Yhdysvallat lupasi Suomelle tukea Nato-jäsenyysprosessiin, mutta on pysynyt Turkin vaatimuksista hiljaa – Tutkijat kertovat, mistä on kyse

Poliittinen tilanne Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyskeskustelun ympärillä on ajautunut pattitilanteeseen, jossa kukaan osapuoli ei halua liikkua ensimmäisenä, sanovat tutkijat.

Presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin pääministeri Magdalena Andersson tapasivat Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin valkoisessa talossa 19. toukokuuta 2022.

17.6. 9:16

Yhdysvallat antoi näyttävän tuenosoituksen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenhakemuksille toukokuun loppupuolella, kun presidentti Joe Biden kutsui suomalaiskollega Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin vierailulle Valkoiseen taloon.

Vierailun aikana pitämässään puheessa Biden lupasi Yhdysvaltain tekevän yhteistyötä Suomen ja Ruotsin kanssa kaikkien uhkien torjumiseksi jäsenyysprosessin aikana.

”Uusien jäsenten liittyminen Natoon ei ole uhka millekään maalle. Se ei ole koskaan ollut”, Biden korosti puheessaan.

Vain päivää aikaisemmin Suomi ja Ruotsi olivat ilmoittaneet Brysselissä kiinnostuksensa liittyä sotilasliittoon. Heti hakemusten jättämisen jälkeen Nato-maiden suurlähettiläistä koostuva Naton neuvosto kokoontui käsittelemään niitä. Neuvosto ei kuitenkaan esittänyt Suomelle ja Ruotsille kutsua varsinaisiin jäsenyyskeskusteluihin Turkin vastustuksen vuoksi.

Nyt lähes kuukautta myöhemmin, neuvotteluissa seistään yhä samassa tilanteessa. Yhdysvallat on varonut julkisesti puuttumasta Turkin ja sen presidentti Recep Tayyip Erdoğanin Suomelle ja Ruotsille esittämiin vaatimuksiin mitenkään.

Maan ulkoministeri Antony Blinken päinvastoin totesi lehdistötilaisuudessa ulkoministeri Pekka Haaviston Yhdysvaltain vierailun yhteydessä, että Turkin vaatimuksissa on kyse ennen kaikkea Turkin, Suomen ja Ruotsin keskinäisestä asiasta.

Tämä siitäkin huolimatta, että useat asiantuntijat ulkoministeri Haavistoa myöten ovat todenneet, että Turkin esittämä kritiikki ja vaatimukset eivät koske vain Suomea ja Ruotsia, vaan koko Natoa.

Esimerkiksi arvostettu yhdysvaltalainen Turkki-tutkija Soner Çağaptay on arvioinut HS:lle, että Turkin Suomea ja Ruotsia koskevat vaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti Yhdysvaltoihin.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Annala.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Maria Annalan mukaan Yhdysvaltojen hiljaisuus ei todennäköisesti tarkoita sitä, että mitään ei tapahtuisi.

”Näkisin itse tämän niin, että tässä on kyse diplomatiasta: monet asiat tapahtuvat kulissien takana. Yhdysvaltojen intressissä ei ole, että jos se tekee Turkille myönnytyksiä, asia tulisi julkisesti tietoon”, Annala sanoo.

”Tämä on kuitenkin ongelma, koska Erdoğanin kannalta taas on tärkeää, että hän saisi julkisia tilanteesta julkisia hyötyjä ja myönnytyksiä, koska niistä on sisäpolitiikassa enemmän hyötyä”, Annala jatkaa.

Hän vertaa tilannetta Yhdysvalloista laajalle levinneeseen käytäntöön, jonka mukaan terroristien kanssa ei neuvotella. Käytännön taustalla on ajatus siitä, että lunnaiden maksaminen terroristeille kannustaisi terroristiryhmittymiä kaappaamaan lisää ihmisiä.

”En tietenkään tarkoita, että Turkki olisi terroristi, mutta samalla tavalla diplomatiassa on todella usein tilanteita, joissa osapuolten intresseissä on löytää ratkaisu, mutta on joko kaikkien tai ainakin myöntyvien osapuolten pyrkimyksenä, että asia saisi mahdollisimman vähän julkisuutta, mielellään ei ollenkaan.”

”Tässä Yhdysvaltojen intressissä on edistää Suomen ja Ruotsin Natoon pääsyä, mutta tehdä se mahdollisimman vähällä julkisuudella, jotta ei synny vaikutelmaa, että Natossa Yhdysvalloilta voi saada myönnytyksiä kiristämällä”, Annala jatkaa.

Annalan mukaan jotain tilanteesta kertoo myös ulkoministeri Blinkenin ulkoministeri Haaviston vierailun yhteydessä antamat kommentit. Blinken totesi tuolloin Yhdysvaltojen käyvän Turkin kanssa myös suoria keskusteluja, vaikka pääpaino onkin Suomen, Ruotsin ja Turkin välisissä keskusteluissa.

”Kuulostaa siltä, että diplomatia pelaa siellä taustalla ja Yhdysvaltojen koneisto tekee kaikenlaista, mutta he eivät halua, että julkisesti huomio keskittyisi siihen”, Annala sanoo.

Helsingin yliopiston professori Juhana Aunesluoma.

Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma toteaa myös, että Yhdysvallat ei halua lähteä ainakaan julkiseen kaupankäyntiin Turkin kanssa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä.

”Julkisuudessa olleet vaatimukset eivät kohdistu Yhdysvaltoihin vaan Suomeen ja Ruotsiin. Hyvä kysymys kuitenkin on, että mitä kaikkea tapahtuu niin, että se ei ole näkyvissä. On spekulaatioita siitä, että Turkilla olisi pitkäkin lista asioista, joita se haluaisi ratkaistavan sen toiveiden mukaan”, Aunesluoma toteaa.

”Muutaman kymmenen vuoden kuluttua historioitsijat pääsevät katsomaan arkistosta, mitä kaikkea muuta on ollut meneillään kulisseissa.”

Aunesluoman mukaan Suomen ja Ruotsin jäsenyyskeskustelut Turkin kanssa ovat ajautuneet suvantoon, koska turvallisuuspoliittinen tilanne Itämeren alueella on suhteellisen vakaa.

Suomeen tai Ruotsiin ei kohdistu akuuttia turvallisuusuhkaa, eikä kiirettä jäsenyyskysymyksen ratkaisemiseksi ole ennen esimerkiksi kesäkuun lopulla järjestettävää Madridin Nato-huippukokousta.

Hänen mukaansa pattitilanne voisi purkautua, jos tilanne yhtäkkiä lähtisi kehittymään uudenlaiseen suuntaan esimerkiksi Venäjän aggression tai Turkin Yhdysvalloille suoraan osoittamien vaatimusten seurauksena.

”Yhdysvalloilla on tarvittaessa kyllä instrumentteja hyvin monenlaisten ulkopoliittisten tilanteiden hallintaan. Ei tässä ole vielä kaikkia työkaluja käytetty”, Aunesluoma toteaa.

Hän muistuttaa, että Yhdysvaltojen presidentillä on tarvittaessa esimerkiksi valtuudet myöntää vastaavanlainen lupaus sotilaallisesta tuesta, kuin mitä Britannian pääministeri Boris Johnson lupasi Suomelle ja Ruotsille viime kuussa.

Ulkopoliittisen instituutin Annala muistuttaa, että Suomen ja Ruotsin näkökulmasta pahinta olisi, että tilanne jähmettyisi nykyiselleen niin pitkäksi aikaa, että kukaan ei enää yrittäisikään edistää maiden jäsenyyttä Natossa.

”Jos Suomi ja Ruotsi eivät pääse Natoon, koska Turkki jarruttaa neuvottelut paikoilleen, se olisi Yhdysvalloille arvovaltatappio ja vastaavasti Venäjälle voitto. Siksi koen, että Yhdysvalloillakin on tässä paineita edistää asiaa. Ne eivät kohdistu mihinkään tiettyyn päivämäärän, mutta mahdollisimman nopeaan aikatauluun.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat