Perustus­laki­valio­kunnan lausunto siitä, että itä­rajan täys­sulku on mahdollinen, ei professorista anna valtio­neuvostolle ”avointa valta­kirjaa”

Oikeustieteen professori painottaa, että kyseessä ei ole avoin valtakirja valtioneuvostolle rajojen sulkemiseen, vaan mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua tulee varmistaa kaikissa tilanteissa.

Perustuslakivaliokunta katsoo, että rajan lyhytaikainen täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen. Rajavyöhykekyltti kuvattuna Virolahdella 11. toukokuuta.

23.6. 16:23

Eduskunnan perustuslakivaliokunta katsoo, että rajan lyhytaikainen täyssulku voi erittäin poikkeuksellisissa olosuhteissa olla mahdollinen. Tällainen tilanne voisi aiheutua esimerkiksi silloin, jos hybridivaikuttamisen keinona käytettäisiin välineellistettyä maahantuloa. Linjaus sisältyy valiokunnan lausuntoon, jonka se antoi hallituksen esityksestä rajavartiolain muuttamiseksi.

Valiokunta ei ollut yksimielinen, vaan vasemmistoliiton ja vihreiden jäsenet Anna Kontula (vas), Bella Forsgrén (vihr) ja Outi Alanko-Kahiluoto (vihr) jättivät siihen eriävän mielipiteensä.

Lue lisää: Perustus­laki­valiokunta: Itä­raja voidaan poikkeus­tapauksessa sulkea kokonaan – Vasemmisto­liitto ja vihreät jättivät eriävän mielipiteen

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd) sanoo, että tilanteessa oli hyvin vaikea päästä yksimieliseen ratkaisuun.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä

”Sillä lailla oli vaikea, että kun toiset halusivat sen sulkea ja toiset pitää avoinna, niin vaikeahan siitä on kompromissia rakentaa siihen väliin.”

Ojala-Niemelä sanoo, että punnintaa käytiin kansainvälisen suojelun hakemisen ja rajan sulkemisen välisestä suhteesta. Hän huomauttaa, että myös valiokunnan kuulemat asiantuntijat olivat tässä keskenään osin eri linjoilla.

Ojala-Niemelä kuitenkin korostaa, että vaikka rajan sulku nähdään mahdollisena, on Suomen kuitenkin säilytettävä kaikissa tilanteissa aito mahdollisuus hakea maasta kansainvälistä suojelua, eli toimipisteitä tähän olisi oltava riittävästi.

”Valiokunta ei linjannut, montako on riittävästi. Se jää sitten valtioneuvoston omaan harkintaan.”

Oikeustieteen professori Veli-Pekka Viljanen

Valiokunnan kuultavanakin ollut oikeus­tieteen professori Veli-Pekka Viljanen sanoo, että tilanne todellakin on haastava, sillä asiaan liittyvät niin Suomen perustus­laki, kansain­väliset ihmis­oikeus­sopimukset kuin Euroopan unionin lain­säädäntökin, eikä hybridi­vaikuttamisen uhkaa ole aikanaan niissä arvioitu.

”Ollaan uudentyyppisessä tilanteessa. Meillä ei ole myöskään kansainvälisten sopimusten valvontaelinten käytäntöä, jossa olisi suoranaisesti tällainen vastaava tilanne, olemassa.”

Hänkin korostaa, ettei rajan sulku suinkaan tarkoittaisi kansainvälisen suojelun laiminlyömistä.

”Ei tämä antanut valtioneuvostolle täysin avointa valtakirjaa tässä asiassa, vaan hyvin tiukoin ehdoin valtioneuvoston tulee varmistaa se, että myöskin tällaisessa tilanteessa kansainvälisen suojelun hakemis­mahdollisuuden menettelylliset vaatimukset täyttyvät.”

Viljanen huomauttaa, että jos sopimuksia tai lakeja rikotaan, kansainväliset reaktiot tulevat aina jälkikäteen. Esimerkiksi ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisun saaminen kestäisi pitkään.

”Suomihan on ollut hyvin vahvasti tukemassa näitä kansainvälisiä sopimusjärjestelyjä ja siinä mielessä on tietysti vakava asetelma, jos jälkikäteen ilmenee, että Suomi on loukannut näitä ihmisoikeussopimuksen tai Euroopan unionin lainsäädännön määräyksiä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat