EU halusi näyttää suuntaa vihreiden sijoitusten eko­merkillä, mutta sotki itse sen uskottavuuden

Ydinvoima ja maakaasu ilmestyivät kestävien sijoitusten luokitukseen ”siirtymäkaudeksi” poliittisen lehmänkaupan jälkeen.

Rakenteilla oleva Flamanvillen ydinvoimala Ranskassa 14. kesäkuuta tänä vuonna. Voimalaa on luonnehdittu Suomen Olkiluodon sisarvoimalaksi, koska reaktorityyppi on samanlainen.

6.7. 16:49

Bryssel

Valveutunut kuluttaja miettii ruokahyllyllä, mitä ostoskoriin päätyy – perunaa Suomesta, avokadoja Perusta, lohta Norjasta? Mikä valinta olisi ilmastoystävällisin? Paljonko siitä kannattaisi maksaa?

Samaa, mutta suuremmassa mittakaavassa, miettii ammattisijoittaja.

Sitä varten EU on luonut rahoitusmarkkinoiden avuksi kestävien sijoituskohteiden luokittelun eli taksonomian. EU on etevä keksimään lyhenteitä ja termejä, jotka vieraannuttavat eivätkä kerro mitään, joten kuvattakoon taksonomiaa vaikka viherleimaksi tai ekomerkiksi.

EU määrittelee siinä kriteerit, millä perusteella jotakin sijoitusta voi pitää kestävänä. Tarkoituksena on, että kun määrittelijä on EU:n tapainen iso ylikansallinen toimija, luokittelusta tulisi peruskivi rahoitusmarkkinoille. Jos jokin kohde täyttäisi EU:n kriteerit, se saisi rahoitusta helpommin kuin kohde, joka ei niitä täytä.

EU:ssa on hätä siitä, onnistuuko siirtymä bensiinistä, dieselistä, kaasusta ja hiilestä kohti uusiutuvaa energiaa. Hätä on kasvanut, kun Venäjän energiasta halutaan sodan takia irti nopeasti.

Koronaelvytyksen takia entisestään velkaantuneet valtiot eivät pysty rahoittamaan kaikkia tarvittavia investointeja, vaan yksityisten sijoittajien on oltava isoin panoksin mukana. Rahoituksen EU-ekomerkki on yksi tapa saada ne innostumaan.

Kuluttajaa yritetään höynäyttää erilaisin perusteettomin ilmastoväittein, ja samalla tavalla myös rahoitusmarkkinoilla on vaikea arvioida, mikä on totta ja mikä ei. EU-viherleiman yksi tarkoitus on torjua viherpesua.

Taksonomia oli määrä tehdä tieteellisin perustein ja laatia huolella sen yksityiskohdat arvovaltaisen asiantuntijaraadin kanssa. Maakaasulle ja ydinvoimalle tällaisia tieteellisiä ei perusteluja ei kuitenkaan löydetty. Siksi komission päätös ottaa maakaasu ja ydinvoima mukaan edes siirtymäkaudeksi oli onneton ekomerkin uskottavuuden kannalta.

Parlamentissa äänestys oli tiukka, mutta komission kanta voitti.

Lue lisää: EU-parlamentti äänesti: Ydinvoima ja maakaasu saavat viherleiman kestävinä sijoituksina

Kaikille on ilmiselvää, mitä poliittisesti kulissien takana tapahtui. Ydinvoimamaat, kärjessään Ranska, vänkäsivät ydinvoiman mukaan taksonomiaan. Useassa maassa on tarve uusia vanhoja voimaloita, ja siihen tarvitaan paljon rahaa.

Ydinvoiman ekomerkkiä voi jollain tapaa perustella se, että siitä ei synny kasvihuonekaasupäästöjä. Ongelmallista ydinjätettä sen sijaan syntyy, ja usealla ydinvoimamaalla on vielä ratkaisematta, miten se hoidetaan.

Suomi kuuluu ydinvoimamaihin, mutta on toisaalta myös yksi niistä harvoista maista, joilla on suunnitelma siitä, miten ydinjätteiden loppusijoitus hoidetaan.

EU:n viherleiman yksi kriteeri on se, että toiminnasta ei saa aiheutua ympäristölle merkittävää haittaa (do no significant harm englanninkielisen käsitteen mukaan). Säteilevä jätevuori takapihalla ei oikein sitä kriteeriä täytä.

Kun Ranska ja kumppanit saivat ydinvoiman mukaan, jotain piti antaa myös maille, jotka ovat viime vuosina purkaneet ydinvoimaansa tai vastustaneet sitä alun perinkin henkeen ja vereen. Siksi maakaasu ilmestyi mukaan taksonomiaan.

Kaikkia maakaasusijoituksia ei suinkaan hyväksytä ja kriteerit yritetään pitää tiukkoina, mutta lopputulos on silti erikoinen: viherleima fossiiliselle polttoaineelle.

EU:ssa puhutaan käsitteestä ”Brussels effect”, Bryssel-vaikutus. Sillä tarkoitetaan, että EU on niin iso ja edistyksellinen toimija, että sen ajama sääntely laajenee Euroopan ulkopuolelle maailmanlaajuiseksi sääntelyksi.

Taksonomiasähellyksen hintana voi olla se, että EU-viherleimasta ei tule kansainvälistä standardia rahoitusmarkkinoille ja Bryssel-vaikutus kuihtuu. Vihreät investoinnit eivät pysähdy, mutta EU:n tavoite olla niissä suunnannäyttäjänä kärsi lehmänkaupoista kolauksen.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat