Naton pääsihteeri vakuuttaa yhä Suomesta ja Ruotsista tulevan Naton jäseniä – ”Emme näe mitään välitöntä uhkaa”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg arvelee Venäjän ymmärtäneen sen, ettei se voi vaikuttaa Suomen päätöksiin.

Jens Stoltenberg vakuutti HS:n haastattelussa, että Nato on varuillaan.

13.6. 15:11

Kultaranta. Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on entinen norjalainen huippupoliitikko. Siksi häntä ei saakaan helpolla spekuloimaan.

Milloin Suomi on Naton jäsen?

”Niin nopeasti kuin mahdollista. Ei ole mitään keinoa sanoa, milloin eri maat päättävät siitä. Se on realiteetti, mutta olen vakuuttunut, että Suomi ja Ruotsi tulevat olemaan Naton jäsenmaita”, Stoltenberg sanoo.

Stoltenberg osallistui sunnuntaina ja maanantaina Naantalin Kultarannassa käytyihin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin Kultaranta-keskusteluihin.

Tämä kesä on viimeinen kerta kuin nykymuotoiset presidentti Sauli Niinistön vetämät Kultaranta-keskustelut käydään.

Tasan sata vuotta sitten valtion omistukseen siirtynyttä Kultarantaa remontoidaan seuraavat kaksi kesää. Päärakennus ja puisto ovat silloin poissa normaalista käytöstä.

HS haastatteli Stoltenbergiä viime vuoden lokakuussa. Tuolloin hän ei nähnyt Suomen Nato-jäsenyyden tiellä mitään ongelmia. Tuliko tuolloin oltua liian optimistinen?

”Tuona aikana meillä ei ollut mitään syytä uskoa, että tulisi mitään ongelmia. Tavoite on yhä, että Suomi ja Ruotsi ovat Naton jäseniä niin nopeasti kuin mahdollista.”

Lue lisää: Venäjä haluaa uudistaa vaikutus­valtaansa naapuri­maissaan, varoittaa Naton pääsihteeri: ”Emme halua elää sellaisessa maailmassa”

Milloin tajusitte, että nyt tuli Suomen ja Ruotsin jäsenyyden eteen ongelmia?

”Se oli sen jälkeen, kun Turkista tuli lausuntoja. Olisiko ollut toukokuun puolivälissä. En muista tarkkaan.”

Stoltenbergin mukaan ensi tietojen jälkeen alkoi heti nyt käynnissä oleva prosessi, jossa on käyty keskustelua Helsingin, Tukholman ja Ankaran välillä. Hän kertoo itse pitäneensä yhteyttä Suomessa presidentti Niinistön lisäksi pääministeri Sanna Mariniin (sd) ja ulkoministeri Pekka Haavistoon (vihr).

Stoltenbergin lausunnot Kultarannassa kertovat, että hän ymmärtää hyvin pitkälle Turkin huolia. Hän ei kuitenkaan suostu spekuloimaan sillä, toimiiko Suomi Turkin mielestä tarpeeksi tehokkaasti terroristijärjestönä pidettyä Kurdistanin työväenpuolue PKK:ta vastaan.

”Minä en puhu Turkin puolesta. Ei ole minun tehtäväni spekuloida julkisesti”, Stoltenberg sanoo.

”Minun työni on etsiä sellainen tie eteenpäin, joka on hyväksyttävissä sekä Suomessa, Ruotsissa että Turkissa. En tee työtäni helpommaksi, jos alan kommentoida ja mennä näiden keskustelujen yksityiskohtiin.”

Stoltenberg piti viikonlopun yli majaa Kultarannan vierastalossa. Talolta on hulppea näköala merelle ja saaristoon. Jyrkkä polku vie alempana olevalle saunalle. Naton pääsihteeri kertoo käyneensä illalla tutkimassa saunaa mutta jättäneensä saunomisen tällä kertaa väliin.

Presidenttien kesänviettopaikassa Kultarannassa näkyy kerrostumia entisistä valtionpäämiehistä. Kultaranta-keskustelujen mediateltta on hiekkakentällä, jossa presidentti Mauno Koivisto pelasi lentopalloa.

Entisen lentopallokentän aidan takan on hiekkabunkkeri ja entinen golfviheriö. Ne ovat jälkiä presidentti Martti Ahtisaaren harrastuksesta. Koripallorengaskin löytyy jostain.

Nykyisestä isännästä kertoo kauempana olevan tenniskenttä, joka on kuulemma ”aika hyvässä kunnossa”.

Naton eteläisin jäsenmaa Turkki on toistaiseksi ainoana Naton jäsenmaana ilmoittanut olevansa Suomen ja Ruotsin jäsenyyttä vastaan. Pohjolassa ollaan nyt huolissaan, käyttääkö Venäjä tilannetta hyödykseen.

Jens Stoltenberg, pitäisikö suomalaisten olla nyt huolissaan?

”Emme näe mitään välitöntä uhkaa Suomea vastaan Nato-jäsenyyshakemuksen vuoksi.”

Stoltenberg huomauttaa, että Venäjän toimet eivät toistaiseksi ole olleet kovin dramaattisia. Hän muistuttaa myös nimeltä mainiten useiden Nato-maiden turvavakuutuksista Suomelle: Britannian, Yhdysvaltojen ja muiden pohjoismaiden.

”Nato on varuillaan. Olemme lisänneet läsnäoloa tällä alueella.”

Hän ottaa esimerkiksi käynnissä olevan merisotaharjoitus Baltopsin, johon osallistuu yli 7 000 sotilasta. ”Tämä on jotain, jolla on merkitystä.”

Lue lisää: Itämerellä alkoi tänään Yhdysvaltain vetämä suuri kansainvälinen merisota­harjoitus, jonka juuret ovat keskellä kylmää sotaa

Venäjän reaktio Suomen ja Ruotsin Nato-hakemuksiin on ollut toistaiseksi paljon odotettua laimeampi.

Stoltenberg arvelee sen johtuvan siitä, että venäläiset ymmärtävät, ettei heillä ole mitään mahdollisuutta estää sitä, että kaksi suvereenia valtiota valitsee oman polkunsa.

Stoltenberg kertoo tavanneensa suomalaisia sotilaista viime talvena Pohjois-Norjassa pidetyssä Cold Response -harjoituksessa.

”Olen nähnyt suomalaisten sotilaiden ammattimaisuuden ja sitoutumisen ja kyvyn työskennellä yhdessä Naton sotilaiden kanssa. Tämä kaikki tekee Venäjälle vaikeaksi vaikuttaa Suomen tapaisen maan päätökseen.”

Nato julkistaa kesäkuun lopussa Madridissa pidettävässä huippukokouksessaan seuraavaa vuosikymmentään ohjaavan linjapaperinsa eli niin sanotun strategisen konseptin.

Stoltenbergin mukaan siitä ei ole vielä päästy lopulliseen sopuun. Hän myöntää epäsuorasti, että Venäjän toimet ovat vaikuttaneet siihen.

”Se on prosessi, joten tietenkin siihen tulee muutoksia. Lopullista tekstiä ei ole vielä sovittu. Sen kanssa tehdään tälläkin hetkellä töitä.”

Naton strategialla on nyt erityistä merkitystä myös Suomelle, vaikkei Suomi liittokunnan ulkopuolisena pääse siihen vielä vaikuttamaankaan.

”Olen vakuuttunut, että Madridin huippukokouksessa sovimme kunnianhimoisesta uudesta strategisesta konseptista, joka heijastaa niitä dramaattisia muutoksia, jotka ovat tapahtuneet nykyisen vuonna 2010 hyväksytyn strategisen konseptin hyväksymisen jälkeen”, Stoltenberg sanoo.

”Silloin Venäjä nähtiin vielä strategisen kumppanina. Venäjä ei ole strateginen kumppani enää.”

Stoltenbergin mukaan Naton uudessa konseptissa tulevat näkymään nyt muun muassa Kiina, ilmastonmuutos sekä hybridi- ja kyberuhat.

”Aikaisemmin viittasimme Eurooppaan rauhan mantereena. Nyt Euroopassa on sota.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat