Niinistö ja Stoltenberg viittasivat myös Suomen historiaan keskustellessaan Kulta­rannassa siitä, onko rauha Ukrainassa mahdollinen – Koko keskustelu katsottavissa

Presidentti Niinistö kertoi aiemmin sunnuntaina ihmettelevänsä, miksi Suomi on ”nostettu tikunnokkaan” Turkin terrorismihuolissa. HS välittää keskustelut suorana lähetyksenä.

12.6. 13:33 | Päivitetty 12.6. 21:31

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön isännöimät Kultaranta-keskustelut alkoivat sunnuntaina Naantalissa.

Päävieraina ovat tällä kertaa Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre. Maanantaille jatkuvien keskustelujen otsikkona on ”Vastuunsa kantava, vahva ja vakaa Pohjola”.

HS välittää sunnuntain keskustelut suorana lähetyksenä. Voit katsoa alta tallenteen Niinistön ja Stoltenbergin iltapäivällä pitämästä lehdistötilaisuudesta. HS:n hetki hetkeltä -seurantaa voit lukea tämän jutun lopusta.

Presidentti Niinistö ja pääsihteeri Stoltenberg keskittyivät kahdenkeskisessä tapaamisessaan odotetusti Suomen ja Ruotsin Nato-prosessiin. Turkki oli kevään aikana vakuutellut kummallekin kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä, joten vastustus jäsenyyttä kohtaan tuli yllätyksenä, Niinistö sanoi iltapäivällä lehdistötilaisuudessa.

Tarkoitus on jatkaa keskusteluja Turkin kanssa ja löytää yhteinen ratkaisu.

”Olemme yllättyneitä Turkin kannasta, mutta kansainvälisessä politiikassa tulee aina ottaa vakavasti se, mitä vastapuoli sanoo. Aiomme ottaa hyvin vakavasti nämä Turkin esittämät näkökannat.”

Niinistö kertoi, että Suomella on tässä asiassa hyvä yhteys Natoon ja Ankaraan.

”Toivotaan, että löydämme ratkaisun, joka tyydyttää kaikkia osapuolia”, hän sanoi.

Niinistön mukaan Suomen suhtautumisessa Turkin esiin nostamiin järjestöihin, kuten PKK:hon, ei ole mitään merkittävää eroa verrattuna Naton jäsenmaihin.

”Siksi on vaikea ymmärtää, miksi meidät on nostettu tikunnokkaan. Mutta ehkä on aika tehdä uusi tilannearvio.”

Tiedotustilaisuudessa Niinistöltä kysyttiin, jatkaako Suomi Naton jäsenyyshakua yksin, jos Ruotsin hakemus syystä tai toisesta kaatuu tai viivästyy. Turkin vaatimukset ovat herättäneet Ruotsissa jyrkkää vastustusta.

”Ruotsissa on sanottu, että Suomen asia on meidän. Minä sanon, että Ruotsin asia on meidän. Etenemme yhdessä.”

”Minä sanon, että Ruotsin asia on meidän. Etenemme yhdessä.”

Stoltenberg korosti, että Turkin huoliin on vastattava. Turkilla on neuvotteluissa paljon vipuvartta.

”Turkki on tärkeä liittolainen. Mikään muu Naton jäsenmaa ei ole kärsinyt yhtä paljon terrori-iskuista. Pitää myös ottaa huomioon, että mikään muu Nato-maa ei ole ottanut vastaan yhtä paljon pakolaisia kuin Turkki”, Stoltenberg muistutti.

Turkilla on tärkeä rooli myös Ukrainan sodassa.

”Nyt liittolaiset pohtivat seuraavaa askelta. Meidän täytyy totta kai ottaa huomioon kaikkien liittolaisten turvallisuushuolet. Pyrimme käsittelemään Turkin huolia, jotta pääsemme eteenpäin.”

Stoltenberg sanoi uskovansa yhä, että neuvottelut voivat ratketa pian. Hän korosti Naton sitoutumista Suomen kumppanuuteen.

”Naton avointen ovien politiikka on menestys ja ovet pysyvät yhä auki. Siksi Turkki ja Suomi ja Ruotsi keskustelevat, ja pyrimme mahdollisimman nopeaan ratkaisuun", Stoltenberg sanoi.

Keskustelut jatkuivat sunnuntai-iltana Niinistön ja Stoltenbergin puheenvuoroilla sekä keskustelulla Ukrainan sodasta, ajankohtaisesta turvallisuustilanteesta ja Suomen Nato-jäsenyydestä.

Niinistö avasi tilaisuuden kutsumalla Stoltenbergiä toverillisesti Jensiksi, ja Stoltenberg vastasi samalla mitalla. Yleisölle ei jäänyt epäselväksi, että Suomen ja Naton välit ovat läheiset.

Ukrainan sota on tehnyt turvallisuuspolitiikan Euroopassa jälleen erittäin ajankohtaiseksi, Niinistö sanoi.

”Sota on ollut karu herätys. Nyt olemme täysin hereillä”, hän sanoi.

”Sinä aikana kun olen toiminut presidenttinä en ole koskaan nähnyt tällaista kiinnostusta turvallisuuspolitiikkaan.”

Stoltenberg korosti puheenvuorossaan, että vaikka Nato nyt Ukrainan sodan seurauksena vahvistaa puolustustaan idässä, tarkoitus ei ole hyökätä vaan luoda riittävä pelotevaikutus Venäjän suuntaan.

”Emme halua provosoida vaan estää konfliktin”, hän sanoi.

Stoltenbergin mukaan Putin luo nyt uutta maailmanjärjestystä, jossa isommat maat saavat päättää pienten toimista. Se menee vastoin niitä yhteisiä sääntöjä, joille nykyinen järjestys Euroopassa perustuu.

”Järjestys perustuu sille, että jokainen maa saa tehdä omat ratkaisunsa. Tämän Putin nyt täysin kiistää”, hän sanoi.

”Venäjä haastaa näitä periaatteita ei vain sanoin vaan myös teoin hyökkäämällä. Se todella näyttää haluavan uutta maailmanjärjestystä.”

Stoltenbergin mielestä Putinin hyökkäävä strategia näyttää kuitenkin epäonnistuneelta.

”Jos Putin halusi vähemmän Natoa rajoilleen, tulos on enemmän Natoa. Meidän on seistävä yhdessä, kun kohtaamme sukupolvemme suurimman turvallisuusuhan. Toivottavasti voimme pian toivottaa Suomen ja Ruotsin natoon.”

Niinistö myötäili Stoltenbergin ajatusta Venäjän ajamasta uudesta maailmanjärjestyksestä.

”Tai ainakin se haluaa laittaa pienemmät maat järjestykseen”, hän sanoi.

Niinistö pyysi Stoltenbergiä arvioimaan, onko Ukrainan sodassa mahdollisuutta rauhaan ja miten suuri on toisaalta riski, että sota eskaloituu.

”Olemme nähneet muutoksia sodan aikana – Venäjä käyttää tuhoavampia aseita, aseapu lännestä on kasvanut. Eskaloitumisen rajoja koetellaan”, hän sanoi.

Stoltenberg vastasi rauhaa olevan monenlaista. Jos Ukraina vetää joukkonsa nyt pois, Ukrainaa ei enää ole olemassa itsenäisenä valtiona. Jos Putin vetäisi joukkonsa pois, tulisi vain rauha.

”Suomi kyllä tietää, mikä on rauhan ja itsenäisyyden hinta. Minä en voi päättää, miten korkea hinta Ukrainan pitäisi maksaa. Parasta olisi, jos Putin lopettaisi sodan. Tämä on ollut Putinin luomus ja sen pystyy myös ratkaisemaan Putin.”

Stoltenbergin mukaan on olemassa vaara, että sota kärjistyy ja leviää Ukrainan rajojen yli. Naton strategia on lisätä joukkojaan ja luoda riittävän suuri pelotevaikutus.

”Nämä pelotevaikutukseen käytetyt rahat voisi käyttää paljon paremminkin vaikka sosiaali- ja terveyspalveluihin”, hän harmitteli.

”Ei ole helppo sanoa ukrainalle, että Nato ei aio tehdä lentokieltoaluetta tai humanitaarisia käytäviä. Emme tee sitä, koska haluamme estää eskalaatiota.”

Rauhan rakentaminen ei ole helppo tehtävä, Niinistö vastasi. Hän nosti esiin Suomen aluemenetykset.

”Jouduimme tekemään rauhan ja menetimme Karjalan ja Petsamon. Suomalaiset eivät varmasti ole koskaan sitä voineet unohtaa. Ymmärrämme sen, että Ukrainalle tämä on vaikea tilanne. Ukrainahan on tässä uhri, ja on vaikea ajatella, että uhri joutuisi luopumaan maa-alueistaan.”

Presidentin kesäasunnolle Naantalin Kultarantaan on kutsuttu noin sata keskustelijaa yhteiskunnan eri aloilta. Osallistujina on muun muassa poliittisia päättäjiä, tutkijoita sekä hallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja median edustajia.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat