Arvo Aalto pani taannoin hanttiin Kremlille – nyt hän ei pidä viisaana Suomen Nato-päätöstä

”Asevarustelu vain kiihtyy”, Arvo Aalto pahoittelee. ”Se on kaikki pois niistä resursseista, joita kipeästi tarvittaisiin luonnon hyväksi, nälänhätien torjumiseksi ja globaalien sosiaalisten pulmien ratkaisemiseksi.”

”Niin kauan kuin hyökkäyssota Ukrainassa jatkuu, siihen liittyy eskalaation vaara”, Arvo Aalto sanoo.

13.7. 2:00 | Päivitetty 13.7. 7:11

”Jos olisin kansanedustaja, olisin äänestänyt jäsenhakemusta vastaan. Pidän Nato-päätöstä erittäin epäviisaana”, entinen ministeri ja kommunistijohtaja Arvo Aalto sanoo. ”Siinä tapauksessa Nato on järkevä valinta, jos uskotaan armeijoiden ratkaisevan ihmiskunnan ongelmat.”

”Mutta se kovin asia eivät ole armeijat, kovin asia on politiikka”, Aalto lisää silmäillen komeiden kulmakarvojensa siimeksestä. ”Ei USA:kaan ole kirjannut mitään merkittävää saavutusta sillä, että heillä on maailman vahvin armeija.”

Aallon Nato-näkemykset eivät ainakaan kumpua mistään myötäsukaisuudesta Kremlin herroihin päin. ”Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli pitkiin aikoihin tyhmin temppu maailmanpolitiikassa.”

Pitkällä kaudellaan Suomen kommunistisen puolueen keulilla Arvo Aalto jo edusti itsenäistä ellei itsepäistä asennetta neuvostokuraattoreihin – mistä nämä puolestaan antoivat takaisin rajuin poliittisin uhkauksin. Ja kotimaan taistolaiset löivät vierestä lisää löylyä.

”Kremlille olin vihollisena ykköskategoriaa”, puoluekonkari myhähtää. Hän kertoo alun perin omaksuneensa tehtäväkseen varjella kommunistipuoluetta taistolaisten valtaukselta.

Mutta miksi piinaavia suhteita Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen ei sitten irtisanottu – ja miksi taistolaisille ei annettu potkuja?

”Kompromissit puristettiin aina Nkp:n taloudellisen ja poliittisen painostuksen alla”, Aalto selvittää. ”Hehän alensivat kirjapainojemme tilausten määriä ja hintoja, ja toisaalta arvioimme heidän pistävän kommunistien idänsuhteet poikki, jos erotamme puolueopposition. Nämä alituiset kompromissit olivat siis ulkopoliittisen paitsiomme estämisen hinta.”

Se oli peruskaava – kuin pienoismalli koko yya-Suomen poliittisesta arjesta.

Vuonna 1983 Skp myi omistamansa Koiton talon Yrjönkadulta Helsingissä. Peräti 140 miljoonaan markkaan pumpattu kauppahinta viimein kirvoitti Nkp:n taloudellisen otteen, ja vähemmistökin ohjattiin ulos Skp:stä.

”Hetkisen saatoimme hengittää poliittisesti vapaammin, kunnes kompastuimme omaan taloudenpitoomme.”

Aalto viittaa Skp:n taloudenhoitajan sijoitusseikkailuihin ja piakkoin koittaneeseen puolueen konkurssiin. Vuonna 1988 Aalto otti sotkusta vastuun ja jätti puheenjohtajan paikan.

Skp:n ja Skdl:n politiikkaa ei Aalto kuitenkaan näe hukkaan heitettynä työnä. Sotien jälkeisellä nousukaudella – ennen muuta 1960–1980-luvuilla – valettiin hyvinvointivaltion perustaa ja pantiin sosiaalisia uudistuksia liikkeelle. Saavutuksia pidetään huipputasoisina koko maailman mitassa.

”Hallitustemme pohjana oli koko vasemmisto yhdessä keskustan kanssa, eikä ilman sen lavean koalition voimaa olisi saatu mitään valmista”, hän sanoo.

”Tätä ei vaan enää oikein haluta muistaa saatikka tunnustaa. Politiikka kun pyörii nykyään niin vahvasti vain keskiluokan mielipiteen ympärillä.”

”Yrittäjyys on tämän päivän muodikas iskusana, ikävä kyllä eivät tavallisten työntekijöiden ja pienyrittäjien edut ja oikeudet.”

Maapallon tilasta ja luonnontuhosta Aalto ilmaisee painokkaan huolensa. Hänestä maailmanpoliittinen tilanne merkitsee itsestään takapakkia pikaisesti vaadittaville toimenpiteille. Hätä on suuri, mutta apu kaukana.

”Asevarustelu vain kiihtyy. Se on kaikki pois niistä resursseista, joita kipeästi tarvittaisiin luonnon hyväksi, nälänhätien torjumiseksi ja globaalien sosiaalisten pulmien ratkaisemiseksi.”

Kuka?

Arvo Aalto

  • Syntyi 1932 Rovaniemellä.

  • Muurari 1947–1955.

  • Opiskeli Sirola-opistossa 1955–1956 ja Moskovassa 1961–1962.

  • Skp:n toimitsija Lapissa 1956–1969.

  • Skp:n pääsihteeri 1969–1984 ja puheenjohtaja 1984–1988.

  • Työvoimaministeri 1977–1981.

  • Presidentin valitsijamies 1988.

  • Julkaissut kaksi muistelmateosta.

  • Asuu Helsingissä, kaksi tytärtä.

  • Täyttää 90 vuotta keskiviikkona 13. heinäkuuta.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat