Kun Suomen Nato-jäsenyys oli maanantaina lähes selvä, Jens Stoltenberg teki Pekka Haavistolle tunnustuksen

Pekka Haavisto kertoi HS:lle Brysselissä uskovansa Suomen Nato-jäsenyyden toteutuvan nyt ennemmin tai myöhemmin.

Ulkoministeri Pekka Haavisto Naton järjestämässä tiedotustilaisuudessa tiistaina.

5.7. 17:03 | Päivitetty 5.7. 17:18

Bryssel

Nato-jäsenyyteen on kolme porttia, ja kahdesta on nyt menty läpi, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) sanoo HS:n haastattelussa.

Viime viikolla Madridissa Naton jäsenmaat kutsuivat Suomen ja Ruotsin liittymään mukaan Natoon. Maanantaina Suomen ja Naton valtuuskunnat kävivät aamupäivällä kaksituntiset neuvottelut – aikaa oli varattu neljä tuntia, mikä kuvaa sitä, että oikeasti vaikeita asioita ei ollut.

Tiistaina toinen portti kuljettiin läpi, kun Nato-maiden suurlähettiläät allekirjoittivat Naton päämajassa Brysselissä Suomen ja Ruotsin liittymispöytäkirjat.

Edessä on kolmas portti, ratifiointi eli Suomen ja Ruotsin jäsenyyden vahvistaminen kaikissa Naton jäsenmaissa.

Haavisto palaa koko Nato-jäsenyyshankkeen alkupisteeseen eli Venäjän hyökkäykseen Ukrainaan.

”Huoli Suomenkin turvallisuudesta monella tavalla kasvoi. Samaan aikaan Nato-jäsenyyskeskustelu lähti liikkeelle. Kyllä me hetken aikaa mietimme, millä tavalla hyökkäys laajenee, mitä seurausvaikutuksia sillä on Eurooppaan, miten huonoksi turvallisuus voi mennä, joutuvatko Nato-maat Venäjän aggression kohteeksi ja näin poispäin.”

Turvallisuushuoli pinnan alla oli todellinen, Haavisto sanoo.

Suomen muun muassa Yhdysvalloilta ja Britannialta saamien turvallisuusvakuutusten myötä tilanne alkoi tasapainottua. Pystyttiin keskittymään juridiseen puoleen eli siihen, miten Natoon oikein mennään jäseneksi.

Maanantaina Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg oli sanonut Haavistolle, ettei olisi ikinä uskonut näkevänsä päivää, jolloin Suomi ja Ruotsi liittyvät Natoon. Stoltenbergin mukaan hän olisi veikannut, että ennemmin Norja liittyy EU:hun kuin nämä kaksi maata Natoon.

”Se kuvaa turvallisuusmuutoksen suuruutta Euroopassa.”

Turkin yllätyksenä tullut vastahanka herätti Suomessa ja Ruotsissa paljon huolta, mutta Haaviston mukaan senkin kanssa tehtiin systemaattista työtä.

”Turkki on monella sidoksella kiinni Naton keskeisissä jäsenmaissa. Minun on vaikea nähdä sellaista lopputulemaa, että Suomen ja Ruotsin jäsenyys estettäisiin, mutta totta kai monia kommervenkkejä voi vielä olla.”

Suomi ja Ruotsi istuvat tarkkailijajäsenyyden myötä jo ratifiointikierroksen aikana Naton pöydissä ja työryhmissä, tosin ilman päätöksenteko-oikeutta. Optimistisimman arvion mukaan kaikki ratifioinnit voisivat olla valmiita jo ennen vuoden loppua, mutta aiemmilla kierroksilla aikaa on mennyt noin vuosi.

Haaviston mukaan jalka on nyt ”aika lailla oven välissä”.

”Tässä ei ole peruutusvaihdetta, ennemmin tai myöhemmin olemme maalissa.”

Haavisto sanoo, että hän heräsi uuteen turvallisuustilanteeseen vasta helmikuussa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.

”Ajattelin tämän olevan niin suuri muutos turvallisuusympäristössämme, ettei isompaa voisi kuvitella. Ja kun meillä on ollut Nato-optio vuodesta 2004 isoa turvallisuustilanteen muutosta varten...että voiko isompaa olla, kun naapurimaa hyökkää 40-miljoonaisen kansan kimppuun ja yrittää vaihtaa sen hallinnon.”

Haavisto sanoo saaneensa hyvin monelta kansalaisilta palautetta, jonka mukaan heidän turvallisuudentunteensa on Nato-hakemusprosessin myötä lisääntynyt.

”Itse ajattelen samalla tavalla.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat