua.

”Ei ollut ollenkaan repivää keskustelua, ei edes iltatilaisuudessa.”

Puolueen puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan päätös tarkoittaa sitä, että keskustelu Nato-jäsenyyden hakemisesta voidaan puolueessa nyt jättää taakse.

”Mutta erittäin monissa kysymyksissä, erityisesti liittyen Suomen ulkopoliittiseen linjaan, keskustelua tullaan jatkamaan”, Andersson jatkoi.

”Nyt määritellään, mikä Suomen ulkopolitiikan linja tulee tulevaisuudessa olemaan.”

Kansanedustaja Johannes Yrttiaho.

Aivan kaikkia Nato-kannan muotoilu ei kuitenkaan miellyttänyt. Kansanedustaja Johannes Yrttiaho ja puolueen Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja Antero Eerola olivat laatineet vastaesityksen puoluehallituksen pohjaesitykseen tavoiteohjelman Nato-kannaksi.

Yrttiaho ja Eerola eivät olleet kokouksessa kokousedustajina, joten esitystä esitettiin heidän puolestaan puolueen Uudenmaan piirijärjestöstä.

Tämän lisäksi kokouksessa äänestettiin toisesta vastaesityksestä. Siinä Suomen Nato-jäsenyyteen suhtauduttiin pohjaesitystä kriittisemmin, mutta Yrttiahon ja Eerolan esitystä suopeammin.

Yrttiahon ja Eerolan laatima vastaesitys sai lopulta kokouksessa 68 ääntä 270 annetusta äänestä.

Osittain puolueen Nato-vastustus saattoi kanavoitua tavoiteohjelman äänestykseen, jossa vasemmistoliitto päätti vaatia Kurdistanin työväenpuolue PKK:n poistamista Euroopan unionin terroristijärjestöjen listalta.

Päätöksen taustalla oli vasemmistonuorten aloite. Alun perin puoluekokouksen oli määrä vastata siihen aloitevastauksessa, mutta yllättäen aihe nousi esille tavoiteohjelmaa käsiteltäessä.

Kokous teki PKK:ta koskeneen lisäyksen vastoin puoluehallituksen esitystä.

Tämän lisäksi tavoiteohjelmaan lisättiin kirjaukset, joiden mukaan vasemmistoliitto pyrkii tukemaan kurdien itsemääräämisoikeutta ja lopettamaan kaiken asekaupan Turkin kanssa.

Vasemmistonuoret perustelivat aloitteessaan, että PKK:n kutsuminen terroristijärjestöksi ei ota huomioon Lähi-idän poliittisen tilanteen viimeaikaista muuttumista. Euroopan unionin neuvosto määritteli PKK:n terroristijärjestöksi toukokuussa 2002.

Perusteena vasemmistonuorten kannalle on muun muassa se, että PKK on käynyt rauhanneuvotteluja Turkin kanssa sekä osallistunut Lähi-idässä aktiivisesti terroristijärjestö Isisin vastaiseen taisteluun.

”Terrorismin vastaisen sodan aikana valtiot ovat käyttäneet terroristi-nimitystä poliittisena aseena. Sen avulla on heikennetty kansalaisoikeuksia ja tukahdutettu muun muassa sananvapautta. Lisäksi oppositiojohtajia ja sen kannattajia on tuomittu vankeuteen ja murhattu”, aloitteessa todettiin.

Lue lisää: Vasemmistonuoret esittää puolue­kokous­aloitteessaan, että kurdijärjestö PKK pitäisi poistaa EU:n terroristi­järjestöjen listalta

Puheenjohtaja Andersson korosti kokouksen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa, että vasemmistoliitto jatkossakin ”tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa”.

”Tämä ei saa jäädä kellekään epäselväksi”, Andersson totesi.

Tarkempia suunnitelmia siitä, miten tavoiteohjelman kirjausta aiotaan edistää, Anderssonilla ei ollut kertoa.

”Näen, että puolueen käytännön vaikuttamismahdollisuudet ovat aika rajallisia, mutta tämä oli kanta, jonka puoluekokous halusi hyväksyä.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat