Vaaleihin on lähes vuosi, mutta kulisseissa on jo käynnissä armoton seuraavan hallituksen lobbaus

Ensi vuoden hallitusohjelma tulee olemaan viimeinen, jonka taustalla olevat lobbarit jäävät osin pimentoon, ennen kuin avoimuusrekisteri otetaan vuonna 2023 käyttöön.

Säätytalon papiston sali, jonne puolueiden puheenjohtajat vuoden 2019 hallitusneuvotteluissa kokoontui neuvottelemaan asioista, joita kansanedustajista ja puoluevirkailijoista koostuneet työryhmät eivät saaneet ratkottua.

16.6. 13:45 | Päivitetty 17.6. 9:16

Eduskuntavaalit käydään huhtikuussa 2023, mutta niitä seuraavien hallitusneuvotteluiden valmistelut ovat puolueissa jo täydessä vauhdissa.

Hallitusneuvotteluissa perinteisesti sovitaan siitä, mitkä puolueet hallitukseen tulevat, ketkä nousevat ministereiksi ja millaisen hallitusohjelman pohjalta hallitusyhteistyötä aletaan tehdä.

Tähän hallitusohjelmaan erilaiset elinkeinoelämän etujärjestöt, yritykset ja kansalaisjärjestöt pyrkivät luonnollisesti saamaan mahdollisimman paljon omia tavoitteitaan läpi ja siihen tarvitaan lobbareita.

Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.

Yksi Suomen suurimmista lobbaajista on muun muassa pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja finanssialan työnantajia edustava Finananssiala, jonka tehtävänä on valvoa edustamiensa tahojen etua julkisessa päätöksenteossa.

Finanssialan viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula kertoo, että heillä ensi vuoden hallitusohjelmaneuvotteluja koskeva lobbaus on aloitettu jo tämän vuoden maaliskuussa.

”Hyväksyimme silloin omat tavoitteemme ja olemme sen jälkeen aloittaneet vuoropuhelun kaikkien puolueiden kanssa”, Yli-Huttula kertoo.

”Seuraavaan vaalikauteen vaikuttaminen on hyvä aloittaa reilu vuosi ennen eduskuntavaaleja.”

Konsulttitalo Milttonin vaikuttajaviestintään erikoistuneen tytäryhtiön Miltton Networksin toimitusjohtaja Elina Moisio sanoo, että tavallisesti hallitus­neuvottelu­kantojen valmistelussa oltaisiin puolueissa jo pidemmällä kuin nyt.

”Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen takia puolueiden eduskuntavaali­valmistautuminen on vähän myöhästynyt alkuperäisestä aikataulusta, mutta nyt on se hetki, kun kaikista puolueista laitetaan viimeistään iso pyörä liikkeelle ja kantoja ja hallitusohjelmatavoitteita aletaan valmistella ensi keväälle”, Moisio sanoo.

Toistaiseksi eduskuntapuolueista vasta keskusta on julkistanut ensi vuoden eduskuntavaaliohjelmansa päätavoitteet. Toki muillakin puolueilla valmistelutyö on jo käynnissä ja erilaisia avauksia nostetaan julkiseen keskusteluun jo ennen varsinaisen tavoiteohjelman julkistamista. Paljon pystyy päättelemään myös puolueiden erilaisista puoluekokouksissa hyväksymistä kannanotoista ja tavoitelinjauksista.

”Puolueet etenevät vähän eritahtisesti vaali- ja hallitusohjelmiensa valmisteluissa, mutta viimeistään tässä vaiheessa olisi hyvä olla liikenteessä”, toteaa myös Konsulttitalo Tekirin vaikuttajaviestinnästä vastaava varatoimitusjohtaja Eero Rämö.

Tekirin varatoimitusjohtaja Eero Rämö.

Rämö kuitenkin muistuttaa, että vaikka vaalien lähestyessä vaikuttamistyön merkitys korostuu entisestään, ajatuksenvaihdon vaikuttajien ja päätöksentekijöiden välillä on jatkuvaa.

”Vaikka vaikuttamistyö nyt vaalien alla aktivoituu, on pitkäjänteisyys vaikuttamistyössä kaiken a ja o. Jos omia tavoitteitaan haluaa saada läpi, pitää miettiä aina pidemmälle kuin vain seuraaviin vaaleihin”, Rämö toteaa.

”Yhteiskunnalliset prosessit ovat pitkiä ja niiden valmistelu voi kestää vuosia. Siksi liikkeellä on oltava ajoissa.”

Samaa korostavat sekä Finanssialan Yli-Huttula että Milttonin Moisio.

”Pitkäjänteinen sidosryhmäsuhteiden kehittäminen on politiikassa tärkeää. Että vaaleista riippumatta avataan ja ylläpidetään keskusteluyhteyksiä”, Moisio toteaa.

Tulevien hallituspuolueiden puheenjohtajisto neuvotteli hallitusohjelmasta keväällä 2019 Säätytalolla papiston salissa.

Vielä näiden eduskuntavaalien alla hallitusohjelmalobbaus jää medialta ja kansalaisilta pitkälti pimentoon. Tämä vaikeuttaa sen hahmottamista, millaisia tavoitteita ja tahoja eri puolueiden linjausten takaa saattaa löytyä.

Seuraaviin vaaleihin mennessä tilanne kuitenkin muuttuu, kun pitkään valmisteltu avoimuusrekisteri astuu näillä näkymin voimaan vuoden alusta 2024.

Torstaina julkaistun hallituksen esityksen mukaan jatkossa muun muassa kansanedustajiin ja ministereihin sekä näiden avustajiin ja ministeriöiden korkeimpiin virkamiehiin kohdistettu vaikuttaminen tulisi merkitä lobbausrekisteriin. Tätä lobbausrekisteriä hallinnoisi valtiontalouden tarkastusvirasto (VTV) ja sitä pystyisi tarkastelemaan verkossa kuka tahansa.

Tällaiset vaikuttamistapaamiset tulisi jatkossa merkitä rekisteriin uhkasakon uhalla. Mahdollisuus määrätä uhkasakko rekisteriin merkitsemättömistä tapaamisista astuisi hallituksen esityksen mukaan voimaan vuosi sen jälkeen, kun rekisteri on otettu käyttöön.

Miltton Networksin toimitusjohtaja Elina Moisio.

HS:n haastattelemat lobbarit pitävät kaikki avoimuusrekisteriä tervetulleena uudistuksena vaikuttamistyöhön. He uskovat, että se paitsi lisää vaikuttamistyön avoimuutta, myös vähentää vaikuttamistyön, ”lobbauksen”, ympärillä olevaa mystisyyttä.

”Se on normaali osa poliittista päätöksentekoa ja demokratiaa, että kerätään mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä päätöksenteon tueksi. Onkin tärkeää, että tästä vuoropuhelusta tulee jatkossa myös näkyvämpää”, Milttonin Moisio toteaa.

Samoilla linjoilla on myös Finanssialan Yli-Huttula, joka toimii myös lobbaustehtävissä työskentelevien ammattilaisten Edunvalvontafoorumin puheenjohtajana. Hän on ollut myös mukana valmistelemassa avoimuusrekisteriä koskevaa lainsäädäntöä.

Finanssiala julkaisee jo nyt omilla verkkosivuillaan rekisteriä, josta selviää, mitä tahoja he ovat vuoden aikana lobanneet.

”Itse näen niin, että lobbaus on osa demokratiaa ja kaiken demokraattisen toiminnan pitää olla avointa”, Yli-Huttula toteaa.

”Tällainen avoin lobbausrekisteri tulee hyödyttämään kansalaisia, mediaa ja tutkijoita, kun sen kautta pääsee jatkossa tarkastelemaan lainsäädännön taustalla vaikuttavia tahoja. Se myös estää lieveilmiöiden ja hämäräperäisyyksien syntymistä alalle.”

Oikaisu 16.6. kello 15.34: Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2024 alusta, ei vuoden 2023 alusta. Laki ei myöskään koske valtion virastojen ylimpiä virkamiehiä, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Oikaisu 17.6. kello 09.16: Valtiontalouden tarkastusviraston lyhenne on VTV, ei VTT, kuten jutussa alunperin väitettiin.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat