Häirintää ja ahdistelua esiintyy lähes jokaisessa puolueessa, sanovat nuoret poliitikot

Politiikan kentällä valta-asetelmilta ei voi välttyä, mikä osaltaan luo suotuisat olosuhteet häirinnälle, nuorisojärjestöjen edustajat kokevat.

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto (vas.), keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos ja perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.

20.6. 20:43 | Päivitetty 21.6. 5:59

Häirintä ja ahdistelu politiikassa nousivat vahvasti keskusteluun, kun useat naiset kertoivat HS:n laajassa jutussa sunnuntaina kansanedustaja Wille Rydmanin (kok) ahdistavasta käytöksestä.

Osa naisista oli tapahtuma-aikaan alaikäisiä, ja osa kertoi alkoholin tuputtamisesta ja väkivallasta. Rydman on kiistänyt toimineensa epäasiallisesti.

Lue lisää: ”Mulla on kaks alaikäistä tyttöä mukana” – Kansanedustaja Wille Rydmanin kerrotaan lähestyneen alaikäisiä tyttöjä vuosien ajan, ja hänestä on varoiteltu

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi teemaa Ylen pääministerin haastattelutunnilla. Hän kertoi itsekin kokeneensa nuorena naisena politiikassa häirintää ja ahdistelua.

”Uskon, että se on monille nuorille tavanomainen kokemus, valitettavasti. Olen myös kokenut erilaisissa puoluetilaisuuksissa epäasiallista käytöstä”, Marin sanoi.

HS kysyi keskusteluun liittyen suurimpien puolueiden nuorisojärjestöjen edustajilta, onko järjestöissä tullut ilmi häirintätapauksia. Entä miten niihin puututaan ja miten politiikan kulttuuri järjestöissä koetaan?

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto ei peittele sitä, että häirintää ja ahdistelua tapahtuu myös hänen järjestössään.

Demarinuorten puheenjohtaja Pinja Perholehto.

”Kyllä sitä meilläkin on, enkä oikeastaan usko siihen, että mikään järjestö tai yhteisö olisi tällaisista täysin vapaa”, Perholehto sanoo.

Tyypillisiä ovat hänen mukaansa tapaukset, joissa fyysistä koskemattomuutta rikotaan esimerkiksi tanssilattialla tai puhutaan seksuaalissävytteisesti epäasiallisesti.

Nykyisin nuorisojärjestön tapahtumat ovat pääsääntöisesti alkoholittomia. Epäsopivaa käytöstä tulee tietoon ennen muuta tapahtumista, joissa yhä tarjoillaan alkoholia, Perholehto sanoo. Tällaisia ovat vuosijuhlat tai illanvietot, jotka pidetään varsinaisten tapahtumien jälkeen.

Perholehto arvioi, että vuoden aikana järjestössä käsitellään alle kymmenen eriasteista häirintätapausta. Kaikista ei kuitenkaan luultavasti raportoida, eikä kansallisella tasolla välttämättä kuulla aluetason tapauksista, hän arvioi. Viime aikoina vakavia tapauksia ei ole tullut tietoon. Kyse on siis ollut esimerkiksi asiattomasta kommentista tai puheista.

Itse Perholehto ei ole kokenut varsinaista ahdistelua tai häirintää politiikassa. Sen sijaan tuttua on, että kaverilta kaverille saatetaan varoitella etukäteen henkilöistä, joiden tiedetään aiemmin lähestyneen vaikkapa nuoria naisia epäsopivalla tavalla.

Sdp:n piirissä ei Perholehdon mukaan ole ollut kyse varsinaista valta-asemaa käyttäneistä ihmisistä vaan enemmänkin rivitoimijoista.

Demarinuorilla on häirintäyhdyshenkilöitä, ja tapauksista voi ilmoittaa myös anonyymisti lomakkeella.

Ongelmaksi Perholehto kokee sen, mitä ilmoituksista lopulta seuraa.

Tyypillistä on hänen mukaansa, että tapauksista ilmoittaneet henkilöt eivät lopulta halua, että asiaan puututaan. Tällöin häirinnän käsittely jää siihen, että sitä kokeneelle tarjotaan tukea, ellei sitten katsota, että tämän pitäisi edistää asiaa poliisiasiana.

”Usein ilmoittajalla on pelko siitä, mitä seuraa, kun tämä toinen henkilö saa tietää, että hän on asiasta raportoinut.”

Perholehdosta tämä on iso ongelma, koska tällöin epäasiallisesti käyttäytynyt ihminen ei joudu vastuuseen eikä välttämättä edes ymmärrä toimineensa väärin.

Perholehdosta myös järjestön käytännöissä olisi parannettavaa. Hallituksella on mahdollisuus kuulla jäsentä, antaa esimerkiksi huomautus ja äärimmäisessä tapauksessa erottaa. Selkeää toimintatapaa ei kuitenkaan ole.

”Ylipäätään pitäisi olla selkeästi mietittynä se, että jos tulee ilmoitus, niin tarkoittaako se porttikieltoa [tapahtumiin] vai mitä se tarkoittaa. Ja sitten myös viestiä näistä ihmisille etukäteen, jottei käy niin, että käytännöt vaihtelevat sen mukaan, kuka sen toimenpiteen käsittelee ja kuka on kohteena.”

Ilman selkeitä linjauksia vaarana on, että pienissä järjestöpiireissä esimerkiksi kaverisuhteet vaikuttavat siihen, miten häirintään puututaan, Perholehto sanoo.

Perussuomalaisella nuorisolla ei ole tapahtumissaan varsinaisesti nimettyä häirintäyhdyshenkilöitä, mutta virallisissa tilaisuuksissa jäsenistöä on sen puheenjohtajan Miko Bergbomin mukaan ohjeistettu ottamaan matalalla kynnyksellä yhteyttä järjestön virallisiin edustajiin, puheenjohtajaan tai pääsihteeriin, ”jotka toimivat tilaisuuksissa häirintäyhdyshenkilön roolissa”.

Perussuomalaisen nuorison puheenjohtaja Miko Bergbom.

Bergbomin mukaan politiikassa on lähtökohtaisesti kilpailuasetelmia, jotka voivat tuoda epätoivottuja tilanteita jäsenistön välille. Hänen mukaansa perussuomalaisen nuorison käyttämä suora jäsendemokratia kuitenkin lieventää asetelmaa.

”Tämä ennaltaehkäisee sellaisten olosuhteiden syntymistä, jossa päätökset olisivat vain pienen piirin käsissä tai ohjailtavissa. Saadakseen luottamuksen esimerkiksi henkilövaaleissa ehdokkaan tulee voittaa puolelleen koko jäsenistön enemmistön luottamus”, Bergbom kommentoi asiaa sähköpostitse.

Perussuomalainen nuoriso on myös päättänyt, ettei se käytä yhdistyksen varoja alkoholituotteisiin, minkä voidaan katsoa vähentävän siihen liittyvää ongelmakäyttäytymistä.

”Aiomme myös kehittää yhdistyksen toimintamalleja yhdistyksessä siltä osin, että kehitämme erityisesti häirintään puuttumista ja matalan kynnyksen yhteydenottoa: anonyymit yhteydenottokanavat, pelisäännöt yms.”, Bergbom kirjoittaa.

Hän korostaakin järjestönsä suhtautuvan vakavasti kaikenlaiseen kiusaamiseen, häirintään ja huonoon käytökseen.

”Kaikkiin sellaisiin tapauksiin, joissa on ollut pieninkin epäilys siitä, että mahdollista häirintää olisi tapahtunut, on reagoitu välittömästi.”

Myös keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos sanoo, että kaikissa Suomen puolueissa ja järjestöissä esiintyy todennäköisesti häirintää.

Keskustanuorten puheenjohtaja Aleksi Sandroos.

”Kun ihmisiä on samassa paikassa, häirintää todennäköisesti ilmenee. Sellainen järjestö, joka väittää, ettei häirintää esiinny, valehtelee itselleen ja muille”, hän sanoo.

Keskustanuorten tapauksessa ilmi tullut häirintä on liittynyt esimerkiksi riitatilanteisiin tai loukkaavaan kielenkäyttöön. Viime ajoilta Sandroosin tietoon ei ole tullut vakavampia häirintätapauksia. Järjestö kerää säännöllisesti yhdenvertaisuus­palautetta, jonka pystyy jättämään myös nimettömästi, ja jokaisessa tapahtumassa on läsnä häirintä­yhdyshenkilö.

Sandroosin mukaan kaikissa suurissa puolueissa esiintyy erilaisia ongelmatilanteita, mutta tärkeintä on, että niihin puututaan ja niistä puhutaan avoimesti. Hän ei ole koskaan itse joutunut keskustanuorten tai emopuolueen tapahtumissa häirinnän tai ahdistelun kohteeksi mutta tietää kyllä, miltä se tuntuu.

”Esimerkiksi baarissa takapuoltani on tultu joskus yllättäen puristelemaan. Tällaisessa tilanteessa lamaantuu täysin, ja miehenäkin ymmärtää silloin paremmin, mitä monet naiset joutuvat kohtaamaan päivittäin.”

Politiikan kentällä valta-asetelmilta ei voi välttyä. Nuorisojärjestöissä koetaankin, että tämä osaltaan luo suotuisat olosuhteet häirinnälle ja ahdistelulle.

Sandroosin mukaan politiikkaan liittyvä valta-asetelma luo paljon riskejä ja mahdollisuuksia häiriökäytökselle, ja siksi varsinkin johtoasemassa olevilla on suuri vastuu näyttää omalla toiminnallaan esimerkkiä muille.

”Puheenjohtajana ja 28-vuotiaana miehenä minulla on todella iso vastuu ymmärtää asemani järjestössä, johon kuuluu 15–30-vuotiaita nuoria”, hän sanoo.

Perholehto kertoo tietävänsä tuttavapiiristään tapauksia, joissa epäasiallisesta käytöksestä on jätetty kertomatta esimerkiksi siksi, että vaalit ovat olleet lähellä ja pelkona on ollut, että kertominen tulkittaisiin pyrkimykseksi vahingoittaa ehdolla olevan henkilön vaalimenestystä.

”Kyllä se tuo siihen oman paineensa, että kaikki haluavat edetä”, hän sanoo.

Myös vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä sanoo tunnistavansa politiikan valta-asetelmiin liittyvät riskit.

Vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä.

Hän itse kertoo kokeneensa esimerkiksi tilanteita, joissa vanhemmat miehet myös muista puolueista ovat halunneet tukea hänen poliittista uraansa. Seppälä on kokenut haluavansa olla varuillaan sen suhteen, onko kyse aidosta halusta auttaa.

”On ollut koko ajan vähän sellainen olo, että miksi tämä vanhempi mies haluaa tukea poliittista uraani.”

”Ehkä on niin, että ei luota kauhean helposti, varsinkin jos vanhemmat miehet haluavat tukea poliittisella uralla.”

Seppälä sanoo, että apua toki tarjotaan myös nuorille miehille ja naispoliitikotkin sitä tarjoavat. Kyse on monissa tapauksissa täysin aidosta mentoroinnista ja auttamisesta.

”Minun kohdallani näin on ollutkin, eikä ole ollut mitään häiritsevää, mutta olen halunnut olla varuillani koska tiedostan, että tilanteisiin liittyy valta-asetelma.”

Vihreissä nuorissa on Seppälän mukaan hänen puolentoista vuoden kaudellaan tullut tietoon yksi tapaus, jossa toisen järjestön tapahtumassa tapahtunutta seksuaalissävytteistä häirintää selvitettiin. Järjestöllä on häirintäyhdys­henkilöitä, ja tapauksista voi ilmoittaa myös anonyymisti. Tapauksessa tekijä itse myönsi toimineensa väärin, kun asiasta keskusteltiin.

Lisäksi järjestössä on annettu yksi porttikielto liittyen epäsopivaksi koettuun puheeseen. Seppälän mukaan seksuaalis­sävytteisen häirinnän ja ahdistelun lisäksi järjestössä puhutaankin paljon turvallisen tilan pelisäännöistä, eli siitä, millaisilla termeillä voidaan puhua esimerkiksi vähemmistöistä.

Vasemmistonuorten ensimmäinen varapuheenjohtaja Jenni Suutari sanoo, että viime aikoina järjestössä ei ole tullut esiin vakavia häirintätapauksia.

Se ei silti tarkoita, etteikö niitä voisi olla.

”Mikään yhteiskunnan osa-alue ei ole häirinnästä vapaa”, hänkin uskoo.

Järjestössä on Suutarin mukaan käytössä tasa-arvo- ja yhden­vertaisuus­suunnitelma ja turvallisen tilan periaatteet. Toiminnassa ja valtakunnallisissa tapahtumissa on häirintä­yhdyshenkilö, jolle voi ilmoittaa tapauksista.

Jos katsotaan hivenen pidemmälle historiaan, myös Vasemmistonuorista löytyy Suutarin mukaan raportoitua epäasiallista käytöstä.

Myös sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvää ahdistelua on ilmennyt, mutta suuri osa tapauksista liittyy aktiivien välisiin erimielisyyksiin siitä, miten toimintaa pitäisi hoitaa, hän sanoo.

Suutarinkin mukaan politiikka on altista erilaiselle valta-aseman väärinkäytölle.

”Valta-asemassa toimivan ihmisen pitää tehdä extrapaljon töitä sen eteen, että tunnistaa omat etuoikeutensa ja tunnistaa sen oman valta-asemansa eikä käytä sitä väärin”, hän sanoo.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat