”Uniper-kauppa herättää kysymyksiä” – Näin poliitikot kommentoivat, kun Fortumista tuli Uniperin suuromistaja viisi vuotta sitten

Fortumin nousu Uniperin suuromistajaksi herätti aikanaan jonkin verran poliittista keskustelua, mutta hallitus suhtautui asiaan rauhallisesti.

Suomesta tuli Uniperin suuromistaja Juha Sipilän (kesk) hallituskaudella.

13.7. 18:10 | Päivitetty 13.7. 19:22

Energiayhtiö Fortumin Uniper-kaupat herättivät jo toteutuessaan jonkin verran poliittista keskustelua, mutta silloinen hallitus ei pitänyt kaupan riskejä merkittävinä.

Valtion omistama Fortum ja sen tytäryhtiö Uniper ovat nousseet poliittiseen keskusteluun viime päivinä, sillä Uniper on suurissa vaikeuksissa. Yhtiö on Euroopan suurimpia kaasukauppiaita, mutta se ei saa Venäjältä sovittuja määriä kaasua.

Pahimmillaan Fortumin tilanne voi käydä niin tukalaksi, että Suomen valtio joutuu pelastamaan sen. Suomalaispoliitikot ovat olleet yhtä mieltä siitä, että Fortum ei voi kaatua Suomen harteille.

Lue lisää: Sari Essayah uskoo Uniperin kaatuvan ”näillä energian hinnoilla” – Puoluejohtajat MTV:n tentissä: Ei enempää suomalaisrahaa yhtiölle

Tässä jutussa HS käy läpi, millaista poliittista keskustelua Fortumin Uniper-ostosta käytiin kaupan toteutumisen aikaan.

Fortumista tuli Uniperin suuromistaja vuonna 2017. Keskustelua käytiin erityisesti syksyllä 2017, jolloin esimerkiksi hallitukselta kysyttiin kantaa valtion omistaman Fortumin toimiin.

Aiheesta kysyttiin silloiselta pääministeriltä Juha Sipilältä (kesk) MTV:n Uutisextra ohjelmassa. Huolena olivat kaupan ulko- ja turvallisuuspoliittiset vaikutukset, sillä kaupan myötä Fortumin sidokset Venäjällä lisääntyivät merkittävästi.

”Tähän kauppaan ei liity ulko- ja turvallisuuspoliittisia ulottuvuuksia. Se lähtee ihan yhtiön omista tarpeista, ja yhtiön hallitus on katsonut tämän tarpeelliseksi”, Sipilä kommentoi ohjelmassa.

Pääministerin lausuntoa kritisoi tuolloin esimerkiksi oppositiossa juuri vihreiden johtajan paikalta väistynyt Ville Niinistö Facebook-kirjoituksessaan.

”On naiivia väittää, että tällaisen yhtiön ostaminen ei lisäisi suomalaisen valtionyhtiön Fortumin riskiä suhteessa Venäjään”, Niinistö kirjoitti lokakuussa 2017.

Omistajaohjauksesta vastannut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk) kommentoi kauppoja STT:lle toteamalla, ettei hänen tiedossaan ole että Uniper-kauppaan liittyisi erityisiä riskejä.

”Näemme, että tämä ilman muuta vahvistaa ja tukevoittaa Fortumia, mikäli tämä toteutuu”, Lintilä sanoi tuolloin.

”Ainahan liiketoimintaan riskejä sisältyy, mutta ei tässä mitään erityistä ole. Niiden briiffausten mukaan mitä olen saanut asiasta, mitään sellaista ei ole.”

Lintilä toisti samaa viestiä, kun hän vastasi kansanedustaja Sirpa Paateron (sd) aiheesta tekemään kirjalliseen kysymykseen. Lintilä totesi muun muassa, että ”Uniper tuottaa hyvää kassavirtaa ja osinkoa”.

Lintilä on myös nykyisen hallituksen elinkeinoministeri, mutta tässä hallituksessa omistajaohjauksesta vastaa ministeri Tytti Tuppurainen (sd).

Poliitikkoja huoletti erityisesti Uniperin kautta syntyvä Venäjä-yhteys. Esimerkiksi kokoomuksen kansanedustaja Elina Valtonen (tuolloin Lepomäki) oli HS:n uutisessa huolissaan siitä, kuinka Suomelle syntyisi taloudellinen intressi Nord Stream 2 -kaasuputken suhteen, jos valtionyhtiö ostaa Uniperin. Uniper oli kaasuputkihankkeen merkittävä rahoittaja.

”Jos Suomi ei näe Nord Stream 2:ssa turvallisuuspoliittista ulottuvuutta, hyvä niin. Mutta me olemme tässä eri linjoilla kuin kumppanimaamme. Jos Suomi haluaa tehdä tietoisesti erilaisen valinnan, se on asia, joka pitää perustella”, Valtonen sanoi aikanaan.

”Uniper-kauppa herättää kysymyksiä, koska yhtiö sijoittaa hankkeeseen, jolla on vahvat kytkökset toiseen valtioon [Venäjään] ja joka on Euroopan parlamentin mukaan energiaunionin periaatteiden vastainen”, sanoi HS:lle myös esimerkiksi kansanedustaja Anders Adlercreutz (r).

Lue lisää: Fortumin jättikauppa tekee suomalaisista veron­maksajista venäläisen kaasuputken rahoittajia – piileekö putkessa turvallisuus­poliittinen riski?

Eniten Adlercreutzia kuitenkin huolestutti HS:n jutussa se, miksi uusiutuvan energian nimiin vannova Fortum halusi ostaa yhtiön, joka tuotti yli 80 prosenttia energiasta fossiilisilla polttoaineilla.

Tästä oppositio kritisoi hallitusta myös eduskunnan kyselytunnilla syyskuussa 2017.

”Uniper-yhtiö on useiden vastuullisten sijoittajien, esimerkiksi OP:n, mustalla listalla juuri kivihiilen ja suurten päästöjen vuoksi. Julkisuudessa jo kysellään, joutuuko Fortum pian vastaavanlaisille mustille listoille”, sanoi esimerkiksi Satu Hassi (vihr).

”Miltä tämä näyttää, miten tämä suhteutuu hallituksen tavoitteisiin kestävästä kehityksestä ja ilmastonmuutoksen torjumisesta? Pahalta näyttää”, totesi puolestaan Antti Lindtman (sd).

Ministeri Mika Lintilä totesi vastauksessaan, että valtion tulee olla vastuullinen osakkeenomistaja ”myös muita osakkeenomistajia kohtaan”.

”Tässä tilanteessa en näe sellaista syytä, että tulisi tehdä ratkaisuja, jotka horjuttaisivat valtion luotettavuutta osakkeenomistajana”, Lintilä sanoi.

Oma lukunsa oli keskustelu Uniper-kauppojen taustoista.

Uniperin silloinen toimitusjohtaja Klaus Schäfer väitti esimerkiksi venäläislehti Kommersantissa, että Fortumin yhtiöstä tekemän ostotarjouksen takana olisi ollut Suomen valtio. Suomessa tämä kiistettiin. Schäfer vastusti sitä, että Fortum osti Uniperin.

Suomen valtio omistaa Fortumista 51 prosenttia ja Fortum omistaa saksalaisesta Uniperista 78 prosenttia.

Tällä hetkellä Fortumin ja Uniperin johtajat neuvottelevat Saksan hallituksen kanssa pelastuspaketista, jolla Uniper pidettäisiin pystyssä. Neuvotteluissa on ollut viikonlopusta lähtien mukana myös valtion omistajaohjausosaston virkamies Maija Strandberg.

Suomen Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) matkustaa torstaina Berliiniin neuvottelemaan Uniperin pelastuspaketista.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat