Elina Kervinen on HS:n uusi Nato-kirjeenvaihtaja – ”Vaikeitakin asioita on kyettävä käsittelemään avoimesti”

Kervinen on järjestyksessään jo HS:n kuudes teemakirjeenvaihtaja, ja tällä kertaa vuoden mittaisen panostuksen ytimessä on turvallisuuspolitiikka.

Elina Kervinen, 41, keskittyy vuoden ajan seuraamaan Naton ja Suomen turvallisuuspolitiikan kehitystä.

22.6. 12:44

Suomessa keskityttiin pitkään siihen, pitäisikö Natoon hakea vai ei. Nyt katse pitäisi kääntää siihen, mitä Nato-jäsenyyteen oikeastaan kuuluu ja millaisia jännitteitä puolustusliitossa on.

Näin sanoo Elina Kervinen, Helsingin Sanomien uusi Nato-kirjeenvaihtaja. Kervinen aloittaa työn puolustusliittoon keskittyvänä HS:n teemakirjeenvaihtajana heti kesällä.

”Nato on näyttänyt Venäjän hyökkäyksen alettua yhtenäisyyttään, mutta samalla se on lukuisista maista koostuva osin ristiriitaisten etujen ja painotusten yhteisö. Näiden jännitteiden avaaminen ja tunnistaminen on tärkeää”, Kervinen sanoo.

Kervinen, 41, aloitti Helsingin Sanomissa kesätoimittajana vuonna 2005. Vakituisesti hän on työskennellyt lehdessä vuodesta 2012 saakka, muun muassa Tukholman-kirjeenvaihtajana ja politiikan toimittajana.

Uudessa työssään Kervisen tehtävänä on avata HS:n lukijoille sitä, miten Nato toimii. Samalla pitäisi näyttää, miten Suomen ja Ruotsin jäsenyys muuttaa maita itseään ja toisaalta myös koko Natoa – kunhan Suomi vain jäseneksi ensin pääsisi.

Heti ensi viikolla järjestetään Nato-huippukokous Madridissa. Turkin aikeista ei tiedä vielä kukaan, ja se tekee myös kirjeenvaihtajuuden alusta sumuisen.

”Ensi viikolla tiedetään ainakin, ratkeaako jumi vai pitkittyykö se edelleen."

Oletuksena on, että Suomesta kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tulee Nato-maa.

Kervisen työssä painopisteitä ovat esimerkiksi se, millaisia aseita tai Naton läsnäoloa Pohjolassa voidaan tulevaisuudessa nähdä ja millaisiksi Suomen vastuut liittoumassa muodostuvat. Entä mikä muuttuu, kun Itämerestä tulee Naton sisämeri?

Kervinen sanoo kuulevansa mielellään toiveita ja ajatuksia myös lukijoilta.

"Itseäni kiinnostaa myös Naton tuoma henkinen muutos Suomessa ja Ruotsissa", Kervinen sanoo.

"Päätös tehtiin molemmissa maissa nopeasti, eikä vielä ehkä täysin ymmärretä, mikä suomalaistenkaan ajattelussa muuttui ja muuttuu.”

Kervinen katsoo myös, että Natoa on kyettävä käsittelemään kriittisesti myös silloin, kun Suomi on sen jäsen.

"Jännitteiden avaamisen lisäksi on tärkeää, että kumppanimaiden vaikeitakin asioita kyetään käsittelemään avoimesti, esimerkiksi ihmisoikeustilannetta.”

Teemakirjeenvaihtaja on HS:ssä järjestyksessään jo kuudes. Tehtävässä HS:n toimittaja keskittyy tiettyyn teemaan aina vuodeksi kerrallaan.

Viimeksi Petja Pelli on keskittynyt seuraamaan luontokatoa. Hänen kautensa päättyy elokuun lopussa. Aiemmin HS:llä on ollut myös Kiinan vaikutusvallan kasvuun keskittynyt Silkkitien kirjeenvaihtaja, ilmastokirjeenvaihtaja, Itämeren-kirjeenvaihtaja ja tulevaisuuskirjeenvaihtaja.

Tällä kertaa teemaa ei ollut vaikea valita.

”Venäjän hyökkäys Ukrainaan muutti Suomen turvallisuuspoliittista ympäristöä pysyvästi. Suomi kiinnittyy nyt tiiviisti läntiseen puolustusyhteisöön, ja tätä matkaa on syytä seurata tarkasti”, sanoo Helsingin Sanomien päätoimittaja Antero Mukka.

”HS:n Nato-kirjeenvaihtajana Elina Kervinen sukeltaa analyyttisin ja kriittisin silmin turvallisuuspolitiikan prosessien ytimeen. Kokeneena politiikan toimittajana ja entisenä Tukholman-kirjeenvaihtajana hänellä on erinomaiset valmiudet vahvistaa ja syventää uutistyötämme niin Pohjoismaiden, Itämeren alueen kuin koko Euroopan turvallisuuden suhteen.”

Teemakirjeenvaihtajan asemapaikka on Helsingissä, mutta hän matkustaa osana työtä Euroopassa ja maailmalla. Teemakirjeenvaihtajan lisäksi HS:llä on seitsemän kirjeenvaihtajaa, joiden asemapaikat ovat Tukholma, Lontoo, Peking, Washington, Bryssel, Moskova ja Berliini.

Lukijalle työ välittyy tietysti juttuina. Mutta millainen uuden kirjeenvaihtajan mielestä oikeastaan on hyvä lehtijuttu?

"Se on sellainen, joka antaa tietoa, ja josta ymmärtää ja oivaltaa jotakin uutta. Parasta on, jos siitä haluaa kertoa eteenpäin myös muille", Kervinen sanoo.

"Itse haluan tuoda ymmärrystä uutisvirran keskelle, matkustaa jonkin verran ja viedä lukijat sellaisiinkin paikkoihin, joihin ei yleensä pääse."

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat