Oikeusministeri Henrikssonin mukaan lainsäädäntöä ei olla muuttamassa Turkin paineen alla: ”Suomen kurdit voivat jatkossakin luottaa Suomen tapaan hoitaa luovutuspyyntöjä”

Vieraan valtion tekemien luovutuspyyntöjen perusteet arvioidaan jatkossakin aina tarkasti, puolueettomasti ja oikeudellisesti, sanoo oikeusministeri Anna-Maja Henriksson.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) vakuuttaa, että Suomessa noudatetaan jatkossakin Euroopan neuvoston luovutussopimusta. Kuva tiedotustilaisuudesta Helsingistä 3. kesäkuuta.

1.7. 20:12

Suomen kurdiyhteisö voi luottaa siihen, että Suomi noudattaa voimassaolevaa lainsäädäntöä ja Euroopan neuvoston luovutussopimusta jatkossakin, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) sanoo.

Hänen mukaansa Suomi ei ole muuttamassa lainsäädäntöään vastatakseen Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğanin esittämiin vaatimuksiin.

Osa Suomen kurdeista on ollut huolissaan siitä, että Suomi taipuu Erdoğanin vaatimuksiin ja esimerkiksi heihin kohdistuva tarkkailu tai heistä tietojen antaminen turkkilaisviranomaisille lisääntyy. Myös luovutus­asiat ovat olleet tapetilla.

”Haluan sanoa Suomen kurdeille, että he voivat kyllä jatkossakin luottaa Suomen tapaan hoitaa luovutuspyyntöjä”, Henriksson sanoo HS:lle.

Hänen mukaansa Madridissa allekirjoitettu yhteisymmärrysasiakirja nojaa siihen, että myös tulevaisuudessa valtiot menettelevät Euroopan neuvoston luovutussopimuksen mukaisesti. Näin sanoi perjantaina myös oikeusministeriön osastopäällikkö Antti Leinonen.

Lue lisää: Ministeriö vastaa Suomen kurdien Turkki-huoliin

Henrikssonin käsityksen mukaan Suomi ei ole keskustellut Turkin kanssa minkäänlaisista luovutettavien henkilöiden nimilistoista, eikä sellainen ylipäätään ole hänen mukaansa Suomen ”tapa toimia”.

Oikeusministeriöön tai ulkoministeriöön ei myöskään hänen mukaansa ole tullut vielä yhtäkään uutta luovutuspyyntöä.

Suomessa toimitaan jatkossakin niin, että kun vieraalta valtiolta tulee jotakin henkilöä koskeva luovutuspyyntö, se käydään oikeusministeriössä läpi hyvin tarkasti ja arvioidaan oikeudellisesti, Henriksson sanoo.

Hänen mukaansa tähän arviointiin ei kuulu poliittista arviointia, vaan virkamiehet perustelevat ratkaisunsa lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten mukaisesti.

”Olen toiminut oikeusministerinä yhteensä yli seitsemän vuoden ajan, enkä tänä aikana kertaakaan ole epäröinyt sitä, etteikö luovutuspyyntöjä käsittelevä viran­omainen toimisi puolueettomasti ja oikeudellisesti oikein”, Henriksson kertoo.

”Oikeusvaltioperiaate ja jokaisen ihmisen yhdenvertainen kohtelu ovat ylipäänsä minulle oikeusministerinä kaikista keskeisimpiä asioita. Arvopohjamme nojaa näihin periaatteisiin, eikä niistä tulla tinkimään.”

Natoon pyrkivät Suomi ja Ruotsi allekirjoittivat tiistaina yhteisymmärrysasiakirjan, jossa maat sitoutuvat muun muassa käsittelemään ”nopeasti ja perusteellisesti” Turkin tekemät ratkaisemattomat karkotus- ja luovutuspyynnöt. Lisäksi maat sitoutuvat ottamaan huomioon Turkin toimittamat ”tiedot, todisteet ja tiedustelutiedot”.

Henriksson muistuttaa, että kyseessä on kolmen maan välinen sopimus ja osa asiakohdista tai Turkin esittämistä vaatimuksista voi kohdistua ”vähän enemmän” Ruotsiin kuin Suomeen.

”Se kannattaa muistaa, että tässä puhutaan kolmesta eri valtiosta. Toisaalta myös Turkki ja Ruotsi ovat Suomen tavoin sitoutuneet Euroopan neuvoston luovutus­sopimukseen.”

Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden välillä noudatetaan rikoksen johdosta tapahtuvaa luovuttamista koskevaa yleissopimusta, jonka piiriin eivät kuulu esimerkiksi sotarikokset tai poliittisina pidetyt rikokset. Mailla on myös oikeus kieltäytyä luovuttamasta omia kansalaisiaan.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat