Äidinkielen opettaja Arto Alhon palkka saattaa viiden vuoden päästä olla jo 4900 euroa – Kunta-alan sopimus koskee myös hyvä­tuloisia opettajia ja lääkäreitä

Moni kunta-alan työntekijä ihmettelee, miksi tuoreessa sopimuksessa korotuksia ei ole kohdennettu erityisesti palkkakuopassa oleville työntekijöille.

Helsinkiläinen äidinkielen opettaja Arto Alho kuuluu niihin, jotka saavat kunta-alan tuoreen työehtosopimuksen myötä näkymän tuntuviin palkankorotuksiin.

29.6. 2:00 | Päivitetty 29.6. 7:27

Lähes 4 900 euroa.

Sen verran helsinkiläisen Vuoniityn peruskoulun äidinkielen opettaja Arto Alho tulee viiden vuoden päästä keskimäärin kuukaudessa tienaamaan, jos kunta-alan tuore sopimus toteutuu ennakoidulla tavalla.

Tällä hetkellä Alhon keskimääräinen palkka on reilut 4 000 euroa kuukaudessa, ja HS:n laskurin mukaan se saattaa viidessä vuodessa alkaa lähennellä jo 5 000:ta euroa. Syynä on kunta-alalle hiljattain syntynyt historiallinen sopimus, joka takaa, että kunta-alan työntekijät saavat joka vuosi viiden vuoden ajan noin prosentti­yksikön suuremmat palkankorotukset kuin vienti­teollisuuden työntekijät.

Lue lisää: Tällainen on kunta-alan historiallinen sopimus: Laskuri näyttää, miten opettajien, lääkäreiden ja muiden työntekijöiden palkat nousevat

Ratkaisua on kritisoitu siitä, että korotukset on sidottu vientialan palkkoihin ja niitä ei ole erityisesti kohdennettu palkkakuopassa oleville työntekijöille, kuten varhaiskasvatukseen. Sen sijaan palkkaohjelma koskee niin kunta-alan hyvätuloisia opettajia kuin lääkäreitäkin.

Lue lisää: ”Vaarallisia piirteitä” – Ekonomistit pitävät riskinä palkka­ratkaisua, jossa kunta­työntekijät saivat korotus­automaatin

Aineenopettajana työskentelevä Alho kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että kunta-alan pienipalkkaisilla aloilla palkat nousevat. Korotuksia ei kuitenkaan olisi hänen mukaansa pitänyt sitoa vientialoihin eikä jakaa samansuuruisena myös kunta-alan hyväpalkkaisille, joihin Alhokin kokee kuuluvansa.

Toisaalta palkka­ohjelman raha ei välttämättä jakaannu tasaisesti kunkin palkansaaja­ryhmän sisällä, koska sen jakamisesta valtaosa sovitaan loppupeleissä paikallisesti vuosittain.

Alho olisi ollut itse valmis ottamaan vastaan pienemmän korotuksen siitä hyvästä, että palkkakuopassa olevien ammattiryhmien tuloja saataisiin nostettua.

”Alallani on paljon huonomminkin palkattuja ihmisiä kuin minä, ja olisin toivonut ammattiliiton sisällä enemmän solidaarisuutta esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajia ja luokanopettajia kohtaan”, hän sanoo.

Lisäksi Alho korostaa, ettei pelkkä palkkojen korottaminen korvaa opettajan työhön liittyvää alati kasvavaa työtaakkaa, jonka johdosta osa kollegoista on jättänyt alan kokonaan.

”Ainahan ylimääräiselle rahalle keksii käyttöä, vaikka olenkin ihan tyytyväinen omaan palkkaani jo tällä hetkellä. Mutta työtaakan keventäminen olisi nyt paljon tärkeämpää kuin saada lisää liksaa.”

Yleisesti ottaen kunta-alan palkkoja on Alhon mukaan järkevää nostaa, sillä moni ala kärsii työvoimapulasta ja palkka voi toimia joissain tapauksissa houkuttimena. Korotusten sitominen vientialoihin on hänen mukaansa kuitenkin arveluttavaa.

”Tällainen systeemi ei ole pitkän päälle kovin kantava, ja on iso vaara, että palkoista aletaan käydä yksityisen ja julkisen puolen välillä jatkuvaa kilpajuoksua.”

Alho on yksi niistä kunta-alan työntekijöistä, jotka vastasivat HS:n kyselyyn liittyen alan uuteen sopimukseen. Osa vastauksista julkaistaan tämän jutun yhteydessä. Kommentoijat esiintyvät nimettöminä, mutta kaikkien julkaistujen vastausten kirjoittajien henkilöllisyydet ovat toimituksen tiedossa.

Kyselyn perusteella sopimus jakaa kuntatyöntekijöiden mielipiteitä. Varsinkin matalapalkkaisempien alojen edustajat vaikuttivat olevan siihen pääasiassa tyytyväisiä. Osa olisi kaivannut vielä suurempia korotuksia tai muita parannuksia työoloihin.

”Olen uuteen sopimukseen tyytyväinen. Ei kai kukaan pistä vastaan, jos lisää maksetaan. Onneksi sopimus syntyi, ettei lakkoja tule lisää.”

Luokanopettaja, Rovaniemi

”Tässä tilanteessa hyvä ratkaisu. Ei varmasti riittävä lisätäkseen ainakaan oman alani vetovoimaa korkeakoulutettujen keskuudessa, mutta mahdollisesti alalla jo olevat jäävät pidemmäksi aikaa.”

Varhaiskasvatuksen opettaja, Kuopio

”Heikko korotus ja ehdot työn vaatimaan koulutukseen ja vastuuseen sekä työmäärään nähden.”

Sosiaalityöntekijä, Kemi

Moni HS:n kyselyyn vastannut kyseenalaisti, miksi korotuksia ei kohdennettu palkkakuopassa oleville aloille.

Mukaan mahtui monia suhteellisen hyvätuloisia kuntatyöntekijöitä, jotka olisivat olleet valmiita ottamaan vastaan pienemmät korotukset solidaarisuuden hengessä. Yksi heistä on Tampereella Hatanpään puistosairaalassa lääkärinä työskentelevä Miika Reinikainen.

Terveyskeskuslääkärin säännöllisen työajan keskiarvoansio oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2021 noin 6 785 euroa kuukaudessa. HS:n laskurin mukaan lääkärin palkka voisi nousta vuonna 2027 jo yli 8 000 euroon, jos vientialan oletetaan saavan vuotuiset kahden prosentin yleiskorotukset.

Reinikaisen mukaan on hyvä asia, että kunta-alalle ylipäätään saatiin sopimus ja työtaistelut voidaan päättää. Sen sijaan hän ei ymmärrä, miksi sama prosenttipohjainen palkkaohjelma on asetettu kaikille aloille tulotasosta riippumatta, sillä se nostaa erityisen paljon jo valmiiksi hyvätuloisten palkkoja.

”Lakkoihin ja muihin lähdettiin nähdäkseni siksi, että saadaan palkkakuopassa olevia aloja pois sieltä. Lääkärin työtä tekevänä koen, että alallani samanlaisille korotuksille ei olisi ollut tarvetta”, Reinikainen sanoo.

”Mielestäni Lääkäriliitolta olisi hieno kädenojennus, jos lääkäreiden korotuksiin allokoidut rahat annettaisiinkin hoitajille.”

Hatanpään puistosairaalassa lääkärinä työskentelevä Miika Reinikainen kokee, että korotukset olisi pitänyt kohdentaa palkkakuopassa oleville aloille.

Reinikainen on opintojensa loppupuolella ja tekee parhaillaan lääkärin sijaisuutta Hatanpäällä. Hänen palkkansa on nyt noin 4 000 euron paikkeilla. Valmistumisen sekä tuoreen palkkaohjelman vaikutusten seurauksena hänen tulonsa tulevat lähivuosina nousemaan merkittävästi.

Myös lääkäreiden palkkoja on Reinikaisen mukaan toki tarpeen säännöllisesti nostaa, etteivät kaikki lähde esimerkiksi yksityiselle puolelle töihin kovempien liksojen perässä. Tuoreessa palkkaohjelmassa julkista rahaa tulee kuitenkin kulumaan merkittävästi myös niiden palkkojen nostamiseen, jotka ovat jo valmiiksi korkeita.

”Sitä paitsi palkankorotuksia tärkeämpänä asiana pidän sitä, että työoloihin puututaan. Siitä pitää antaa Lääkäriliiton neuvottelijoille kiitosta, että esimerkiksi lepoaikoihin ja päivystysvuoroihin liittyvää työajan sijoittelua koskevat toiveet saatiin sopimuksessa läpi”, Reinikainen sanoo.

”En voi seistä sen takana, että esimerkiksi lääkärit ja psykologit ansaitsisivat yhtä suuria palkankorotuksia kuin esimerkiksi hoitajat, fysioterapeutit, varhaiskasvatuksen opettajat ja muut.”

Psykologi, Kerava

”’Mulle kanssa kun noikin sai’ -ajattelu ei korjaa syvimmässä palkkakuopassa olevien ongelmia. Kovapalkkaisimmat kuntatyöntekijät taas eivät tarvitse yhtään lisää liksaa.”

Erikoislääkäri, Parainen

HS haastatteli juttua varten myös kyselyyn vastannutta vantaalaisella terveysasemalla työskentelevää puheterapeuttia. Hän haluaa pysytellä jutussa nimettömänä, sillä hän on vasta hiljattain aloittanut uudessa työssään eikä halua kommenttien vaikuttavan tilanteeseensa työpaikalla.

Puheterapeutin tämänhetkinen palkka on Vantaalla noin 3 200 euroa kuussa, ja viidessä vuodessa se voisi nousta laskurin mukaan noin 3 800 euroon. Kansallisesti kunta-alalla työskentelevien puheterapeuttien palkka on Tilastokeskuksen mukaan reilut 3 700 euroa, joka saattaa viidessä vuodessa nousta jo 4 400 euron paikkeille.

”Olen tietenkin tyytyväinen, että palkkani nousee, sillä etenkin Vantaalla ja muualla pääkaupunkiseudulla se on ollut alhainen verrattuna muuhun maahan. En kuitenkaan ymmärrä, mitä järkeä siinä on, että palkat nousevat kaikkialla ja alasta riippumatta”, haastateltu puheterapeutti sanoo.

Hänen mukaansa ei olisi tuntunut lainkaan epäreilulta, että palkkoja olisi nostettu kohdennetusti esimerkiksi tiettyjen alojen tai alueiden mukaan. Koska puheterapeuteista on ollut pitkään kova pula, korotuksilla voitaisiin kenties houkutella ammattilaisia tietyille alueille.

”Toisaalta pienemmillä paikkakunnilla puheterapeuttien palkat ovat jo pitkään olleet aika korkeat, ja on jo huomattu, että ei palkkojen nostaminen auta. Puheterapeutteja ei vain yksinkertaisesti ole tarpeeksi”, hän sanoo.

”Joten mitä ideaa on nostaa palkkoja sielläkin, missä se ei millään tavalla hyödytä mitään?”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat