Elinkeinoministeri Lintilä HS:lle: Uusi kiky-sopimus olisi ”viimeinen vaihtoehto”, palkka­neuvottelut yhä järjestöjen käsissä

Elinkeinoministeri Mika Lintilän ehdotus Maaseudun Tulevaisuudessa aiheutti hämmennystä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä osallistui keskustan puoluekokoukseen Lappeenrannassa viikonloppuna.

13.6. 18:26

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) toteaa HS:lle, että Suomi voi päätyä tilanteeseen, jossa on solmittava uusi “kilpailukyky­sopimus”.

”Siinä tapauksessa, että palkkakoordinaatiossa ei onnistuta, voi tuloksena olla uusi kilpailukyky­sopimus”, Lintilä sanoo.

Sopimus ei ole Lintilän mukaan ainakaan vielä ajankohtainen. Hänen mukaansa sellaista voidaan joutua harkitsemaan, jos palkat alkavat nousta liikaa ja siten heikentää vientiyritysten kilpailu­kykyä merkittävästi.

“Kuitenkin Suomen bruttokansan­tuotteesta 40 prosenttia tulee viennistä”, Lintilä sanoo.

Lintilä selvensi HS:lle maanantaina Maaseudun Tulevaisuudessa julkaistua haastatteluaan. Siinä hän totesi, että ”kansantalouden pitäminen vientikaupan kautta kunnossa edellyttäisi jatkossa kilpailukyky­sopimusta”.

Lue lisää: Elinkeinoministeri Lintilä ehdottaa MT:ssä Suomeen uutta kikyä – Teollisuusliitosta heti täystyrmäys ”uhkailulle”

Lintilän huolen syy on kunta-alalle viime viikolla syntynyt historiallinen sopimus.

Noin 300 000:ta palkansaajaa koskeva kunta-alan sopimus on kolmivuotinen. Sopimukseen sisältyy palkkaohjelma, jonka mukaan kunta-ala saa joka vuosi viiden vuoden ajan noin prosentti­yksikön enemmän kuin vienti­teollisuuden työntekijät

Sopimukseen pääsivät työntekijäpuolen neuvottelu­järjestöt Juko ja Jau sekä työnantaja­puolen KT. Vain hoitajaliitot ovat sovun ulkopuolella.

Lue lisää: Tällainen on kunta-alan historiallinen sopimus: Laskuri näyttää, miten opettajien, lääkäreiden ja muiden työntekijöiden palkat nousevat

Lintilä ymmärtää kunta-alan korotuksia, mutta toteaa samalla, että on hyvin poikkeuksellista, että palkkojen nostopaine tulee julkiselta sektorilta. Hän pitää työmarkkinoiden tilannetta sekavana.

“Tuntuu, että kokonaistilannetta ei johda tällä hetkellä kukaan”, Lintilä sanoo.

Lintilän haastattelu Maaseudun Tulevaisuudessa herätti tuoreeltaan ihmetystä.

“Nopea inflaatio ja heikkenevä talousnäkymä ovat riittävän vaikeita haasteita syksyn työmarkkina­ratkaisuille. Uudet avaukset valtion puolelta ideoiduista kiky-sopimuksista eivät lisää luottamusta, päin vastoin. Jäitä hattuun”, twiittasi työmininisteri Tuula Haatainen.

Myös Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tyrmäsi “uhkailut” palkkojen alentamisesta tai työajan pidentämisestä.

Alkuperäisen vuonna 2016 solmitun kiky-sopimuksen tarkoitus oli nostaa työllisyyttä ja parantaa Suomen vientialan kilpailukykyä suhteessa kilpailijamaihin kuten Ruotsiin tai Saksaan. Keinoina olivat muun muassa työajan pidentäminen 24 tunnilla vuodessa ja lomarahojen leikkaaminen

Lintilä painottaa HS:lle, että hän ei halua pelotella kikyllä. Hänestä neuvottelut ovat yhä työmarkkina­järjestöjen käsissä, eikä valtion pidä nyt niihin puuttua.

“Mutta jos palkkakoordinaatiossa ei onnistuta, niin tuloksena voi olla esimerkiksi uusi kiky, ja siinä ei voi sulkea pois valtion osallistumista. Mutta se olisi viimeinen vaihtoehto.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat