EU-komission puheenjohtaja vetää HS:n haastattelussa rajan Vladimir Putinille

”Me jälleenrakennamme Ukrainan. On strategisesti tärkeää, että EU:n naapurissa on toimiva demokratia eikä romahtanut valtio”, von der Leyen sanoo HS:n haastattelussa.

Ursula Von der Leyenin komissio on kautensa puolivälissä. Von der Leyen kuvattiin EU-johtajien tiedotustilaisuudessa Brysselissä toukokuussa.

22.6. 2:00 | Päivitetty 22.6. 6:35

Bryssel

Euroopan unioni saattaa tehdä tällä viikolla historiallisen liikkeen: EU avaa sotaa käyvälle maalle tien kohti unionin jäsenyyttä.

EU:n johtajien odotetaan torstain ja perjantain huippu­kokouksessaan eli Eurooppa-neuvostossa hyväksyvän komission ehdotuksen, jonka mukaan Ukrainalle annetaan EU:n jäsenehdokkaan asema.

Myös Moldova on pääsemässä samalla jäsenehdokkaaksi, ja Georgia saa lupauksen näkymästä jäsenyyttä kohti.

”Emme saa koskaan antaa Venäjän presidentin Vladimir Putinin määritellä, miltä EU näyttää ja miten hoidamme suhteet naapureihimme”, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoo Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Olemme päättäneet tukea Ukrainaa, jotta maa säilyttäisi itsenäisyytensä. Se on komission poliittisen ehdotuksen ydin, ja toivon Eurooppa-neuvoston tukevan sitä.”

Lue lisää: EU-komissio ehdottaa Ukrainalle ja Moldovalle virallisen jäsenehdokkaan asemaa – Suomi aikoo suhtautua myönteisesti

Komission puheenjohtaja antaa haastatteluja Berlaymont-rakennuksen 13. kerroksessa eri maista kootuille toimittajaryhmille. HS haastatteli komission puheenjohtajaa yhdessä viiden eurooppalaisen sanomalehden kanssa.

”Kuinka selvisitte lakosta?” kysyy von der Leyen ensimmäiseksi.

Lakkoherkässä Brysselissä on jälleen aamu, jolloin metrot ja bussit kulkevat vain osittain ja lähtevä liikenne lentokentältä on keskeytetty.

HS:n vastaus pyöräilystä saa von der Leyenin kehumaan sen ympäristö­ystävällisyyttä ja terveellisyyttä ja harmittelemaan, ettei itse voi pyöräillä työmatkojaan. Hän nimittäin asuu työpaikallaan – samassa kerroksessa, jossa juuri istumme.

Huippukokouksessa EU on ottamassa ison askeleen, joka hirvittää osaa jäsenmaista. Viime viikolla peli alkoi olla selvä ainakin kolmen suurimman maan Saksan, Ranskan ja Italian osalta, sillä maiden johtajat asettuivat Ukrainan jäsenehdokkuuden puolelle Kiovassa käydessään.

Lue lisää: Ranska, Saksa, Romania ja Italia haluavat Ukrainan EU-jäseneksi, maiden johtajat vierailivat Kiovassa

Jäsenyyksien taakse on koottu paljon poliittista painoarvoa ja painetta, mutta huippukokouksesta ei silti odoteta helppoa.

Suomi suhtautuu myönteisesti. Auki olevia kysymyksiä on paljon, ja yksi niistä on raha: Ukraina on suuri, köyhä ja maatalous­valtainen, ja sen jälleenrakennuksen kustannukset nousevat satoihin miljardeihin. Jäsenyysehdokkuus ei vielä avaa Ukrainalle pääsyä EU:n rahoitusohjelmiin, mutta tulevien vuosien tarpeet ovat valtavat.

EU osaltaan auttaa jo nyt, jotta maan hallinto toimisi.

”Me ystävät ja liittolaiset jälleenrakennamme Ukrainan. On meille strategisesti tärkeää, että EU:n naapurissa on toimiva demokratia eikä romahtanut valtio”, von der Leyen sanoo.

Hänen mukaansa komissio on tehnyt ehdotuksen jälleen­rakennus­foorumista, joka kokoaisi yhteen jo nyt tukea antavat kumppanimaat ja järjestöt. Jälleenrakennuksen hyvä organisointi on von der Leyenin mukaan tärkeää.

”Siitä pitää olla selkeä suunnitelma, ja investointien Ukrainaan on tarkoitettava myös uudistuksia. Sitten toisessa vaiheessa on jäsenmaiden ja EU-parlamentin asia varmistaa, miten rahoitetaan Euroopasta tuleva apu.”

Ursula von der Leyen vieraili Butšassa Ukrainassa seuraamassa joukkohautojen sotarikostutkintaa huhtikuussa.

Auki on myös kysymys, onko EU valmis laajenemiseen. Monet maat ovat umpikyllästyneitä siihen, miten Unkari veto-oikeudellaan jarrutti EU:n pakotteita Venäjää kohtaan ja poistatti jopa ”Putinin alttaripojaksi” kutsutun patriarkka Kirillin pakotelistalta.

Lue lisää: Unkari ilmaisi tukensa Venäjälle estämällä pakotteet patriarkka Kirillille, eikä EU voi katsoa Unkarin käytöstä enää sormien läpi

Ulkopoliittisissa päätöksissä vaaditaan nykyisin yksimielisyyttä, mutta pitäisikö siitä luopua, jos unioni yhä vain kasvaa? Von der Leyenin mukaan pitäisi, ja komissio aikoo ajaa sitä.

”Minusta olisi tärkeää siirtyä määrä­enemmistö­päätöksiin yhteisessä ulko- ja turvallisuus­politiikassa, koska nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa tarvitaan eurooppalaista ääntä. On surullista nähdä, että liian usein Eurooppa on hiljaa siksi, että emme löydä yksimielisyyttä.”

Von der Leyenin mukaan Ukraina on kahdeksan viime vuoden aikana edistynyt paljon uudistuksissaan lähentyessään EU:ta. Hän sanoo olevansa vaikuttunut siitä, miten hyvin Ukrainan hallinto on aluetasoa myöten toiminut ”sodan stressitestissä”.

”Me haluamme nähdä nyt, että uudistukset alkavat elää. Lait on laitettava toimeen, korruptiota ja oligarkkeja vastaan on taisteltava. EU:n on nyt nähtävä tuloksia.”

Jäseniksi haluavat myös Länsi-Balkanin maat eli Albania, Montenegro, Pohjois-Makedonia ja Serbia, joissa pääministeri Sanna Marin (sd) oli alkuviikosta vierailulla. Maiden mahdollinen jäsenyys on edennyt hitaasti, ja uhkakuvana on, että EU:n vitkastellessa Venäjä kasvattaa alueella vaikutusvaltaansa.

Lue lisää: Pää­ministeri Marin aloitti vierailunsa Länsi-Balkanilla: Montenegro ja Pohjois-Makedonia tukevat vahvasti Suomen Nato-jäsenyyttä

Von der Leyen korostaa, että paljon on kiinni hakijamaasta.

”Turkki ja Slovakia aloittivat jäsenyysprosessin vuonna 1999. Viittä vuotta myöhemmin Slovakia oli tehnyt kaiken mitä pyydettiin, kun Turkki on nyt etäämmällä EU:sta kuin oli tuolloin.”

Suomen Nato-jäsenyyttä jarruttava Turkki roikkuu yhä EU:n jäsenehdokaslistalla, vaikka neuvottelut ovat käytännössä kuolleessa tilassa. Välejä on yritettävä silti ylläpitää, sillä EU teki Turkin kanssa vuonna 2016 sopimuksen, jonka mukaan maa ei päästä Syyrian pakolaisia eteenpäin EU-alueelle ja saa vastineeksi tukea.

Jäsenehdokkaita hämmentänee Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ehdotus ”eurooppalaisesta poliittisesta yhteisöstä”, johon EU:n ulkopuoliset maat voisivat kuulua. Nykyisen puheen­johtaja­maan ehdotus kuulostaa enemmän kylmältä porstualta kuin EU:n etuhuoneelta, ja von der Leyen asettelee sanojaan:

”Odotan paljon keskustelulta huippukokouksessa, jotta kuulisin lisää yksityiskohtia. Mutta tämä ei tule korvaamaan laajenemis­prosessia eikä kilpailemaan laajenemisen kanssa.”

Entinen Saksan puolustusministeri von der Leyen oli monelle outo nimi, kun EU-johtajat valitsivat hänet komission johtoon vuonna 2019.

Yleensä puheenjohtajiksi on nostettu entisiä pääministereitä. Kaiken lisäksi viime eurovaalien jälkeen tehtävään oli tarkoitus nimittää yksi EU-parlamentin puolue­ryhmittymien valitsemista kärki­ehdokkaista. Parlamentin äänestyksessä von der Leyenin nimitys meni läpi rimaa hipoen.

Von der Leyenin komissio on nyt kautensa puolivälissä. Aloittaessaan komission ykköstavoite oli Euroopan vihreän kehityksen ohjelma Green Deal.

Kului muutama kuukausi, kun Eurooppa joutui koronapandemian kouriin ja komissio muuttui kriisiorganisaatioksi. Alku ei mennyt hyvin, kun jäsenmaat taistelivat toistensa kanssa kasvomaskien kaltaisista tarvikkeista ja sulkivat paniikissa rajojaan. Rokotteiden yhteishankinnassa komissio kuitenkin onnistui.

”Demokratian puolustamisella on hintansa, ja tiedän kyllä, että pyydämme ihmisiltä paljon.”

Koronasta seurasi vuonna 2020 päätetty EU-maiden yhteinen elvytyspaketti. Se rikkoi tabuja yhteisellä velanotolla, mikä monissa maissa otti koville.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan EU vastasi siihen hämmästyttävän yhtenäisesti. Todellinen testi on vasta edessä.

Pysyvätkö kansalaiset rauhallisina, kun inflaatio vie ostovoiman ja sähkö- ja kaasulaskut kasvavat? Tai jos ensi talvena kodeissa palellaan?

”Demokratian puolustamisella on hintansa, ja tiedän kyllä, että pyydämme ihmisiltä paljon. EU on varautunut kaasun tulon katkeamiseen. Tein sopimuksen presidentti Joe Bidenin kanssa nestemäisen maakaasun lng:n toimituksista, kävin Israelissa ja Egyptissä neuvottelemassa maakaasusta, ja myös Norja lisää toimituksia EU-alueelle.”

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden tapasi Ursula von der Leyenin Brysselissä maaliskuussa.

Von der Leyenin mukaan vaihtoehtoisten energian­toimittajien lisäksi EU-maissa on opittava säästämään energiaa ja investoitava uusiutuvaan eurooppalaiseen energiaan. Nämä kaikki toimet ovat mukana komission Repower EU -ehdotuksessa, jonka avulla EU yrittää epätoivoisesti lopettaa eurojen syytämisen Venäjälle.

Lue lisää: Jättisuunnitelma julki: EU aikoo irrottautua Venäjän energiasta yli 200 miljardin investoinneilla – näin se tapahtuisi

EU on asettanut pakotteet Venäjältä tulevalle hiilelle ja öljylle. Maakaasu puuttuu pakotelistalta, eikä von der Leyen anna siitä lupauksia. Seuraavissa pakotteissa tukitaan hänen mukaansa aukkoja ja tehdään pakotteisiin korjauksia.

”Se ei ole kovin näyttävää, mutta silti hyvin tärkeää.”

Venäjä saattaa hoitaa maakaasun katkaisemisen EU:n puolesta. Haastatteluaamuna Saksasta, Ranskasta ja Italiasta tulee tietoja, että kaasun saanti Venäjältä kangertelee. Von der Leyenin mukaan kyse on valtapelistä, mutta EU on varautunut.

”Putin yrittää kiristää meitä. Uskon, että kun jonain päivänä katsomme taaksepäin, voimme sanoa tehneemme oikeita päätöksiä investoidessamme puhtaaseen energiaan ja päästessämme eroon Venäjän fossiilienergiasta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat