Suomen, Ruotsin ja Turkin tapaaminen venyi lähes nelituntiseksi – Näin neuvottelu­päivä Madridissa eteni

Maat allekirjoittivat ”yhteisymmärrysasiakirjan” nelituntisten neuvotteluiden jälkeen.

Presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tapaaminen alkoi myöhään iltapäivällä Madridissa. Huoneessa olivat myös maiden ulkoministerit sekä Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg.

28.6. 22:59 | Päivitetty 28.6. 23:06

Madrid

Turkki tukee tämän viikon Madridin huippukokouksessa Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi. Solmu aukesi huippukokouksessa maiden nelituntisiksi venyneiden neuvotteluiden jälkeen.

Tasavallan presidentin Sauli Niinistön lausunnon mukaan Natoon liittymisen konkreettisista askelista sovitaan Nato-liittolaisten kesken seuraavan kahden päivän aikana Madridissa.

”Olen ilahtunut siitä, että tämä vaihe Suomen matkalla kohti Nato-jäsenyyttä on saatu päätökseen. Odotan nyt hedelmällisiä keskusteluja Suomen roolista Natossa tulevien liittolaistemme kanssa täällä Madridissa”, Niinistö sanoi lausunnossa.

Niinistö kertoi myöhään tiedotustilaisuudessaan, että seuraavaksi odotetaan nykyisten Naton jäsenten julkilausumaa, jossa Suomi saa virallisen kutsun jäseneksi. Suomesta tulee invitee eli Naton tarkkailijajäsen, joka avaa ovia nykyistä useampiin kokouksiin.

Sen jälkeen alkavat liittymisneuvottelut, joista laaditaan liittymispöytäkirja. Sen jokainen jäsenmaa ratifioi. Niinistön mukaan myös Turkin delegaatiolta tuli lupaus, että ratifioinnissa toimitaan ripeästi.

Presidentti Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoğanin tapaaminen alkoi myöhään iltapäivällä tiistaina Madridin messukeskuksessa.

Mukana tapaamisessa olivat myös Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sekä maiden ulkoministerit.

”Keskustelut olivat tiiviitä, tiukkojakin, ei sävyltään vaan asiasisällöltään”, Niinistö sanoi.

Maiden ulkoministerit allekirjoittivat tapaamisen jälkeen ”yhteisymmärrysasiakirjan”, joka Niinistön lausunnon mukaan korostaa, että Suomi, Ruotsi ja Turkki sitoutuvat antamaan toinen toisilleen täyden tuen kunkin maan turvallisuutta koskevia uhkia vastaan.

Suomi, Ruotsi ja Turkki aloittivat asiakirjan valmistelut pohjustavissa tapaamisissa Brysselissä.

Asiakirjassa vastataan Turkin esiin nostamiin huolenaiheisiin liittyen terrorismiin ja asevientiin.

Niinistön mukaan Suomi on kaiken aikaa ottanut Turkin huolet vakavasti.

”Suomi tuomitsee terrorismin kaikissa sen ilmenemismuodoissa. Nato-jäsenenä Suomi sitoutuu täysin Naton terrorisminvastaisen työn asiakirjoihin ja politiikkoihin”, Niinistö korosti lausunnossaan.

Suomen neuvottelijoille oli neuvotteluiden aikana selvinnyt, että terrorismin esiin nostaminen ei liity yksinomaan Suomeen ja Ruotsiin, vaan Turkki on pyrkinyt koko ajan saamaan asian myös Naton agendalle Madridin kokouksessa.

Turkki on siinä myös onnistunut, sillä Naton nykyisten jäsenmaiden on tarkoitus keskustella asiasta torstaina erillisessä istunnossa.

”Meidän kipukohtamme liittyvät liittokunnan sisäisiin keskusteluihin”, HS:lle todetaan.

”Pikku hiljaa kävi ilmi, että liittokunnan sisällä on rinnakkaiset keskustelut.”

Pääsihteeri Jens Stoltenberg on myös toistuvasti eri tiedotustilaisuuksissaan painokkaasti todennut, ettei mikään muu Naton jäsenmaa ole kärsinyt yhtä paljon terrorismista kuin Turkki.

Turkki määrittelee terrorismin toisin kuin Suomessa tai useimmissa Nato-maissa on totuttu ja pitää eri järjestöjä terroristisina kuin Suomi.

Suomi noudattaa EU:n määritelmää siitä, että Kurdistanin työväenpuolue PKK on terroristinen järjestö. Myös Yhdysvallat määrittelee PKK:n terroristijärjestöksi.

Erdoğanin ja Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin on määrä tavata keskiviikkona.

Turkki katsoo, että sen alueella Pohjois-Syyrian kurditoimijat eli PKK:n sisarpuolue PYD ja sen taisteluosasto YPG ovat terroristeja. EU ei ole tulkinnut niitä terroristisiksi eikä sen myötä myöskään Suomi ole tehnyt tällaista tulkintaa, eikä se aio tehdä niin valmisteltavana olevassa kolmikantaisessa asiakirjassakaan. Sen sijaan Suomi tuomitsee kaikki terroristi-iskut.

Sen lisäksi Turkki katsoo, että vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen taustalla oli Fethullah Gülenin liike, jota he kutsuvat Fetöksi. Suomi ei pidä sitäkään terroristisena eikä edes nimitä sitä tällä lyhenteellä, koska lyhenteeseen sisältyy olettama kyseisen liikkeen terroristisuudesta.

Turkki on painottanut erityisesti Pohjois-Syyrian kurdeihin liittyviä vaatimuksiaan, mutta myös gülenistinen liike on ollut keskusteluissa esillä.

Turkki on pyrkinyt siihen, että myös Nato määrittelisi PYD:n, YPG:n ja Fetön terroristisiksi toimijoiksi. Sitä Nato ei aio tehdä, vaan ainakin suomalaiskäsityksen mukaan tämä hoidetaan jonkinlaisin kiertoilmaisuin ilmaisemalla huoli terrorismista mutta nimeämättä mitään uusia järjestöjä.

Aiemmin tiistaipäivän mittaan neuvottelutilannetta kommentoitiin jo varovaisen toiveikkaasti.

Presidentti Niinistö sanoi tiistaina puolenpäivän aikaan, ettei lähtisi olemaan sen enempää optimisti kuin pessisimistikään keskustelujen etenemisen suhteen.

Keskusteluun Erdoğanin lähdetään "avoimin mielin katsomaan, mistä kenkä puristaa", Niinistö totesi.

Niinistö korosti, ettei Suomella ole ollut tarkoitus muuttaa lainsäädäntöään Turkin vaatimusten takia.

”Itse asiassa meidän lainsäädäntömme, niin kuin olen monesti todennut, täysin vastaa käytäntöjä ja lainsäädäntöä muissa eurooppalaisissa, myös Nato-maissa. Olemme vähintään siellä keskiarvossa tai sanokaamme hyvin samankaltaisessa käyttäytymisessä”, Niinistö sanoi tiistaiaamuna.

HS:n tietojen mukaan tunnelma maanantaina Brysselissä käytyjen virkamiesneuvotteluiden jälkeen oli niin ikään varovaisen optimistinen.

Turkin presidentti Erdoğan totesi Madridin kokoukseen lähtiessään kaipaavansa Suomelta ja Ruotsilta muutakin kuin "tyhjiä sanoja".

Erdoğan vaati jälleen Suomea ja Ruotsia ottamaan Turkin vaatimukset tosissaan.

Hän sanoi myös odottavansa kokouksessa Yhdysvalloilta tietoa F-16-hävittäjälentokoneista, joita Turkki haluaisi hankkia. Hän sanoi Yhdysvaltain viivyttävän kauppaa.

Niinistöllä on Madridissa useita kahdenvälisiä tapaamisia. Hän tapaa keskiviikkona Espanjan kuningas Felipe VI:n, Kroatian presidentin Zoran Milanovićin ja Kanadan pääministeri Justin Trudeaun.

Milanović on aiemmin puhunut, että Kroatian pitäisi estää Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys. Hän kytki sen Länsi-Balkanin sisäiseen tilanteeseen eli siihen, että Bosnian ja Hertsegovinan vaalilaki pitäisi ratkaista Bosnian kroaattien kannalta oikeudenmukaisesti. Presidentti ei Kroatiassa tosin päätä Suomen ja Ruotsin mahdollisten Nato-jäsenyyksien ratifioinnista.

Keskiviikoksi on suunniteltu myös Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Britannian pääministeri Boris Johnsonin yhteinen tapaaminen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat