VM julkisti synkän ennusteen: Suomen talouskasvu hyytyy ja inflaatio kiihtyy, julkisen velan korkomenot kasvavat nopeasti

Valtiovarainministeriö julkisti kesän taloudellisen katsauksensa.

Osastopäällikkö, ylijohtaja Mikko Spolander valtiovarainministeriön kansantalousosastolta.

17.6. 10:50 | Päivitetty 17.6. 12:57

Suomen talouskasvu hidastuu ja hintojen nousu nopeutuu aiemmin ennakoitua enemmän, toteaa valtiovarainministeriö (VM) tuoreessa talousennusteessaan. Myös lähivuosien kasvu on jäämässä vaisuksi.

VM ennakoi talouden kasvavan tänä vuonna vain 1,4 prosenttia ja vuonna 2023 enää 1,1 prosenttia. Vielä huhtikuussa VM arvioi ensi vuoden kasvuksi 1,7 prosenttia. Vuonna 2024 talous kasvaisi tuoreen ennusteen mukaan 1,3 prosenttia.

Talouden näkymiä sumentaa erityisesti Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Ministeriön mukaan myös taantuman riski Suomessa ja muualla Euroopassa kasvaa sodan pitkittyessä.

Taantumalla tarkoitetaan tilannetta, jossa bruttokansantuote pienenee kahtena vuosineljänneksenä peräkkäin.

”Näkymä tulevaisuuteen on yhä kovin epävarma. Inflaatio on kiihtynyt vauhtiin, jollaista ei ole nähty vuosikymmeniin ja korot ovat nousseet kautta linjan. Yritysten odotukset tulevaisuudesta ovat heikentyneet, kotitalouksien suorastaan romahtaneet”, sanoi valtiovarainministeriön ylijohtaja Mikko Spolander tiedotustilaisuudessa.

Viennin näkymät ovat ministeriön mukaan heikommat kuin vielä keväällä arvioitiin. Suomen viennin kasvu jää tänä vuonna arviolta yhteen prosenttiin, kun maailmankaupan kasvu jatkaa neljässä prosentissa.

Spolanderin mukaan taantuman ehkäisyssä keskeinen kysymys on, pystytäänkö hintojen ja kustannusten nousukierre välttämään. Spolander viittasi myös kunta-alan tuoreeseen sopimukseen ja kehotti maltin säilyttämiseen, jotta työmarkkinoiden palkkakierre pystytään estämään.

Koko kuluvan vuoden inflaation VM arvioi olevan keskimäärin 5,8 prosenttia kuluttajahintaindeksillä mitattuna. Kesän aikana inflaation arvioidaan kiihtyvän 7 prosenttiin.

Merkittävin inflaatiota tällä hetkellä kiihdyttävä asia on energian hinta. Ensi vuoden puolella inflaatiota puolestaan kiihdyttää sekä elintarvikkeiden että palveluiden kasvava hinta.

Ministeriön mukaan hintojen nopea nousu voi heikentää myös kotitalouksien kulutusta, mikä voi hidastaa talouden kasvua entisestään. Kotitaloudet ovat yleisesti ottaen inflaatiosta ja korkojen noususta eniten kärsivä sektori.

Hallituksesta on hiljattain väläytetty tuloveronkevennyksiä ihmisten ostovoiman tukemiseksi. Spolanderin mukaan verotus voi kuitenkin olla huono väline poikkeuksellisten väliaikaisten iskujen tasoittamiseen.

”Suoraan sanottuna on vaikeaa nähdä, miten jokin veromuutos loppujen lopuksi olisi väliaikainen. Peruste verotuksen muutokselle ei voi olla lyhytaikaisen shokin korjaaminen”, hän sanoi.

Ministeriö on huolissaan myös korkotason noususta, mikä kasvattaa julkisen taloudenkin korkomenoja. Suomen 10-vuotisen lainan korko on noussut puolessa vuodessa lähes kahdella prosenttiyksiköllä.

Suomella kuluu korkomenoihin ministeriön mukaan ensi vuonna jo 300 miljoonaa aiemmin arvioitua enemmän. Vuoden 2026 korkomenoissa kasvu on jo 900 miljoonaa euroa. Kasvavat korkomenot ovat pois muusta julkisesta rahankäytöstä, ministeriö muistuttaa.

Julkisen talouden vahvistuminen pysähtyy ministeriön mukaan ensi vuonna ja talouden alijäämä alkaa kasvaa keskipitkällä aikavälillä. Valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden yhteenlaskettu alijäämä tulee arviolta olemaan noin 10,5 miljardia vuonna 2026.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat