Pekka Haavisto kertoo hetkestä, jona Suomi sai Nato-ministereiltä spontaanit aplodit: ”Yhtäkkiä tuli sellainen olo, että nyt ollaan tässä joukossa”

Suomen, Ruotsin ja Turkin allekirjoittamasta asiakirjasta nousi heti tulkintaeroja. Haaviston mukaan muotoilut Syyriassa toimivaa taisteluosastoa YPG:tä tai gülenisteja koskien olivat herkkiä. Ratkaisun takana oli muotoilu, jonka kanssa osapuolet voivat elää.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) Madridin huippukokouksessa keskiviikkona.

29.6. 16:24 | Päivitetty 29.6. 18:17

Suomen ja Ruotsin jäsenyyksien eteneminen otettiin keskiviikkona Madridin huippukokouksessa hyvin myönteisesti vastaan, ja useat valtionjohtajat kiittivät sovun syntymistä Turkin kanssa.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) kuvaili tunnelmaa ja reaktioita keskiviikkoiltapäivänä lähes liikuttuneen oloisena.

Haavisto tapasi keskiviikkona Yhdysvaltojen ulkoministerin Antony Blinkenin yhdessä Ruotsin ulkoministerin Ann Linden kanssa.

”Tunnelma oli erittäin helpottunut. Yhdysvallat pelkäsi, että Suomen ja Ruotsin asia dominoi koko tätä kokousta ja tulee olemaan semmoinen riita-asia tämän kokouksen loppuun asti. Ja tunnelma oli toinen”, Haavisto sanoo.

Ulkoministerien illallisella tiistaina Suomelle ja Ruotsille annettiin spontaanit aplodit, hän kertoi.

”Se oli aika jännä hetki, kun yhtäkkiä tuli sellainen olo, että nyt ollaan tässä joukossa.”

Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina Turkin kanssa yhteisymmärrysasiakirjan, jossa käsitellään muun muassa Turkin huolia terrorismiin liittyen.

Lue lisää: HS kävi läpi Turkin, Suomen ja Ruotsin ”yhteis­ymmärrys­asiakirjan”, tässä sen keskeinen sisältö

Paperissa todetaan esimerkiksi, etteivät Suomi ja Ruotsi tue kurdien Syyriassa toimivaa taisteluosastoa YPG:tä tai gülenisteja, eli Fethullah Gülenin kannattajia, joita Turkin hallinto syyttää vallankaappauksen yrittämisestä Turkissa vuonna 2016.

Asiakirja on kirjoitettu väljästi, ja se mahdollistaa monenlaiset tulkinnat.

Turkin presidentin kanslia tulkitsikin heti tiistaina, että asiakirjassa gülenistien on ilmaistu olevan terroristiorganisaatio. Suomi ja Ruotsi eivät pidä sitä terroristiorganisaationa.

Haaviston mukaan juuri kohta, jossa käsitellään YPG:tä ja gülenistejä oli herkkä. Neuvotteluiden aikana se siirrettiin asiakirjassa sen neljänteen kappaleeseen. Haavisto korostaa, että juuri tässä nimenomaisessa kappaleessa ei luetella, listata tai eritellä terroristijärjestöjä.

”Suomi ja Ruotsi tietenkin pitävät kiinni näistä kansainvälisistä määritelmistä, jotka liittyvät terrorismiin. Sitten tietenkin on todettu muualla siinä asiakirjassa, että kuka tahansa yksilö, joka syyllistyy terroritekoon on terroristi”, hän sanoo.

Haaviston mukaan ratkaisun syntyminen liittyi kyseiseen teemaan. Suomi ja Ruotsi ja Turkki molemmat pysyivät omissa kannoissaan ja löytyi muotoilu, jonka kanssa molemmat voivat elää, hän sanoi.

”Ei ehkä maailman täydellisin muotoilu, mutta muotoilu, jossa ei listata uusia järjestöjä terroristilistalle ja sitten Turkki toisaalta sai näiden järjestöjen nimet siihen yhteyteen, jossa todetaan, että Suomi ja Ruotsi ei näille anna tukea niin kuin ei tähän mennessäkään anna.”

Heti keskiviikkona Turkin oikeusministeri Bekir Bjozdag totesi maan tiedotusvälineille Turkin haluavan "terroristien luovuttamista uuden sopimuksen puitteissa".

Ministerin mukaan Turkki pyytää 12 ihmisen luovuttamista Suomesta ja 21 ihmisen luovuttamista Ruotsista. Luovutettaviksi vaaditut kuuluvat joko kurdien PKK-ryhmään tai ovat turkkilaisen Gülenin seuraajia.

Haavisto sanoo, ettei hän tunne tarkemmin Turkin keskiviikkona esiin nostamia luovutuspyyntöjä ja että ne käsitellään aikanaan oikeusministeriössä.

Minkäänlaisia listauksia luovutettavaksi vaadittavista henkilöistä ei käsitelty tiistain tapaamisessa Ruotsin ja Turkin kanssa, hän sanoo.

"Meillä eilisessä keskustelussa ei tullut mitään tällaisia listoja tai listauksia esille, vaan todettiin vaan, että viranomaisten yhteistyö jatkuu tiiviinä ja muuttuu entistä tiiviimmäksi niin, että saadaan se kaikki tieto Turkista, mitä tarvitaan."

"Sen jälkeen molemmat maat, Suomi ja Ruotsi toimivat oman lainsäädäntönsä mukaan."

Suomen, Ruotsin ja Turkin asiakirjassa todetaan, että maat käsittelevät ”nopeasti ja perusteellisesti” Turkin tekemät ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt, jotka koskevat terrorismiepäilyjä.

"Mitään yksittäisiin henkilöihin kohdistuvaa ei ole sovittu", Haavisto sanoo.

Suomeen ei ainakaan keskiviikkona iltapäivällä ollut tullut uusia luovutuspyyntöjä, oikeusministeriöstä kerrottiin HS:lle.

Turkin hallintoa lähellä olevan Daily Sabah -lehden mukaan Bjozdag puhui mahdollisesti ainakin osin jo aiemmin tehdyistä pyynnöistä.

Turkki on tänä vuonna tehnyt oikeusministeriön mukaan kaksi luovutuspyyntöä, jotka odottavat yhä ratkaisua, uutistoimisto STT kertoi keskiviikkoa. Presidentin­kanslian mukaan pyyntöjä ei ole voitu ratkaista, koska henkilöitä ei ole tavoitettu.

Suomi on ratkaissut muut asiat, joissa ratkaisu on ollut mahdollinen. Suomi ei vuosina 2019–2022 ole suostunut luovuttamaan Turkille ihmisiä, joita maa on epäillyt tai tuominnut kytköksistä terroristisina pitämiinsä järjestöihin.

Suomi ja Ruotsi saivat keskiviikkona kutsun Naton jäseniksi.

Ennen kutsun julkituloa puhunut Haavisto toivoi, että prosessi etenisi nopeasti tämän jälkeen ja että maat pääsisivät nopeasti ratifioimaan Suomen jäsenyyttä.

”Meillähän on nyt vähän kilpajuoksu joissakin maissa, että kuka on ensimmäinen ratifioija.”

Haavistolta kysyttiin, voisiko Turkki vielä myöhemmässä vaiheessa jarruttaa Suomen prosessin etenemistä johonkin asiakirjan kohtaan vedoten.

Hän sanoi, ettei asiakirja ole selvä tai yksityiskohtainen kaikin osin ja että Suomen lähtökohta on ollut, ettei paperi muuta Suomen lainsäädäntöä.

”Suomi toimii oman lainsäädäntönsä mukaan. Viranomaisyhteistyötä voidaan lisätä ja näin poispäin, mutta lait ovat hyvin selvät olivat ne sitten asevientiasioita, karkotuskysymyksiä tai terroristijärjestölistauksia tai muuta, niin noudatamme näissä omaa lainsäädäntöä.”

Haavisto kommentoi lyhyesti myös tietoja siitä, että Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ja Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan puhuivat mediatietojen mukaan puhelimessa ennen kuin yhteisymmärrykseen tiistaina päästiin.

Haavisto ei osannut avata, mitä tässä yhteydessä tapahtui ja miten se mahdollisesti vaikutti yhteisymmärryksen syntyyn. Hänen mukaansa sen sijaan Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg teki paljon töitä neuvottelun aikana, sekä neuvottelupöydässä että tauolla. Tuolloin hän keskusteli Erdoğanin kanssa.

”Tietysti [hän] toi esiin sen Naton vahvan vetoomuksen ja näkemyksen, että tämä on tärkeä hetki Natolle ja myös sen, että jos Suomi ja Ruotsi liittyisivät Natoon, vahvistaisi se Natossa terrorismin vastaista toimintaa, joka on tietysti yksi tärkeä periaate Naton asioissa.”

Muokattu 29.6. kello 16.33: Päivitetty tieto, että Nato kutsui Suomen ja Ruotsi jäsenikseen haastattelun jälkeen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat