Ulkoministeri Haavisto: Keskustelut Turkin kanssa jatkuvat, valmista tulee tuskin ennen Madridin kokousta – Presidentin kanslian mukaan neuvotteluissa edistystä

Tasavallan presidentin kanslian mukaan maanantain neuvotteluissa saavutettiin ”joissain asioissa selvää edistystä, joissain yhteis­ymmärrykseen on vielä matkaa”.

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on tiedossa, että Turkilla on myös Natoon ja sen muihin jäsenvaltioihin, erityisesti Yhdysvaltoihin kohdistuvia vaatimuksia.

20.6. 11:57 | Päivitetty 20.6. 18:48

Suomen, Ruotsin ja Turkin väliset neuvottelut Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydestä tulevat tuskin valmistumaan ennen Naton huippukokousta Madridissa kesäkuun lopussa, arvioi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) medialle maanantaina järjestetyssä tiedotus­tilaisuudessa.

Keskusteluja on käyty maanantaina Brysselissä Naton sihteeristön isännöiminä. Myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on ollut paikalla neuvottelemassa, kertoi ulkoministeri Haavisto.

”Neuvotteluissa on käyty läpi Turkin asialistaa. Terrorismi, asevienti ja karkotukset ovat olleet erityisesti kolme kysymys­merkkiä, mitä Turkilla on ollut liittyen Suomen Nato-jäsenyyteen”, Haavisto kertoi neuvotteluiden sisällöstä.

Tasavallan presidentin kanslia tiedotti maanantaina ennen iltaseitsemää keskustelujen lopulta päättyneen.

”Keskustelua käytiin yhteensä lähes viiden tunnin ajan. Joissain asioissa saavutettiin selvää edistystä, joissain yhteis­ymmärrykseen on vielä matkaa. Päivän antia käydään seuraavaksi läpi kussakin pääkaupungissa. Yhteisenä tavoitteena on jatkaa keskustelua mahdollisimman pian”, Suomea keskusteluissa edustanut presidentin ulko- ja turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Petri Hakkarainen kertoi tiedotteessa.

Haavisto sanoi tiedotustilaisuudessa, että Suomella on valmius jatkaa neuvotteluja ”hyvinkin nopealla aikataululla, jos siltä näyttää ja tarvetta on”.

Maanantain neuvotteluissa läpikäydyt asiat ovat liittyneet pitkälti Turkin jo aikaisemmin esittämiin huolenaiheisiin.

Haaviston mukaan on kuitenkin tiedossa, että Turkilla on myös Natoon ja sen muihin jäsenvaltioihin, erityisesti Yhdysvaltoihin kohdistuvia vaatimuksia. Näiden vaatimusten sisällöstä Suomella ei kuitenkaan ole tietoa, eikä niitä ole maanantain neuvotteluissa käyty läpi.

”Tiedetään, että Turkilla on omia toivomuksia Yhdysvaltojen F-16-hävittäjä­ohjelman suhteen”, Haavisto mainitsi esimerkkinä.

Suomi ja Ruotsi jättivät jäsenhakemuksensa toukokuussa, mutta prosessi ei ole päässyt etenemään Naton neuvostossa Turkin vastustuksen vuoksi. Turkki on toistuvasti ilmaissut vastustavansa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä.

Vaikka Naton neuvosto hyväksyisi Suomen ja Ruotsin sotilas­liiton jäsenyys­prosessiin ja siitä käytyjen neuvottelujen jälkeen päättäisi yksimielisesti lähettää Suomen ja Ruotsin jäsenyyden jäsenmaihinsa ratifioitavaksi, ei jäsenyys sotilasliitossa ole varma. Tätä seuraavassa ratifiointiprosessissa jokainen jäsenmaa vielä erikseen hyväksyy uusien Nato-maiden jäsenyyden, ennen kuin se astuu voimaan.

Ruotsin jäsenyydelle Turkki on nähnyt enemmän esteitä, kuin Suomen jäsenyydelle. Pääministeri Sanna Marin (sd) totesi pääministerin haastattelutunnilla sunnuntaina, että Suomi ja Ruotsi ovat toimineet hakemus­prosessissa yhdessä, mutta muistutti, että kumpikin maa hakee jäsenyyttä itsenäisesti.

”Esimerkiksi ratifiointiprosessi on sellainen, mihin me emme voi vaikuttaa”, Marin totesi ja viittasi tilanteeseen, jossa Turkki ratifioisi Suomen Nato-jäsenyyden, mutta ei Ruotsin jäsenyyttä.

Haaviston mukaan ”kaikki on teoriassa mahdollista”, mutta tässä vaiheessa lähtökohtana on, että Natoon mennään Ruotsin kanssa samanaikaisesti.

”Olemme alleviivanneet, että Natolla voi olla vain yhdet jäsenyys­kriteerit”, Haavisto totesi.

Hänen mukaansa sellainen tilanne, jossa Naton jäsenmaat pistäisivät uusille tulijoita erilaisia kriteereitä, olisi Natollekin ongelmallinen.

Tiedotustilaisuutta edeltäneen EU:n ulkoasiain­neuvoston kokouksen pääaiheina olivat Afrikan sarvi, EU–Egypti-suhteet sekä Venäjän sotilaallinen hyökkäys Ukrainaan. Lisäksi esillä oli Persianlahden tilanne.

Haaviston mukaan Suomen Nato-jäsenyysprosessi on kuitenkin herättänyt paljon kysymyksiä kokouksen ulkopuolella.

Hän kertoo puhuneensa aiheesta muun muassa Espanjan ulkoministerin kanssa. Espanja isännöi Naton huippukokousta Madridissa kesäkuun lopulla.

Haavisto kommentoi keskusteluja myös aamupäivällä saapuessaan ulkoministeri­kokoukseen. Haavisto totesi tuolloin, ettei Suomella ole suuria odotuksia Turkin kanssa maanantaina käytävien keskustelujen suhteen.

”Mutta on tärkeää, että tapaaminen järjestetään ja on mahdollisuus keskustella. Mielestäni on myös tärkeää, että Nato järjestää tämän tapaamisen ja on mukana näissä keskusteluissa”, Haavisto kommentoi ruotsalaistoimittajille Luxemburgissa.

Haavisto korosti myös kärsivällisyyden tärkeyttä tilanteen selvittelyssä.

Ruotsalaismediat uutisoivat jo perjantaina, että Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat keskustelevat maanantaina Naton pääsihteerin Jens Stoltenbergin kutsusta. Asiasta kertoi Naton edustaja uutistoimisto TT:lle ja Ruotsin yleisradioyhtiölle SVT:lle.

Naton edustajan mukaan neuvotteluissa käsitellään Turkissa heränneitä turvallisuus­huolia, jotta Suomen ja Ruotsin jäsenyys­hakemus­asiassa edettäisiin.

Turkki on syyttänyt Ruotsia ja Suomea muun muassa PKK-kurdijärjestön epäiltyjen jäsenten kätkemisestä. EU määrittelee PKK:n terroristi­järjestöksi.

Turkki on asettanut sarjan vaatimuksia Ruotsin ja Suomen Nato-hakemusten hyväksymisen ehdoksi.

Turkki on myös uhannut olevansa valmis lykkäämään Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä jopa vuodella, jos se ei saa varmuutta siitä, että kaksi pohjoista maata ovat valmiita keskustelemaan suhteistaan kurdiryhmiin, kertoi Guardian-lehti viime tiistaina.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat