Onko Suomessa suljettu silmät Nato-jäsenyyttä hidastavan Turkin ihmisoikeus­loukkauksilta? Tutkija: ”Erdoğanin hallinnon negatiiviset piirteet eivät ole tulleet esille millään tavalla”

On ehdottoman tärkeää, että pystyisimme puhumaan kriittisesti myös omien nykyisten tai tulevien liittolaisten ihmisoikeusloukkauksista, sanoo Amnestyn Suomen-johtaja Frank Johansson.

Ihmiset osoittivat mieltä turkkilaisen demokratia-aktivistin Osman Kavalan saamaa elinkautista vankeustuomiota vastaan Istanbulissa 26. huhtikuuta.

17.6. 2:00 | Päivitetty 17.6. 7:16

Suomen Nato-jäsenyyden tiellä seisova Turkki on siirtynyt viime vuosina kohti autoritääristä hallintoa, sen ihmisoikeus­tilanne on heikentynyt ja lehdistönvapaus on erittäin huonolla tolalla.

Silti ainakin julkisuudessa Suomen poliittinen johto vaikuttaa kohdelleen Turkkia silkkihansikkain. Esimerkiksi hiljattain järjestetyissä Kultaranta-keskusteluissa tasavallan presidentti Sauli Niinistö totesi, että Turkin näkemykset otetaan Suomessa vakavasti. Sen sijaan Turkin sisäisistä epäkohdista on pysytty hiljaa.

Havainnon allekirjoittaa myös Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta. Hänen mukaansa johtavien poliitikkojen tämän kevään puheenvuoroissa eivät Turkin sisäiset olot tai presidentti Recep Tayyip Erdoğanin hallinnon negatiiviset piirteet ole tulleet esille millään tavalla.

Tämä on Alarannan mukaan toki siinä mielessä luonnollista ja ymmärrettävää, että Suomen poliittisen johdon kannattaa esiintyä rakentavana sekä Turkkia että muita Nato-maita kohtaan, jos haluamme päästä mukaan sotilasliittoon.

”Se ei silti voi tarkoittaa, ettei mistään asioista voida puhua tai esimerkiksi tarkastella Turkin vaatimuksia kriittisesti”, Alaranta toteaa.

Turkki on vaatinut, että Suomen ja Ruotsin on poistettava sille asetetut aseiden vientirajoitukset, mikäli maat haluavat päästä Naton jäseneksi. Lisäksi Ruotsin ja Suomen tulisi sen mukaan ryhtyä konkreettisiin toimiin niitä järjestöjä vastaan, joita Turkki pitää terroristi­ryhminä ja turvallisuus­uhkana maalleen.

”Turkkiin liittyvät ongelmat eivät tule muuttumaan.”

Toisin kuin voisi kuvitella, Suomessa ei Alarannan mukaan ole juuri tapahtunut tänä keväänä suurta muutosta, jossa Turkkia olisi Nato-prosessin myötä ainakaan julkisesti olisi alettu kohdella suopeammin.

Toni Alaranta.

Suomalaiset poliitikot eivät nimittäin hänen mukaansa ole aiemminkaan puheen­vuoroissaan juuri keskittyneet Turkin sisäisiin ongelmiin.

Alarannan mukaan poliitikkojen puhe on takavuosina liittynyt pitkälti vain siihen, että Turkki ei täytä kaikkia EU-jäsenmaalta vaadittavia ehtoja, mutta maa on tervetullut unioniin, mikäli se kykenee kehittymään sisäisesti.

”Suomessa yksittäiset poliitikot eivät ole lähteneet ainakaan julkisesti vaatimaan, että Turkin EU-kandidaatti­status pitäisi lopettaa, vaikka maa on niin autoritäärinen ja kaukana oikeusvaltiosta. Tämä kertoo mielestäni varovaisuudesta pitkällä aikavälillä.”

Alarannan mukaan samanlaista lähestymistapaa on ollut havaittavissa koko EU:n politiikassa. Ainoastaan Euroopan parlamentti on suositellut Turkin kandidaatti­statuksen päättämistä, mutta ehdotus ei ole saanut jäsenvaltioiden tai komission puolelta vastakaikua.

Suomen olisi kuitenkin Alarannan mukaan jo nyt hyvä avata keskustelu siitä, millaista Turkki-politiikkaa tulemme Naton jäsenenä tekemään.

”Turkkiin liittyvät ongelmat eivät tule muuttumaan, ja tulemme jatkossa olemaan maan kanssa samassa liitossa. Siksi tämä keskustelu pitäisi aloittaa mahdollisimman pian.”

Turkin tilanne on jo pitkään ollut hyvin huolestuttava riippumattoman journalismin ja sananvapauden kannalta, sanoo Toimittajat ilman rajoja -järjestön Suomen osaston puheenjohtaja Yrsa Grüne-Luoma.

Järjestön ylläpitämällä tuoreella lehdistönvapausmittarilla Turkki on 180 maasta sijalla 149, vain kuusi pykälää edellä Venäjää.

Yrsa Grüne-Luoma.

Nato-prosessinkaan pyörteissä Suomi ei saisi antaa Grüne-Luoman mukaan sellaista vaikutelmaa, että olemme valmiita tanssimaan minkään yksittäisen maan, kuten Turkin, pillin mukaan.

Toisaalta hän huomauttaa, että Natossa on muitakin maita, joiden lehdistönvapaudesta voi olla jo jossain määrin huolissaan. Esimerkiksi hän antaa Yhdysvalloista levinneen niin sanotun Fox News -ilmiön, jossa media houkuttelee yleisöä jyrkillä mielipiteillä.

”Mutta ehkä Suomen ja Ruotsin liittyessä Natoon ne pohjoismaisten arvojensa kautta nostavat siellä luonnostaan esiin myös sananvapauteen liittyviä kysymyksiä”, Grüne-Luoma sanoo.

Amnestyn mukaan Turkissa esiintyy myös kiduttamista.

Poliitikot eivät ole viime aikoina juuri keskustelleet Turkin sisäisistä ongelmista, mutta kysymys kuuluu, onko niistä keskusteltu aiemminkaan, sanoo Suomen Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson.

Hänen mukaansa yksi konkreettinen esimerkki jokseenkin muuttuneesta suhtautumisesta näkyy kuitenkin siinä, kuinka liikemiehenä toimineen ja kansalais­järjestöjen rahoittajan Osman Kavalan elinkautiseen tuomioon reagoitiin. Tai tarkemmin sanottuna ei reagoitu.

Turkkilainen oikeusistuin tuomitsi Kavalan huhtikuun lopulla elinkautiseen vankeuteen ”yrityksestä kaataa maan johto”. Poliittisena pidettyä vankeutta vaativat aiemmin lopetettavaksi muun muassa Euroopan ihmisoikeus­tuomioistuin sekä asiasta julkilausuman tehneet kymmenen länsivaltiota, Suomi mukaan lukien.

Frank Johansson.

”Vielä viime syksynä asiaan reagoitiin vahvasti. Nyt, kun tuomio tuli, ei Suomen poliittinen johto reagoinut enää millään lailla”, Johansson sanoo.

Hänen mukaansa Turkissa keskeiset ongelmat liittyvät erityisesti oikeuslaitoksen toimintaan: esimerkiksi oppositio­poliitikoita, toimittajia ja ihmisoikeuksien puolustajia vastaan saatetaan nostaa syytteitä ja tuomita täysin tekaistuin perustein.

Amnestyn tietojen mukaan maassa esiintyy myös kiduttamista, mutta tapauksia tuskin tullaan koskaan tutkimaan.

Suomessa ei yleisesti ottaen ole Johanssonin mukaan ollut tapana ottaa voimakkaasti kantaa ihmisoikeus­tilanteisiin eri puolilla maailmaa.

Hänen mukaansa olisi kuitenkin ehdottoman tärkeää, että Suomessa pystyttäisiin puhumaan kriittisesti myös omien nykyisten tai tulevien liittolaisten ongelmista ja ihmisoikeus­loukkauksista.

”Ihmisoikeusjärjestön näkökulmasta Turkkia pitäisi arvostella paljon äänekkäämmin kuin nyt, eikä Suomen missään nimessä tulisi suostua Turkin esittämiin vaatimuksiin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat