Suomen aseapu Ukrainaan on huomattavasti pienempi kuin Viron – Puolustus­ministeriö kertoo, mistä se johtuu

Suomi aikoo lähettää Ukrainalle seitsemännen puolustustarvikeapupaketin, joka kasvattaa Suomen aseavun määrää entisestään. Suomen aseavun rahallinen arvo ei kuitenkaan yllä naapurimaan tasolle.

Suomi on luovuttanut ukrainalle ainakin komposiittikypäröitä, luotisuojaliivejä, rynnäkkökiväärejä sekä kertasinkoja.

4.7. 18:55 | Päivitetty 4.7. 20:42

Suomi aikoo lähettää Ukrainalle lisää puolustustarvikeapua, kertoi puolustusministeriö maanantai-iltana. Presidentti päätti asiasta maanantaina valtioneuvoston esityksestä.

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk) mukaan Suomi jatkaa tukeaan Ukrainalle kumppaniensa kanssa.

”Tilanne Ukrainassa jatkuu vakavana, ja maa tarvitsee apua”, sanoo Kaikkonen ministeriön tiedotteessa.

Avun perillemenon takaamiseksi puolustusministeriö ei kerro tarkemmin avun sisällöstä, toimitustavasta tai aikataulusta. Suomen lisäavussa on huomioitu sekä Ukrainan tarpeita että Puolustusvoimien resurssitilannetta.

Kyseessä on jo seitsemäs puolustustarvikeavun lähetys Suomelta Ukrainalle.

Puolustusministerin esikunnasta kerrotaan, että tuoreimman apupaketin arvo on 21,5 miljoonaa euroa. Aikaisemmat kuusi pakettia ovat olleet arvoltaan 66,6 miljoonaa euroa.

Yhteensä Suomi on siis myöntänyt Ukrainaan puolustustarvikeapua 88,2 miljoonan euron edestä. Pakettien yhteissumma lasketaan siitä materiaalista, joka Puolustusvoimien on korvattava omiin varastoihinsa vastaavalla määrällä tavaraa. Ukrainaan lähetetään myös tavaraa, jota Puolustusvoimat ei korvaa.

Äkkiseltään summa ei vaikuta erityisen suurelta: esimerkiksi Suomen naapurimaa Viro on maan puolustusministeriön mukaan vienyt Ukrainaan puolustustarvikkeita yhteensä 241 miljoonan euron edestä. Summa vastaa peräti 0,8 prosenttia koko maan bruttokansantuotteesta ja kolmasosaa maan puolustusbudjetista.

Mistä suuri ero Suomen ja Viron, kahden Venäjän naapurimaan, välillä oikein johtuu?

Kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Sami Nurmi.

Näkyvin syy erolle lienee se, että Viro on sotilasliitto Naton jäsen, Suomi ei.

Viro myös luottaa maan­puolustuksessaan vahvasti sotilas­liiton tuomaan turvaan: sen rauhanajan vahvuus koostuu alle 7 000 sotilaasta, minkä lisäksi maassa on yli 1 500 ulkomaisen Nato-sotilaan nopean toiminnan taisteluosasto.

Puolustusministeriön kansallisen puolustuksen yksikön johtaja Sami Nurmen mukaan tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Suomi tukisi Ukrainaa juurikaan nykyistä enempää, vaikka se olisikin jo Naton tarkkailija- tai täysjäsen.

”Baltian mailla on ollut vähän eri lähtökohdat oman puolustuksensa rakentamisessa, niiden puolustusjärjestelmät eivät ole aivan verrattavissa Suomen vastaaviin”, Nurmi toteaa.

”Suomen puolustus ei oleellisesti tule muuttumaan Naton jäsenenä: meillä tulee jatkossakin olemaan päävastuu kansallisesta puolustuksesta.”

Nurmen mukaan kaikkea Suomen Ukrainaan luovuttamaa aseapua pohditaan Suomen alueellisen koskemattomuuden puolustamisen kannalta.

”Me olemme kuitenkin etulinjavaltio. Meidän pitää aina miettiä oman puolustuksemme tarpeet kaiken sen materiaalin osalta, mitä luovutetaan”, Nurmi toteaa.

Hänen mukaansa kaikesta luovutettavasta materiaalista käydään tarkat keskustelut ukrainalaisten kollegojen kanssa ennen kuin tarvikkeiden lähettämisestä päätetään.

”Tuki on perustunut aina heidän toiveisiinsa. Meillä on tietty paletti, josta me tarjoamme vaihtoehtoja, ja he ottavat siitä sen, mitä he kokevat tarvitsevansa”, Nurmi avaa prosessia puolustustarvike-erien kokoamisen taustalla.

”Kaiken kaikkiaan lähetysten rahallisella arvolla on toissijainen merkitys. Tärkeintä on Ukrainan tarve sille materiaalille. Että mitä he meiltä tarvitsevat, niin sitä he meiltä myös saavat niissä puitteissa, kun niitä materiaaleja voidaan luovuttaa.”

Kahden ensimmäisen, 27. ja 28. helmikuuta lähteneiden lähetysten osalta niiden sisällöt ovat julkista tietoa.

Tuolloin Suomesta päätettiin lähettää Ukrainaan ensin luotisuojaliivejä, komposiittikypäröitä, ensihoitoasemien varustusta ja paareja.

Seuraavana päivänä jätettiin huomioimatta Suomen pitkäaikainen linja olla viemättä tappavia aseita sotaa käyviin maihin ja lähetettiin Ukrainaan rynnäkkökiväärejä patruunoineen sekä kertasinkoja. Lähetykseen kuului myös taistelumuonapakkauksia.

Pääministeri Sanna Marin (sd) kommentoi päätöstä tuolloin historialliseksi. Samoilla linjoilla oli tasavallan presidentti Sauli Niinistö.

”Nyt tapahtui poikkeama siihen perinteeseen ja hallitusohjelmaankin kirjattuun asiaan, ettei Suomi vie aseita sotaa käyviin maihin. Mutta ei tämä meistä sodan osapuolta tee”, Niinistö totesi tuolloin Ylen A-studiossa.

Helmikuun lähetysten jälkeen niiden sisältö on salattu. Nurmen mukaan myös myöhemmissä lähetyksissä materiaali on ollut kuitenkin samantyyppistä kuin ensimmäisissä lähetyksissä.

Ukrainan sodan venyessä pidemmäksi myös ulkomailta tulevan materiaaliavun merkitys kasvaa sotavoimiltaan ylivoimaista Venäjää vastaan.

Sitä, kuinka paljon Suomella potentiaalisesti luovutettavaa materiaalia vielä on, puolustusministeriön Nurmi ei lähde arvioimaan.

Hän kuitenkin muistuttaa, että luovutettavaa ei ole rajattomasti.

”Meillä ei ole mitään turhaa varastoissa. Jokaisen lähetyksen kohdalla täytyy siis tehdä tarkka harkinta siitä, mitä voidaan luovuttaa ja yrittää etsiä uudenlaisia vaihtoehtoja.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat