Joukkoliikennettä on tuettu korona-aikana jo sadoilla miljoonilla euroilla, eivätkä matkustajamäärät ole vieläkään palanneet normaalille tasolle

Suomessa ja koko Euroopassa on oltu nyt kaksi vuotta ”täydellisen joukkoliikennekriisin” keskellä, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

HSL:n liikennevälineissä matkustajia on yhä noin neljännes vähemmän koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna. Raitioliikennettä Aleksanterinkadulla 17. kesäkuuta.

17.7. 2:00 | Päivitetty 17.7. 14:02

Korona-aika on kurittanut joukkoliikennettä rajusti, ja matkustajamäärät ovat viimeisen parin vuoden aikana vähentyneet etenkin suurissa kaupungeissa selvästi.

Vaikka rajoitukset ovat pitkälti poistuneet ja moni on jälleen voinut palata työpaikalle, lähiopetukseen ja harrastusten pariin, eivät joukkoliikenteen matkustajamäärät ole palautuneet kaikkialla läheskään ennalleen. Osasyy löytyy etätyöstä, joka on korona-aikana yleistynyt ja leikannut siivun työmatkoista.

Olemme olleet nyt kaksi vuotta ”täydellisen joukkoliikennekriisin” keskellä, ei pelkästään Suomessa vaan koko Euroopassa, toteaa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd).

Hänen mukaansa valtio on korona-aikana myöntänyt joukkoliikenteelle ennennäkemättömät tuet, yhteensä 300 miljoonaa euroa, joiden tarkoitus on huolehtia yhteyksien säilymisestä myös matkustajamäärien romahdettua.

”On ollut välttämätöntä tukea joukkoliikennettä taloudellisesti”, Harakka sanoo.

Leijonanosan koronatuista, yhteensä noin 170 miljoonaa euroa, on saanut Helsingin seudun liikenne (HSL).

Lisää tukea todennäköisesti vielä tarvitaan, sillä HSL:n liikennevälineissä matkustajia on yhä noin neljännes vähemmän koronapandemiaa edeltävään aikaan verrattuna, sanoo HSL:n analytiikan ja tutkimusten päällikkö Jan-Erik Antipin.

Palautuminen koronasta on kuitenkin toistaiseksi tapahtunut hänen mukaansa pitkälti odotusten mukaisesti. Nousua on tullut jo merkittävästi siihen nähden, että huhtikuussa 2020 matkustajamäärät romahtivat yhteensä noin 70 prosenttia.

”Nyt elämä selvästi jatkuu, vaikka erilaiset koronarajoitukset ovat toki hidastaneet palautumista”, Antipin sanoo.

HSL:n saama joukkoliikenteen koronatuki on hänen mukaansa mennyt suoraan palvelutason ylläpitämiseen, jotta vuorot on saatu ajettua ja asukkaat ovat päässeet liikkumaan paikasta toiseen.

”Julkiselle tuelle on ollut kova tarve, ja tänäkin vuonna rahoitusvaje on vielä kymmeniä miljoonia euroja.”

HSL tarvitsee todennäköisesti vielä lisää taloudellista tukea joko valtiolta tai esimerkiksi jäsenkuntien subventio-osuutta kasvattamalla. Jäsenkunnat ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Sipoo, Tuusula, Kirkkonummi ja Siuntio.

Tavoitteena on, että kunnat maksavat noin 50 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Pahimpina koronavuosina osuus on Antipinin mukaan noussut keskimäärin 64 prosenttiin, mikä on useita kymmeniä miljoonia euroja enemmän suhteessa tavoitetasoon.

Turun seudulla matkustajamäärät ovat alkuvuonna olleet yhä runsaan viidenneksen alhaisemmat verrattuna pandemiaa edeltävään aikaan, kertoo Turun seudun joukkoliikenteen (Föli) suunnittelupäällikkö Lauri Jorasmaa.

Tammi–kesäkuussa Fölin kyydissä tehtiin noin 22 prosenttia vähemmän matkoja kuin vuonna 2019 samalla aikavälillä.

”Olemme edelleen jonkin verran jäljessä normaaleista matkustajamääristä, vaikka tilanne onkin paljon parempi kuin kaksi vuotta sitten”, Jorasmaa kertoo.

Vuosien 2020 ja 2021 aikana Föli sai valtiolta koronatukia yhteensä noin 10,5 miljoonaa euroa, Jorasmaa kertoo. Hänen mukaansa nämä rahat ovat käytännössä menneet tukemaan liikennöintiä, jonka lipputulot romahtivat koronan myötä. Fölillä ei ole omaa kalustoa, joten liikenne ostetaan kilpailutusten kautta eri liikennöitsijöiltä.

Toistaiseksi Jorasmaa ei osaa arvioida, tarvitaanko Turussa vielä lisätukea pandemian vaikutusten selättämiseen. Hänen mukaansa matkustajamäärät ovat kuitenkin alempana kuin talousarviossa oli alun perin arvioitu.

”Ihan nopeaa ei palautuminen ole ollut. Missään nimessä ei meillä ole helpot taloudelliset ajat edessä”, hän sanoo.

Myös Tampereen seudulla joukkoliikenteen matkustajamäärissä on alkuvuonna jääty vielä melko paljon vuoden 2019 luvuista, mutta alkukesän osalta tilanne näyttää jo hyvältä, kertoo Nyssen joukkoliikennejohtaja Mika Periviita.

Hänen mukaansa jo toukokuussa päästiin vuoden 2019 tasolle ja kesäkuussa koronaa edeltävät luvut ylitettiin selvästi. Tämän vuoden kesäkuussa Nysse-liikenteessä tehtiin yli kolme miljoonaa matkaa, mikä on 21 prosenttia enemmän kuin kesäkuussa 2019.

Periviidan mukaan nousu johtuu siitä, että joukkoliikennepalveluja on parannettu Tampereella viime vuonna merkittävästi. Syksyllä otettiin raitiovaunuliikenne käyttöön ja linjastoja uudistettiin samassa yhteydessä. Tavoitteena onkin nyt päästä matkustaja­määrissä selvästi korona-aikaa edeltävän tason yli.

”Ihan vielä ei siinä ehkä olla, mutta lähestymme tavoitetta jatkuvasti”, Periviita sanoo.

Nysse on Periviidan mukaan saanut valtiolta koronatukea noin 15 miljoonaa euroa kahden vuoden aikana ja rahat on käytetty kompensoimaan lipputulojen menetyksiä.

Kesän hyvistä matkustajamääristä huolimatta Tampereella saatetaan joutua hänen mukaansa vielä turvautumaan valtion koronatukeen, sillä alkuvuoden osalta matkustajamäärät olivat selvästi pienemmät kuin ennen korona-aikaa.

Tampereella otettiin viime syksynä käyttöön raitiotieyhteys Pyynikintorilta Hervantaan. Nyssen tavoitteena on nyt päästä matkustajamäärissä reilusti korona-aikaa edeltävän tason yli. Kuva huhtikuun lopulta.

Vaikka joukkoliikenne on tarvinnut merkittäviä valtiontukia koronavuosien aikana, on palvelutaso pystytty osittain sen ansiosta pitämään hyvällä tasolla. Suurissa kaupungeissa ei ole esimerkiksi jouduttu koronan takia irtisanomaan työvoimaa, nostamaan merkittävästi lippujen hintoja tai lakkauttamaan vuoroja pysyvästi.

HSL:llä lippujen hintaa korotettiin vuoden 2022 alusta niin, että kuukausiliput kallistuivat korkeintaan noin kolmella eurolla. Fölissä käteislipun hintaa päädyttiin nostamaan kolmesta eurosta neljään, sillä käteisen käyttöä halutaan ohjata vähentämään. Nysse taas nostaa lippujen hintoja yleensä vuosittain, mutta tänä vuonna niihin ei poikkeuksellisesti koskettu lainkaan.

Vaikka matkustajamäärät eivät ole vielä kokonaan palautuneet normaalille tasolle ja moni pysyy yhä etätöissä, ovat joukkoliikenne­toimijat toiveikkaita tulevaisuuden suhteen.

HSL:n Antipin uskoo, että ihmisillä on koronan jälkimainingeissa voimakas tarve liikkua. Hänen mukaansa HSL:n tulisi pyrkiä nyt vastaamaan tähän kysyntään mahdollisimman hyvin esimerkiksi joukkoliikenteen aikatauluja kehittämällä. Myös erilaisia alennuskampanjoita voitaisiin Antipinin mukaan mahdollisesti kokeilla.

”Käytännössä HSL lähtee tässä feeniksinä tuhkasta asiakaslähtöisemmän ymmärtämisen kautta. Potentiaali on iso, mutta nähtäväksi jää, miten se realisoituu”, hän sanoo.

Myös Fölin Jorasmaalta löytyy luottoa siihen, että matkamäärät tulevat vielä palaamaan normaalille tasolleen, vaikka monella etätyöt jatkuvatkin. Jorasmaan mukaan etätöiden johdosta saatetaan itse asiassa päätyä esimerkiksi luopumaan toisesta autosta ja siirtyä käyttämään julkista liikennettä.

”Kaikki tiedämme myös polttoaineen hinnan, mikä näkyy joukkoliikenteessä positiivisella tavalla. Ennusmerkit ovat siis hyvät.”

Nyssen Periviita kertoo katsovansa hyvin toiveikkaana eteenpäin ja uskoo, että Tampereella palataan vähintään koronaa edeltävälle tasolle ja todennäköisesti jopa ylikin. Tämä kuitenkin vaatii, että tarjontaa pystytään koko ajan parantamaan.

”Meidän pitää pystyä olemaan jatkuvasti yhä houkuttelevampi kulkumuoto”, hän toteaa.

Ministeri Harakan mukaan myös valtio tekee kaikkensa sen eteen, että joukkoliikenteen houkuttelevuus pysyisi edelleen korkeana.

Hän nostaa esiin esimerkiksi VR:n kanssa hiljattain tehdyn yhdeksänvuotisen ostoliikenne­sopimuksen, joka takaa, että tietyt syrjäisemmät junayhteydet Suomessa säilyvät. Lisäksi on hänen mukaansa tärkeää, että haja-asutusalueelle saadaan toteutettua myös uusia joukkoliikenteen ratkaisuja.

”Siinä olemme edenneet valitettavan hitaasti, mutta kaikkeni teen sen eteen, että riittämättömien joukkoliikenneyhteyksien alueelle voitaisiin tuoda uusia, fiksuja yhdistelmäratkaisuja”, Harakka sanoo.

”Minulla on luottavainen olo sen suhteen, että joukkoliikenteen tulevaisuus on Suomessa valoisa.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat