Erdoğanin tiedottaja tarkentaa Turkin vaatimuksia HS:lle: ”Nato-jäsenyys on etuoikeus, ei oikeus”

Turkin presidentinkanslian viestintäpäällikkö Fahrettin Altunin mukaan Suomi on tehnyt ”tiettyjä kirjallisia sitoumuksia terroristijärjestöihin kuuluvien henkilöiden luovuttamisesta” Turkkiin.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti medialle tiedotustilaisuuden Naton Madridin huippukokouksessa 30. kesäkuuta.

5.7. 14:40

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan piti Madridissa järjestetyn Naton huippukokouksen päätteeksi mieleenpainuvan tiedotustilaisuuden, jossa hän uhkasi mahdollisuudella jättää Suomen ja Ruotsin Nato-liittymispöytäkirja ratifioimatta, kun sen aika tulee.

Presidentinkanslian viestintäpäällikkö Fahrettin Altun selventää nyt HS:lle viestitse näitä uhkauksia. Erdoğanin tavoin hän muistuttaa viestissään siitä, ettei Suomen Nato-jäsenyys ole vielä mikään itsestäänselvyys.

"Nato-jäsenyys on etuoikeus, ei oikeus", Altun kirjoittaa.

Hänen mukaansa Suomen täytyy nyt tehdä ”tarvittavat toimenpiteet” terrorisminvastaisessa työssään, jotta liittymispöytäkirjan ratifiointi Turkin parlamentissa voi olla mahdollinen.

”Se, miten nämä toimenpiteet toteutetaan, on Suomen hallituksen päätettävissä. Me välitämme vain tuloksista”, Altun toteaa.

Fahrettin Altun toimii turkin presidentinkanslian viestintäpäällikkönä.

Näissä yhä hieman epäselvissä tarvittavissa toimenpiteissä on erityisesti kyse Suomen suhtautumisesta kolmeen Turkin terroristisena pitämään organisaatioon: PKK:hon, YPG:hen ja Turkin FETÖ:ksi kutsumaan järjestöön, joka koostuu toisinajattelija Fethullah Gülenin seuraajista.

Näistä ainoastaan Kurdistanin työväenpuolue PKK on Suomessa ja muualla EU:ssa määritelty terroristiorganisaatioksi. FETÖ:ä puolestaan kutsutaan Suomessa perinteisesti gülenisteiksi, koska Turkin käyttämä nimi pitää sisällään maininnan sen terroristisuudesta.

Altunin mukaan Suomi on Madridissa Turkin ja Ruotsin kanssa allekirjoitetussa yhteisymmärrysasiakirjassa tunnustanut kaikki kolme terroristijärjestöiksi.

”Kaikenlainen näille ryhmille tarjottu poliittinen, taloudellinen tai sotilaallinen tuki on suora uhka Turkin kansalaisten hengelle ja omaisuudelle”, Altun kirjoittaa.

Aivan näin asia ei asiakirjan mukaan ole. Sen tekstin mukaan ” Suomi ja Ruotsi eivät tue YPG:tä/PYD:tä eivätkä liikettä, joka Turkissa tunnetaan nimellä FETÖ”.

Turkissa kuitenkin katsotaan, että jo organisaatioiden mainitseminen tunnustaa ne terroristisiksi.

Altunin mukaan järjestöt ovat Turkin lisäksi uhka myös suomalaisille.

”On selvää, että nuo ihmiset eivät välitä Suomen eduista, eivätkä jaa maanne arvoja. Suomen viranomaisten on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin noudattaakseen sitoumuksiaan ja suojellakseen kansalaisiaan tältä uhalta”, Altun toteaa.

Madridissa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Erdoğan puhui myös Suomen ja Ruotsin velvollisuudesta palauttaa Turkkiin sen terroristeina pitämiä henkilöitä.

”Sekä Suomi että Ruotsi tekivät tiettyjä kirjallisia sitoumuksia terroristijärjestöihin kuuluvien henkilöiden luovuttamisesta. Turkki on jo jakanut tarvittavat tiedot näistä henkilöistä molempien maiden viranomaisille, Altun sanoo.

Näiden henkilöiden lukumäärästä on kuitenkin ollut epäselvyyksiä. Tiedotustilaisuudessa Erdoğan puhui 73 henkilöstä, jotka Ruotsi olisi luvannut luovuttaa. Turkin oikeusministeri Bekir Bozdağ puolestaan totesi päivää ennen Erdoğanin puhetta Suomen ja Ruotsin lupautuneen Madridissa luovuttamaan yhteensä 33 henkilöä, joista 12 Suomesta.

Altun ei ota HS:lle kantaa Turkin luovutusvaatimusten lukumääriin. Kuitenkin myös hän toistaa Erdoğanin näkemyksen siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamalla tehneet ”tiettyjä kirjallisia sitoumuksia terroristijärjestöihin kuuluvien henkilöiden luovuttamisesta”.

”Kysymys terroristien luovuttamisesta punnitsee asianomaisten valtioiden [Suomen ja Ruotsin] vilpittömyyden. Turvasataman tarjoaminen kenelle tahansa, joka yrittää kaataa Turkin perustuslaillisen järjestyksen, osallistui väkivaltaisiin tekoihin tai uhkaa viattomien ihmisten henkeä ja omaisuutta, loukkaa sotilasliiton henkeä”, Altun kirjoittaa.

Kaiken kaikkiaan Altunin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat yhteisymmärrysasiakirjan allekirjoittamalla ymmärtäneet, kuinka ”vakavasti ja määrätietoisesti” Turkki suhtautuu terrorismin torjumiseen.

Altun toteaakin presidentti Erdoğanin tavoin, että Turkki saavutti yhteisymmärrysasiakirjassa tavoitteensa, eikä sen tarvinnut neuvotteluissa Suomen ja Ruotsin kanssa tinkiä mistään.

Yksi näistä Turkin Altunin mukaan saavuttamista tavoitteista oli se, ettei Turkki tee Suomen tai Ruotsin suuntaan myönnytyksiä ilman, että maat ryhtyvät terrorismin torjunnassa toimiin, jotka tosiasiassa tiukentavat maiden suhtautumista terrorismiin.

Hänen mukaansa keskeisimpiä kysymyksiä Turkille olivat neuvotteluissa paitsi YPG:n ja gülenistien mainitseminen asiakirjassa, myös Suomen ja Ruotsin Turkkiin kohdistuvaan asevientiin liittyvä kirjaus.

Suomessa näkemys asiakirjan velvoittavuudesta on ollut toisenlainen.

Sekä ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) että presidentti Sauli Niinistö ovat todenneet, ettei asiakirja velvoita Suomea muuttamaan luovutusperusteitaan liittyen Turkin vaatimiin henkilöihin. Itse asiakirjassa puhutaan luovutuspyyntöjen käsittelemisestä ”joutuisasti ja perusteellisesti”.

Myös tiistaina Brysselissä pidetyssä lehdistötilaisuudessa sekä Haavisto että Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg korostivat, että kukin maa käsittelee erilaiset luovutuspyynnöt oman oikeusvaltionsa periaatteiden mukaisesti.

Haavisto totesi myös, että Turkin vaatimuksissa on Suomen näkökulmasta kyse myös viestinnästä koko Natolle, ei vain Suomelle ja Ruotsille. Suomi tulkitsee, että Turkki haluaa pitää terroristisina pitämiään organisaatioita esillä koko Naton edessä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat