HS:n tiedot: Suomella, Ruotsilla ja Turkilla suunnitelma umpisolmun avaamiseksi

Suomi ja Ruotsi eivät aio listata uusia järjestöjä terroristisiksi, eikä Natokaan ole siihen taipumassa.

Presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin välinen kokous käynnissä Madridissa.

28.6. 16:59 | Päivitetty 28.6. 17:30

Madrid

Suomi, Ruotsi ja Turkki ovat valmistelleet yhteistä kolmikantaista asiakirjaa, joka on tarkoitus viimeistellä Naton Madridin huippukokouksessa presidentti Sauli Niinistön, Ruotsin pääministerin Magdalena Anderssonin ja Turkin presidentin Recep Tayyip Erdoganin tavattua.

Asiakirjassa vastattaisiin Turkin esiin nostamiin huolenaiheisiin liittyen terrorismiin ja asevientiin.

Suomen neuvottelijoille on neuvotteluiden aikana selvinnyt, että terrorismin esiin nostaminen ei liity yksinomaan Suomeen ja Ruotsiin, vaan Turkki on pyrkinyt koko ajan saamaan asian myös Naton agendalle Madridin kokouksessa. Se on siinä myös onnistunut, sillä Naton nykyisten jäsenmaiden on tarkoitus keskustella asiasta erillisessä istunnossa, johon Suomi ei osallistu.

”Meidän kipukohtamme liittyvät liittokunnan sisäisiin keskusteluihin”, HS:lle todetaan.

”Pikku hiljaa kävi ilmi, että liittokunnan sisällä on rinnakkaiset keskustelut.”

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on myös toistuvasti eri tiedotustilaisuuksissaan todennut, ettei mikään muu Naton jäsenmaa ole kärsinyt yhtä paljon terrorismista kuin Turkki.

Turkki määrittelee terrorismin toisin kuin Suomessa tai useimmissa Nato-maissa on totuttu ja pitää eri järjestöjä terroristisina kuin Suomi.

Suomi noudattaa EU:n määritelmää siitä, että Kurdistanin työväenpuolue PKK on terroristinen järjestö. Myös Yhdysvallat määrittelee PKK:n terroristijärjestöksi.

Turkki katsoo, että sen alueella Pohjois-Syyrian kurditoimijat eli PKK:n sisarpuolue PYD ja sen taisteluosasto YPG ovat terroristeja. EU ei ole tulkinnut niitä terroristisiksi eikä sen myötä myöskään Suomi ole tehnyt tällaista tulkintaa, eikä se aio tehdä niin valmisteltavana olevassa kolmikantaisessa asiakirjassakaan. Sen sijaan Suomi tuomitsee kaikki terroristi-iskut.

Sen lisäksi Turkki katsoo, että vuoden 2016 epäonnistuneen vallankaappausyrityksen taustalla oli Fethullah Gülenin liike, jota he kutsuvat Fetöksi. Suomi ei pidä sitäkään terroristisena eikä edes nimitä sitä tällä lyhenteellä, koska lyhenteeseen sisältyy olettama kyseisen liikkeen terroristisuudesta.

Turkki on painottanut erityisesti Pohjois-Syyrian kurdeihin liittyviä vaatimuksiaan, mutta myös gülenistinen liike on ollut keskusteluissa esillä.

Turkki on pyrkinyt siihen, että myös Nato määrittelisi PYD:n, YPG:n ja Fetön terroristisiksi toimijoiksi. Sitä Nato ei aio tehdä, vaan ainakin suomalaiskäsityksen mukaan tämä hoidetaan jonkinlaisin kiertoilmaisuin ilmaisemalla huoli terrorismista mutta nimeämättä mitään uusia järjestöjä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat