Tutkijat: Turkki-kiistan venyminen olisi haitallista Naton imagolle – uhkaako jäsenyys­prosessi jäätyä, kuten pääministeri Marin on sanonut?

Ratkaisun löytyminen Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden etenemiseen voisi hidastua edelleen, jos sopua Turkin kanssa ei löydy Madridin huippukokouksen yhteydessä. Suomea viivytys ei varsinaisesti uhkaisi. Sen sijaan Naton imago kärsisi, tutkijat arvioivat.

Tutkijat Janne Mäkitalo, Iro Särkkä ja Matti Pesu arvioivat, että sovun viivästyminen edelleen ei vaikuttaisi sinällään Suomen turvallisuuteen.

26.6. 16:17 | Päivitetty 26.6. 16:47

Nytkähtääkö Suomen ja Ruotsin Nato-prosessi eteenpäin vai jatkaako Turkki vastahankaansa? Tätä seurataan Suomessa tiiviisti, kun Madridin ensi viikolla järjestettävä Nato-huippukokous lähestyy.

Turkki on asettunut ainoana Nato-maana vastustamaan Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyysneuvottelujen alkua monilla vaateillaan.

Pääministeri Sanna Marin (sd) varoitti hiljattain, että jos ratkaisuja Turkin kanssa ei löydetä kokoukseen mennessä, on riski, että tilanne jäätyy.

Pitääkö tämä paikkansa? Ja mikä merkitys olisi sillä, jos Madridissakaan ei löydetä ratkaisua Suomen ja Ruotsin jäsenyyshaun etenemiseen?

Madridin kokous ei sinällään ole ollut virallinen aikaraja Suomen ja Ruotsin jäsenyyden etenemiselle. Korkean tason kokousta on tästä huolimatta pidetty eräänlaisen rajapyykkinä, joka luo painetta ratkaisun syntymiselle.

Natoa ja Nato-keskustelua tutkinut politiikan tutkija Iro Särkkä sanoo, että prosessin venyminen Madridin jälkeiseen aikaan olisi luonnollisesti Suomelle ja Ruotsille ikävää epätietoisuuden kasvaessa.

Särkkä jakaa Marinin huolen siitä, että ratkaisun löytyminen voisi hidastua, jollei Madridista saada tuloksia, kun tiettyä aikarajaa ei enää olisi.

Jos prosessi viivästyy edelleen, voi poliittinen tilanne esimerkiksi muissa Nato-maissa muuttua, mikä hankaloittaa tilannetta edelleen, Särkkä arvioi.

”Jokaisen maan parlamentin pitää se ratifioida ja hyväksyä. Tulee uusia vaaleja ja tulee uudet päättäjät, ja taas pitää heidät lämmitellä ja käydä keskustelut”, hän luonnehtii.

”Meillä ei ole akuuttia huolta.”

Särkkä arvioi, että Suomen ja Ruotsin jäsenyysprosessin pitkittyminen olisi kiusallista ennen muuta Natolle.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa Nato on näyttäytynyt hyvin yhtenäisenä toisin kuin vielä joitakin vuosia sitten Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin aikana.

Jos sopua Suomen ja Ruotsin jäsenyysasiasta ei synny Madridissa, on se omiaan hälventämään kuvaa yhteen hiileen puhaltavasta liittokunnasta.

”Naton imago kyllä kärsii, jos tämä vain jatkuu ja jatkuu”, Särkkä sanoo.

”Se, että siellä on yksi jäsenmaa, joka näin voimakkaasti laittaa kapuloita rattaisiin – sehän rikkoo mielikuvaa yhtenäisestä puolustusliitosta ja siitä, että Natossa ylipäätään pidetään avoimien ovien politiikasta huolta.”

Suomen turvallisuuden kannalta viivästyksen merkitys olisi silti vähäinen, hän uskoo.

Keväällä, ennen Nato-jäsenyyden hakupäätöstä, Suomessa puhuttiin laajasti siitä, miten niin sanotun harmaan ajan eli jäsenyyden hakemisen ja sen saamisen välinen aika on Suomelle riskialtista ja se pitäisi pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyenä.

Nyt Suomi on saanut monilta isoilta Nato-mailta lupauksia turva-avusta. Tällaisia maita ovat esimerkiksi Britannia ja Yhdysvallat, mikä tasoittaa tilannetta.

Lisäksi Venäjällä on edelleen resurssit kiinni Ukrainassa, eikä se pysty panostamaan Suomen lähialueeseen tai hybridi­vaikuttamiseen niin paljon kuin oli ajateltu.

”Siinä mielessä meillä ei ole akuuttia huolta.”

”Suomen, Ruotsin ja Turkin kysymys on elefantti huoneessa.”

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Matti Pesu uskoo niin ikään, että jos ratkaisua Suomen ja Ruotsin jäsenyyden etenemiseen ei synny Madridissa, voi poliittinen paine ja kiireen tuntu vähentyä asian ympäriltä. Pesu ei kuitenkaan puhuisi asian jäätymisestä, pikemminkin hidastumisesta.

”Tietynlainen momentum voi kadota”, hän sanoo.

Pesu johtaa Ulkopoliittisen instituutin hiljattain käynnistämää ohjelmaa, joka seuraa Suomen Nato-jäsenyysprosessia.

Myös Pesun mielestä riskejä liittyy siihen, että muiden jäsenmaiden sisäpoliittiset asetelmat saattaisivat muuttua prosessin pitkittyessä. Hän muistuttaa Yhdysvaltojen välivaaleista marraskuussa ja niiden jälkeen alkavasta vaalisesongista.

”Poliittinen tuki Yhdysvalloissa ei varmasti mihinkään katoa, mutta kysymys voi olla, kuinka paljon muita asioita tulee agendalle. Nyt on ollut erityinen intressi ajaa tätä asiaa nopeasti, mutta vajoaisiko tämä kongressissakin hiukan kakkoskorin asiaksi”, hän pohtii.

Pesu ei usko, että sovun viivästyminen edelleen vaikuttaisi sinällään Suomen turvallisuuteen.

”Mutta totta kai Venäjä varmaan arvioi tilannetta, se on autoritaarinen hallinto. Se pystyy improvisointiin. Ja jos se näkee mahdollisuuksia vaikuttaa tai heittää hiekkaa rattaisiin, niin kyllä se varmaan niin tekee”, Pesu sanoo.

Mitä tulosten löytymiseen Madridista tulee, Pesu arvioi, että valtionjohto selkeästi on valmistanut kansallista keskustelua siihen, että ratkaisua ei synny. Läpimurrot olisivat siksi jo yllätys.

Heikot odotukset eivät toki välttämättä ole haitaksi, jolloin sopua voitaisiin pitää sitäkin suurempana voittona.

Suomen, Ruotsin ja Turkin edustajat tapasivat viimeksi viime maanantaina Brysselissä Naton johdolla.

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg puolestaan puhui Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin kanssa lauantaina ja kertoi keskustelujen jatkuvan alkavalla viikolla Brysselissä ja Madridissa.

Lue lisää: Ulkoministeri Haavisto: Keskustelut Turkin kanssa jatkuvat, valmista tulee tuskin ennen Madridin kokousta – Presidentin kanslian mukaan neuvotteluissa edistystä

Turkki on syyttänyt Suomea ja Ruotsia muun muassa terrorismin suojelemisesta ja halunnut helpotuksia asevientiin. Asiantuntijat ovat laajasti arvioineet, että todellisuudessa Turkin viesti on selvästi osoitettu koko Natolle, ei vain Suomelle ja Ruotsille.

Pesunkin mielestä Nato kärsisi imagotappion, jos tuloksia ei saada Madridissa. Se olisi osoitus, ettei liittokunta ole täysin yhtenäinen.

”Huippukokous on aina performanssi. Se liittyy pelotteeseen. Mitä yhtenäisempi liittokunta, sitä uskottavampi pelote. Huippukokous on se, missä rivit kuuluu lyödä suoraksi ja puskea erimielisyydet taustalle, mutta nythän Suomen, Ruotsin ja Turkin kysymys on selvä elefantti huoneessa.”

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Janne Mäkitalo arvioi niin ikään, ettei Nato-prosessin viivästyminen edelleen olisi Suomen turvallisuuden näkökulmasta järin ongelmallista.

Mäkitalo ei näe, että tilanne muuttuisi, vaikka Nato-prosessi venyisi huomattavastikin.

Mahdollista olisi toki, että Venäjä voisi tavanomaisempien toimiensa, kuten informaatio­vaikuttamisen, lisäksi lisätä sotilaallista läsnäoloaan Suomen lähialueilla jollain tavoin.

Mäkitalo kuitenkin muistuttaa, ettei Venäjällä tai millään muullakaan maalla ole Suomessa alueellisia tai taloudellisia intressejä. Lisäksi Venäjä on vahvasti kiinni Ukrainassa vielä pitkään. Joukkojen siirtäminen, täydentäminen, lepuuttaminen ja huolto sodan päätyttyä olisi pitkä urakka.

Mäkitalo näkee, että prosessin viivästyminen olisi kuitenkin isku Natolle, jolla on tarve vahvistaa puolustustaan Itämerellä sotilaallis­poliittisen tilanteen muututtua Venäjän hyökkäyksen seurauksena.

Sotilaallisten jännitteiden lisäännyttyä Nato joutunee täydentämään puolustus­suunnitelmiaan, ja jos Suomen ja Ruotsin jäsenyys viipyy, ei niitä voida ottaa suunnitteluun mukaan.

”Jos Suomi ja Ruotsi eivät ole Naton jäseniä, nämä kysymykset roikkuvat ilmassa ja suunnitelmia ei voida sillä tavalla viedä eteenpäin. On kyllä Naton itsensäkin kannalta etu, että tämä tilanne saataisiin päätökseen.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat