Suomalaisia odottavat ”kuumottavan vaikeat” kuukaudet, sanoo valtiovarain­ministeri Saarikko ja esittää ay-liikkeelle painokkaan vetoomuksen

Hallitus on valmis tukemaan suomalaisten ostovoimaa veronkevennyksillä, mutta samalla palkansaajien täytyy pitää palkankorotusvaatimuksensa maltillisena, Saarikko sanoo kotikunnassaan Oripäässä.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) tankkasi autonsa kotikunnassaan Oripäässä.

23.6. 2:00 | Päivitetty 23.6. 7:13

Hintojen voimakkaan kallistumisen vuoksi suomalaisilta tarvitaan loppuvuoden aikana ”sisua ja sietokykyä”, sanoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk). Kuluttajahinnat olivat toukokuussa nousseet seitsemän prosenttia vuodentakaisesta. Jotkut hyödykkeet ovat kallistuneet selvästi toisia enemmän.

”Edessä ovat kuumottavan vaikeat kuukaudet, erityisesti talven kylmän tullessa. Tämänhetkisten ennusteiden mukaan hintojen nousun pitäisi kuitenkin ensi vuonna helpottaa. Hintojen nousu on ollut pitkälti energiaperäistä, ja meidän pitää omilla toimillamme varmistaa, että hintojen nousu ei jatku muista syistä”, Saarikko sanoo kotikunnassaan Varsinais-Suomen Oripäässä.

HS on tullut tapaamaan juhannukseen valmistautuvaa valtiovarainministeriä kysyäkseen päätöksistä, joita hallituksella on poikkeuksellisen tilanteen vuoksi edessään.

Saarikko tutkii nuoremman poikansa kanssa tutun ruokakaupan hyllyjä. Esimerkiksi kahvipaketti maksaa nyt 6,69 euroa. Kaupassa myyjänä 30 vuoden ajan työskennellyt Merja Markula kertoo, että nimenomaan kahvipaketin hinnannousu on yksi asiakkaita eniten puhuttavista muutoksista. Vielä vuosi sitten paketti maksoi noin kaksi euroa vähemmän.

Kaupassa työskentelevä Merja Markula on Annika Saarikon tuttu. Markulan mukaan asiakkaita puhuttaa eniten kahvipaketin hinta. ”Kai kahvi on suomalaisille niin tärkeä asia”, hän pohtii.

Saarikko tuntee Markulan ja monet muut paikalliset. Oripäästä tuli perheen koti kaksi vuotta sitten, kun he remontoivat Saarikon suvun vanhan talon lapsiperhekodiksi. Noin 50 kilometrin päässä Turusta sijaitsevassa kunnassa ruuan ja etenkin bensan hinta kirvoittavat kysymyksiä poliitikoille.

Valtiovarainministeri on itsekin huomannut hintojen kohonneen: esimerkiksi hänen usein ostamansa juustopakkauksen hinta on noussut lähes kaksi euroa. Hän sanoo olevansa huolissaan inflaation aiheuttamasta eriarvoistumisesta, sillä hänen kaltaisensa hyvätuloiset ihmiset eivät joudu tinkimään kulutustottumuksistaan pieni- ja keskituloisten suomalaisten tavoin.

Keskustajohtaja vakuuttaa hallituksen olevan valmis tukemaan ostovoiman kanssa kamppailevia suomalaisia. Hän haluaa kuitenkin esittää etenkin palkansaajille painokkaan vetoomuksen. Liian suuret palkkavaatimukset syksyllä voisivat johtaa hintojen nousun jatkumiseen ja koko Suomen talouden sakkaamiseen, ministeri pelkää.

”Isoin asia on se, ettemme menetä palkkamalttia ja kilpailukykyämme. Kilpailukyvyn tuhoamisen varjo voisi olla kymmenvuotinen. Siksi vetoan palkkamaltin puolesta nyt poikkeuksellisen voimakkaasti.”

Ilkka Kaukoranta

Erityiset kehut saa työntekijäjärjestö SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta, joka HS:n haastattelussa varoitti liian suurten palkankorotusten riskeistä. Saarikko sanoo olleensa myönteisesti yllättynyt Kaukorannan ”vastuullisesta linjasta” ja toivovansa vastaavaa suhtautumista myös muulta palkansaajaliikkeeltä.

Valtion vastaantulo palkansaajille ja suomalaisille ylipäätään voisi olla verotuksen keventäminen. Päätökset asiasta hallitus tekee syksyn budjettiriihessä, eikä Saarikko ota mahdollisten veronkevennysten suuruuteen vielä kantaa. Hän kertoo aikovansa kesälomien jälkeen tavata työmarkkinajärjestöjen edustajia.

”Palkkaratkaisu kuuluu heille, mutta Suomen kilpailukyky on myös hallituksen käsissä. Siksi meidän pitää käydä läpi, onko tarvetta ja edellytyksiä tehdä toimia valtiontalouden puolella.”

Hallitus kytkee veronkevennykset ainakin epäsuorasti palkkaratkaisuihin. Tarkoituksena on hillitä palkkavaatimuksia ostovoimaa tukevilla veronkevennyksillä. Saarikon mukaan veronkevennykset eivät toimi tavoitellulla tavalla, jos palkankorotukset ovat samaan aikaan suuret.

”Vetoan palkkamaltin puolesta nyt poikkeuksellisen voimakkaasti.”

Kaupan viereisellä huoltoasemalla Saarikko tankkaa autoaan. Hän painottaa, ettei kyse ole vain lehtijuttua varten lavastetusta tilanteesta, vaan hän käy usein kyseisellä asemalla tankkaamassa. Paikallisille bensan hinta on polttava kysymys.

”Oripäässä auto on työssäkäyville aikuisille välttämättömyys, nuoret ajavat mönkijöillä ja maatalous tarvitsee järjettömiä määriä polttoöljyä. Tuossa vieressä asuva 88-vuotias isoäitinikin ajaa vielä autoa päästäkseen itse liikkumaan.”

Valtiovarainministerin saaman palautteen perusteella monet suomalaiset haluaisivat veronkevennysten kohdistuvan nimenomaan polttoaineiden verotukseen. Huutoäänestyksessä se voittaisi varmasti, Saarikko arvioi.

Hän ei silti ole vieläkään vakuuttunut siitä, että polttoaineiden verotus olisi paras mahdollinen kohde mahdollisille kevennyksille. Vaikutukset eivät välttämättä näkyisi pumpulla toivotulla tavalla.

”Jos päätyisimme määräaikaisena toimena laskemaan bensaveroa kymmenellä sentillä, se heikentäisi valtiontaloutta vuositasolla puoli miljardia euroa. Kun ajaa vaikkapa täältä Turkuun, näkee matkan aikana eri huoltoasemilla kymmenen sentin hintaeron jo ihan vain markkinahinnoista johtuen.”

Saarikko asettelee nuoremman poikansa turvaistuimeen.

Viime aikoina hallitus on pitänyt eniten esillä työ- ja eläketulojen verotuksen keventämistä. Pääministeri Sanna Marinkin (sd) väläytti tuloveronkevennyksiä viikko sitten yhtenä mahdollisena ratkaisuna ostovoiman kohentamiseksi ja maltillisten palkankorotusten tukemiseksi.

Saarikko haluaa tehdä pesäeroa oppositiopuolue kokoomukseen, joka hänen mielestään esittää veronkevennyksiä kaikissa tilanteissa ”ideologisista syistä” ja kohdistaisi ne myös hyvätuloisille.

”Minulle tämä puhtaasti käytännönläheinen kysymys. Ajattelen, että vaikuttavuuden näkökulmasta ratkaisu löytyy enemmän pieni- ja keskituloisten verotuksen suunnalla kuin hyvätuloisten.”

Keskustan hallituskumppani vasemmistoliitto katsoo, että veronkevennysten sijaan sosiaaliturvamaksuja tulisi siirtää työntekijöiltä yritysten maksettaviksi. Vasemmistoliitonkin esitys perustuu Saarikon mielestä ideologiaan.

”Vasemmistoliitto katsoo asioita vain toisen osapuolen näkökulmasta. Se esittää ongelman siirtämistä työnantajille. Vaikka hinnat ovat nousseet, se ei tarkoita, että yksittäisen yrityksen asema olisi parantunut. Energian hinnan nousu vaikuttaa joka ikiseen osaan arvoketjussa.”

Hallituksen johtoviisikko kehysriihessä huhtikuussa. Vihreiden Emma Karin (toinen vasemmalta) tilalle on sittemmin palannut Maria Ohisalo.

”Minä kuulun siihen joukkoon, joka ei voi vain kertoa, mikä ei ainakaan käy.”

Vaikka Saarikko sanoo lähestyvänsä veronkevennyksiä puhtaasti käytännönläheisesti, läheskään kaikki asiantuntijat eivät jaa hänen käsitystään tuloveronkevennysten käytännöllisyydestä. Viime viikkoina niin useat ekonomistit, Suomen Pankki kuin valtiovarainministeriön virkamiehetkin ovat pitäneet esillä suunnitelman ongelmallisuutta. Veroale voisi kiihdyttää hintojen nousua ja jättää pysyvän loven valtiontalouteen.

Kun arvostelusta kysyy Saarikolta, ministerin äänensävy tiukkenee aavistuksen ja perusteluihin sekoittuu käytännön lisäksi politiikkaa. Hän sanoo pitävänsä arvostelijoidenkin näkemyksiä aiheellisina.

”Mutta minä kuulun siihen joukkoon, joka ei voi vain kertoa, mikä ei ainakaan käy. Minulla ei ole sitä etuoikeutta. Kun 26 muuta EU-jäsenmaata tekee toimia kansalaisilleen ja meidänkin kansalaistemme ostovoima koko ajan heikkenee, niin kyllä silloin poliitikkojen on reagoitava. Ekonomistit voivat kertoa jokaisen vaihtoehdon huonot puolet, mutta minun suuri velvollisuuteni on valita näistä keinoista joku.”

Hän nostaa esiin myös hallituksen jo päättämät toimet ostovoiman tukemiseksi. Heinäkuun alussa voimaan tulee työmatkavähennyksen korotus, ja elokuussa sosiaalitukiin tehdään aikaistettu indeksikorotus. Myös polttoaineiden hintojen laskemiseksi tehtävä jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen on tulossa voimaan.

Saarikko tarjoaa Oripään-kodissaan raparperipiirakkaa ja -kiisseliä sekä marjamehua. Raparperit ovat peräisin kotipihalta, marjamehu on puolestaan keskustan pitkäaikaisen entisen kansanedustajan Sirkka-Liisa Anttilan tekemää.

Ministerin puoliso tekee töitä autotalliin rakentamassaan etätyöpisteessä, ja naapuritilan teini-ikäinen tyttö vahtii pariskunnan nuoremman pojan leikkejä pihassa. Saarikko naurahtaa olevansa aavistuksen huolissaan siitä, onko kokonaisvaikutelma jo ”vähän liiankin kepulainen”.

Saarikon suvun vanha talo remontoitiin toissa vuonna lapsiperhekodiksi. Ministeri viettää Oripäässä aikaa niin paljon kuin mahdollista.

Hän on lähes kahden vuoden ajan pyrkinyt terävöittämään keskustan julkikuvaa ja poliittista viestiä. Pitkään Saarikko pyrki vaalimaan kuvaa keskustasta tiukkana taloudenpitäjänä huolettomassa vasemmistohallituksessa.

Nyt puheet julkisen talouden vahvistamisesta ovat vaihtuneet enenevässä määrin julkista taloutta heikentäviin veronkevennyksiin. Keskusta olisi tosin edelleen valmis esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan kiristämiseen.

”Keskusta on kertonut kantansa. Ovatko muut hallituspuolueet valmiita tarkastamaan omaa kantaansa?” Saarikko sanoo viitaten Sdp:hen ja vasemmistoliittoon.

Saarikon ponnisteluista huolimatta keskusta ei ole onnistunut viime vuosina nostamaan kannatustaan toivotulla tavalla. Se on puheenjohtajankin mukaan ”tosiasia, jota ei tietenkään pidä peitellä”. Ainakin toistaiseksi luottoa Saarikkoon silti puolueessa on. Hänet valittiin kaksi viikkoa sitten jatkokaudelle keskusta puoluekokouksessa Lappeenrannassa.

Saarikko sanoo itsekin yhä luottavansa siihen, että hän voi nostaa keskustan alhosta. Pandemia ja sota ovat hänen mukaansa osoittaneet suomalaisille keskustalle tärkeiden asioiden, kuten monipaikkaisuuden suomalaisen ruuantuotannon ja energiaomavaraisuuden arvon.

”Minä näen, että ajan ilmiöt tulevat keskustan syliin. On meistä itsestämme kiinni, osaammeko kertoa suomalaisille, että juuri näistä asioista tämän puolueen on tässä maassa sata vuotta tunnistanut.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat