Ministeri Harakka perään­kuuluttaa Finnairin vastuuta sisäisissä lennoissa: ”Miksi meillä on sini­valkoinen lento­yhtiö, jos se ei huolehdi saavutettavuus­tarpeista?”

Lentoyhteyksiä maakuntiin on tärkeää ylläpitää niin yritysten kuin tulevan sähköisen lentokalustonkin takia, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo HS:lle.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan (sd) mukaan valtion tukemiin ostolentoihin on turvauduttu koronapandemian takia, kun matkustajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi.

6.7. 17:35

Liikenneministeri Timo Harakka (sd) puolustaa valtion tukea maakunta­kaupunkeihin suuntautuvalle lentoliikenteelle.

”On tärkeää, että yhteydet säilyvät siitä huolimatta, että matkustajamäärät ovat koronan myötä vähentyneet”, hän sanoo HS:lle.

Lennoista syntyi keskustelua, kun Finavian lentoasema­verkoston johtaja Jani Jolkkonen kritisoi perjantaina valtion varoilla tuettavia maakuntalentoja. Ne ovat hänen mukaansa kalliita, tehottomia ja aiheuttavat turhia päästöjä.

Valtio ylläpitää ostopalveluna reittejä Helsingistä viidelle suomalaiselle lentoasemalle, joiden kaupalliset lennot Finnair lopetti koronapandemian myötä viime vuoden maaliskuussa. Ostolentoja on nyt lennetty reilun vuoden ajan Joensuun, Jyväskylän, Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion sekä Kajaanin lentoasemille.

Tähän mennessä valtio on tukenut näitä koronapandemian aikana käynnistettyjä lentoreittejä 40 miljoonalla eurolla. Ennen pandemiaa Suomessa on ollut ostoliikennettä myös Savonlinnaan ja Poriin suuntautuvilla reiteillä.

Lue lisää: Finavian johtaja kritisoi maakunta­lentoja, joita on tuettu verovaroin jo 40 miljoonalla eurolla: ”Välillä reiteillä on lentänyt jopa tyhjiä koneita”

Rahallista tukea maakuntalennoille virtaa ainakin kahta eri reittiä: suorana tukena lennoille ja epäsuorana tukena lentokentille. Kenttien ylläpidon maksaa Finavia, jonka valtio omistaa kokonaan.

Maakuntakentistä suuri osa on ollut tappiollisia jo ennen koronapandemiaa. Myös matkustajamäärät ovat olleet monilla kentillä pitkään laskussa.

Jo ennen vuotta 2015 Finavia on paikannut tappiota tekevien alueellisten kenttien toimintaa Helsinki-Vantaan tuotoilla vuosittain noin 20 miljoonalla eurolla. Asia selviää vuonna 2015 julkaistusta liikenne- ja viestintäministeriön lentoliikennestrategian raportista.

Finavia arvioi tuolloin, että ristiin rahoittamisen tarve kasvaa vuoteen 2020 mennessä 35–40 miljoonaan euroon. Ennuste näyttää toteutuneen, sillä viime vuonna yhtiön alueellisten lentoasemien tappio oli yhteensä noin 40 miljoonaa euroa.

Vaikka Finavia on valtio-omisteinen yhtiö, nämä tappiot eivät näy valtion budjeteissa. Tämä johtuu siitä, että Finavian lentoasemaverkostoa katsotaan kokonaisuutena, jolloin kannattamattomia lentoasemia voidaan tukea yhtiön sisällä muualta saatavilla voitoilla.

Finavian Jolkkonen on ehdottanut, että maakuntalentojen tukemisen sijaan rahat voitaisiin käyttää liikennejärjestelmien kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jossa yhdistetään eri kulkumuotoja.

Onko tappiollisiin maakuntakenttiin ja -lentoihin siis järkevää upottaa edelleen kymmeniä miljoonia euroja valtion rahaa sekä Finavian sisällä että valtion ostolentojen kautta?

Ministeri Harakka ei kommentoi Finavian sisäisiä talousasioita. Hänen mukaansa valtion tukemiin ostolentoihin on viidellä reitillä turvauduttu nimenomaan pandemian takia, kun matkustajamäärät ovat vähentyneet merkittävästi.

”Korona on aiheuttanut kaikissa liikennemuodoissa tämän toivottavasti kertaluonteisen tuen tarpeen, joka poistuu, kun tilanne ei ole enää niin akuutti”, Harakka sanoo.

Hänen mukaansa maakuntalennoilla on ”ehdottomasti edellytyksiä” markkinaehtoiseen kannattavaan liikenteeseen viimeistään siinä vaiheessa, kun tämän vuosikymmenen kuluessa on tarkoitus ottaa käyttöön kustannustehokasta sähkölentokalustoa.

”Sen takia Finaviankin täytyy huolehtia siitä, että maakuntakentät ovat siinä kunnossa, että niihin voi kannattavasti lentää.”

Suomessa Finavia ylläpitää yhteensä 20:ta kenttää ympäri Suomen, kun taas pinta-alaltaan suuremmassa Ruotsissa Swedavia pyörittää vain kymmentä.

Vaikka Suomen maakuntakentät eivät ole keskenään verrannollisia, on moneen niistä kuitenkin Harakan mukaan erittäin tärkeää ylläpitää lentoyhteyksiä jo yritystenkin näkökulmasta. Hänen mukaansa Suomessa on teollisesti ja aluetaloudellisesti keskeisiä paikkoja, jotka ovat erittäin vaikeasti saavutettavissa.

Harakka antaa esimerkiksi Kajaanin. Siellä vihittiin äskettäin käyttöön Euroopan tehokkain supertietokone, joka onnistuttiin rahoittamaan ja rakentamaan keskellä pandemiaa.

”On vaikea kuvitella, että kumppanivaltioiden edustajat, komission johto ja kaupalliset toimijat lentäisivät ensin kotimaastaan Helsinkiin ja sitten köröttelisivät koko päivän junalla tai bussilla maakuntiin vain siitä riemusta, että saavat investoida satoja miljoonia Suomeen”, hän toteaa.

Harakka peräänkuuluttaa myös Finnairin vastuuta maan sisäisten lentojen järjestämisessä. Kun yhtiö lopetti lennot viidelle maakuntakentälle, lasku ostolennoista jäi lopulta veronmaksajien maksettavaksi.

Harakan näkemyksen mukaan Suomen sisäiset lennot olisivat kuitenkin kannattavaa liiketoimintaa oikealla, eli esimerkiksi tarpeeksi pienellä ja ekonomisella kalustolla, jollaista Finnairilla ei tällä hetkellä ole.

”Voi yhtä hyvin kysyä, että miksi meillä on sinivalkoinen lentoyhtiö, jos se ei huolehdi maan sisäisistä saavutettavuustarpeista”, Harakka sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat