Näin Suomen ja Turkin umpisolmu on edennyt: Maiden tulkinnat tilanteesta eroavat lähes täysin toisistaan

Suomi päässee seuraavien kuukausien aikana jälleen oikomaan erilaisia Turkin väärinkäsityksiä, tällä kertaa liittyen Madridissa allekirjoitettuun yhteisymmärrysasiakirjaan.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti tiedotustilaisuuden Naton huippukokouksessa Madridissa sen päätöspäivänä torstaina 30. kesäkuuta. Presidentti Niinistö kuvattiin huippukokouksen avajaispäivänä 29. kesäkuuta.

1.7. 13:20

Viimeisen kuukauden aikana Suomen valtiojohdolla, suomalaisilla diplomaateilla ja ulkoministeriön virkamiehillä on ollut haasteellinen tehtävä: saada Turkki hyväksymään Suomi sotilasliitto Naton jäseneksi.

Tämän viikon tiistaina Naton huippukokouksessa Madridissa jäsenyys otti merkittävän askeleen eteenpäin, kun Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin, presidentti Sauli Niinistön ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin välisten neuvottelujen lopputuloksena allekirjoitettiin maiden välille niin sanottu yhteisymmärrysasiakirja.

Asiakirjassa Turkki sitoutui kannattamaan Suomen ja Ruotsin kutsumista Naton jäseniksi, mikä huippukokouksen aikana myös tapahtui.

Pian tämän jälkeen kävikin ilmi, että Turkin sitoutuminen rajautuu nimenomaan kutsuun Naton jäseneksi.

Huippukokouksen päätteeksi pitämässään tiedotustilaisuudessa Erdoğan uhkasi, ettei Turkin parlamentti välttämättä ratifioi Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjoja, kun sen aika tulee.

”Teidän täytyy pitää lupauksenne, sitten Turkkikin pitää lupauksensa”, Erdoğan totesi tulkkauksen mukaan.

Tiedotustilaisuudessaan Erdoğan sanoi useaan kertaan vaativansa Suomea ja Ruotsia vain noudattamaan sitä, mitä asiakirjassa on sovittu.

Siitä, mistä asiakirjassa on sovittu, Suomella ja Turkilla ei kuitenkaan vaikuta olevan yhtenevää tilannekuvaa.

Erdoğan muun muassa väitti medialle, että Suomi ja Ruotsi ovat yhteisymmärrys­asiakirjassa sitoutuneet luovuttamaan Turkkiin kaikki Turkin vaatimat henkilöt.

Turkin, Suomen ja Ruotsin ulkoministerit allekirjoittivat yhteisymmärrysasiakirjan Madridissa. Yhteisymmärrys asiakirjan sisällöstä kesti vain hetken.

Tämä eroaa huomattavasti siitä, mihin Suomen valtiojohto näkee asiakirjan velvoittavan.

Asiakirjan mukaan Suomi ” käsittelee Turkin vireillä olevat terroriteoista epäiltyjen karkotus- ja luovutuspyynnöt joutuisasti ja perusteellisesti”.

Sekä presidentti Sauli Niinistö että ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) ovat omissa puheenvuoroissaan korostaneet, että kirjaus ei velvoita muuttamaan niitä lakeja ja periaatteita, joiden mukaan Suomi käsittelee luovutuspyyntöjä.

Erdoğanin tavoin myös Turkin oikeusministeri Bekir Bozdağ tulkitsi, että asiakirja velvoittaa luovuttamaan kaikki Turkin vaatimat henkilöt Turkkiin.

"Keskustelussa ei tullut mitään tällaisia listoja tai listauksia esille, vaan todettiin vaan, että viranomaisten yhteistyö jatkuu tiiviinä ja muuttuu entistä tiiviimmäksi niin, että saadaan se kaikki tieto Turkista, mitä tarvitaan", Haavisto kommentoi Bozdağin väitteen jälkeen asiakirjasta käytyjä keskusteluja.

"Sen jälkeen molemmat maat, Suomi ja Ruotsi toimivat oman lainsäädäntönsä mukaan."

Kyseessä ei ole ensimmäinen kerta, kun Turkin tilannekuva jostain asiasta eroaa täysin suomalaisesta tilannekuvasta. Juuri se on ollut keskeisimpiä syitä Turkin ja Suomen välisten neuvottelujen vaikeudelle.

Tämä nähtiin jo toukokuun puolivälissä, kun Turkki ensimmäistä kertaa esitti Suomelle ja Ruotsille uhkauksia maiden Nato-jäsenyyden estämisestä ja totesi näiden majoittavan terroristeja rajojensa sisällä.

Hieman myöhemmin maan ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu vaati, että Suomen ja Ruotsin tulisi vaikka muuttaa lakejaan, jotta ne pystyisivät taipumaan Turkin vaatimuksiin terroristeina pitämiensä henkilöiden luovutuksista.

Tässä vaiheessa suomessa suhtauduttiin Turkin ”väärinkäsityksiin” vielä optimistisesti.

”Onhan mahdollista, ettei Turkin ulkoministeri ole tästä [Suomen vuoden 2021 lopulla kiristyneestä terrorismilainsäädännöstä] ollut tietoinen”, esimerkiksi oikeusministeri Anna-Maja Henriksson kommentoi asiaa tuolloin sanoo.

Pian Suomessakin kävi kuitenkin selväksi, että väärinkäsitykset eivät ole aivan niin helposti selvitettävissä Turkin kanssa, kuin mitä ne olisivat olleet monen muun maan kanssa.

HS:n tietojen mukaan Turkin kanssa touko- ja kesäkuun aikana käytyjen neuvottelujen kulku koostui pitkälti siitä, että Suomi yritti oikoa näitä väärinkäsityksiä ja samalla selvittää, mikä Turkki todellisuudessa Suomelta vaatii.

Jopa vielä Madridissa ennen Turkin, Suomen ja Ruotsin valtiojohtajien välillä käytyjä neuvotteluja presidentti Niinistö kertoi lähtevänsä neuvotteluihin "avoimin mielin katsomaan, mistä kenkä puristaa.”

Osaksi kyse on varmasti siitä, että Suomen ja Ruotsin tilannekuva eroaa oikeastikin siitä, miten Turkki näkee maiden terrorisminvastaisen toiminnan. Maat eroavat toisistaan merkittävästi niin poliittisesti kuin maantieteellisestikin.

Suurilta osin kyse lienee kuitenkin Erdoğanin neuvottelutaktiikasta.

Kun neuvotteluissa joudutaan keskittymään yhteisen tilannekuvan etsimiseen, ei itse ongelman ytimeen päästä.

Mikäli Turkki esittäisi selkeitä ja perusteltuja vaatimuksia erilaisten hieman epäselvien syytösten sijaan, olisi niihin helpompi myös esittää ratkaisuja ja siten päästä neuvotteluissa eteenpäin. Tällöin mahdollisuudet käyttää jumiutuneita neuvotteluja joidenkin muiden asioiden edistämiseen, ei olisi mahdollista.

Seuraavien kuukausien aikana onkin syytä varautua siihen, että Madridissa allekirjoitetusta yhteisymmärrysasiakirjasta nousee kerta toisensa jälkeen uudenlaisia tulkintoja Turkissa.

Suomi pääsee jälleen oikomaan Turkin väärinkäsityksiä ja selvittelemään sitä, mistä kenkä milläkin kerralla puristaa.

Epäselvyyksiä saattaa löytyä esimerkiksi asiakirjan kohdasta, jossa ”Suomi, Ruotsi ja Turkki vahvistavat, ettei niiden välillä ole tällä hetkellä voimassa kansallisia aseidenvientikieltoja”. Turkin silmissä tämä tosiasian toteaminen saattaa kääntyä vaatimukseksi tosiasiassa myös käydä asekauppaa.

Myös kohta, jossa ”Suomi ja Ruotsi eivät tue YPG:tä/PYD:tä eivätkä liikettä, joka Turkissa tunnetaan nimellä FETÖ”, saattaa kääntyä Erdoğanin silmissä vaatimukseksi toimia kyseisiä järjestöjä vastaan.

”Kaikki nämä terroristiorganisaatiot on pyyhittävä pois [Suomesta ja Ruotsista]”, Erdogan pauhasi jo Madridin tiedotustilaisuudessa, mainiten nimeltä asiakirjassa mainitut järjestöt.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat