Euroopan neuvosto on huolissaan Suomen raja­vartiolain muutoksista: Sisä­ministeri Mikkonen joutui vastaamaan poikkeukselliseen selvitys­pyyntöön

Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on esittänyt Suomelle huolensa siitä, että heinäkuussa hyväksytyt muutokset rajavartiolakiin saattavat estää joissain tapauksissa turvapaikan hakemisen kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

Uuden rajavartiolain mukaan Suomen ja Venäjän välinen raja voidaan poikkeuksellisissa tilanteissa sulkea kokonaan.

5.8. 2:00 | Päivitetty 5.8. 6:40

Euroopan neuvoston ihmisoikeus­valtuutettu Dunja Mijatović on esittänyt Suomelle huolensa siitä, että heinäkuun alussa hyväksytyt merkittävät muutokset rajavartiolakiin saattavat estää tietyissä tilanteissa turvapaikan hakemisen Suomesta kansainvälisten sopimusten vastaisesti.

”Haluan nostaa esille niiden ihmisten tilanteen, jotka voivat joutua pakenemaan Venäjältä Suomen rajan kautta. Tällaisia ovat erityisesti henkilöt, joita voidaan vainota perustuen Ukrainan sodan vastustamiseen, seksuaaliseen suuntautumiseen, sukupuoli-identiteettiin, ihmisoikeuksien eteen tehdyn työn tai jonkin muun syyn perusteella”, Mijatović kirjoittaa sisäministeri Krista Mikkoselle (vihr) osoitetussa selvityspyynnössä.

Mijatović vaatii Mikkoselta selkeät takeet siitä, että rajavartiolain muutokset eivät johda ihmisoikeusloukkauksiin. Hän muun muassa esittää, että Rajavartiolaitokselle tulisi antaa selkeät ohjeistukset siitä, miten ihmisoikeusloukkaukset voidaan välttää lakia sovellettaessa.

Dunja Mijatović

Vastauskirjeessään ihmisoikeus­valtuutetulle Mikkonen vakuuttaa, että Mijatovićin esittämät ”tärkeät periaatteet” tulevat ”ohjaamaan uuden lainsäädännön soveltamista”.

"Näistä ohjaavista periaatteista ja velvoitteista ei tulla poikkeamaan. Rajavartiolain muutosten tarkoituksena on ollut vahvistaa rajaturvallisuutta ja parantaa Suomen kykyä varautua ja reagoida häiriöihin niin normaaleissa olosuhteissa kuin poikkeus­tilanteissakin”, Mikkonen kirjoittaa.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen.

Helsingin yliopiston valtiosääntö­oikeuden professori Tuomas Ojanen kertoo, että tällainen selvityspyyntö on varsin harvinainen.

”Suomen suhteen jopa poikkeuksellista, koska ei tuollaisia Suomelle juuri lähetetä Euroopan neuvostosta”, Ojanen kommentoi HS:lle.

Hänen mukaansa selvityspyyntö osoittaa, että eurooppalaiset ihmisoikeuselimet ovat huolestuneita Suomen toimista rajaturvallisuusasioissa.

”Ja hyvä niin, koska varsinkaan tuore rajavartiolain muutos ei ollut kunniaksi suomalaiselle eduskuntakeskeiselle perustuslaki- ja ihmisoikeusvalvonnalle tai oikeusvaltiolle”, Ojanen toteaa.

Hän arvioi, että vastaavanlaisia ja jopa tiukempia selvityspyyntöjä rajavartiolaista voi olla luvassa myös EU:n suunnalta.

Heinäkuussa tehdyllä muutoksella rajavartiolakiin pyritään vastaamaan esimerkiksi tilanteisiin, joissa Venäjä käyttäisi turva­paikan­hakijoita niin sanotun hybridi­operaation välineenä.

Tällaisten tilanteiden varalta lakiin on nyt muun muassa kirjattu mahdollisuus sulkea koko Suomen Venäjän vastainen raja.

Lue lisää: Eduskunta hyväksyi rajavartiolain ja valmiuslain muutokset – Äänestyksessä harvinainen enemmistö

Mijatović ei ole ensimmäinen taho, jossa rajavartiolain muutokset ovat herättäneet kysymyksiä. Kun rajavartiolaki oli perustuslaki­valio­kunnan käsittelyssä, useat valiokunnan kuulemat oikeustieteilijät esittivät huolensa siitä, kuinka avoimeksi laki on jätetty.

Rajavartiolaissa säädetään, että valtioneuvosto voi päättää rajanylityspaikan sulkemisesta määräajaksi tai toistaiseksi useilla eri perusteilla. Tällainen sulkeminen on lain mukaan mahdollista, jos se on välttämätöntä vakavan yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansanterveydelle aiheutuvan uhan torjumiseksi.

Kiireellisissä tilanteissa sisäministeriö voi tehdä toimenpiteistä päätöksen jo ennen asian käsittelyä hallituksen tasolla.

”Soveltamistilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja vaikeasti ennakoitavia.”

Sisäministeri Krista Mikkosen mukaan rajavartiolakia ei ole kirjoitettu liian tarkka­rajaiseksi, koska on vaikea määritellä etukäteen, minkä tyyppisissä tilanteissa lakia voitaisiin joutua soveltamaan.

HS haastatteli Mikkosta aiheesta ennen Euroopan neuvoston lähettämää selvitys­pyyntöä.

”Soveltamistilanteet voivat olla hyvin erilaisia ja vaikeasti ennakoitavia. Lain­valmistelussakin todettiin, että kaikilta osin täsmällistä ja tarkkarajaista lakia on vaikea tehdä. Se on kuitenkin selvää, että soveltamis­kynnys on hyvin korkea, ja se sisältää välttämättömyys­kriteerin. Pitää siis olla kyse hyvin vakavasta uhasta, ennen kuin rajoja lähdetään sulkemaan”, Mikkonen kommentoi tuolloin.

”Kyseessä on aina tapauskohtainen harkinta.”

Sisäministeri Krista Mikkonen valtioneuvoston tiedotus­tilaisuudessa huhtikuussa.

Myöhemmin samassa laissa mahdollistetaan kansainvälisen suojelun eli turvapaikan hakemisen keskittäminen yhteen tai useampaan rajanylitys­paikkaan. Rajan sulkeminen johtaisi käytännössä tähän.

Lain mukaan keskittäminen voidaan tehdä, jos se on välttämätöntä vakavan uhan torjumiseksi kahdessa erilaisessa tilanteessa. Eniten on puhuttu vieraan valtion vaikutuksesta tapahtuvasta maahantulosta. Toinen keskittämisen mahdollistava tilanne on, jos lyhyessä ajassa maahan pyrkii poikkeuksellisen suuri tulijoiden joukko.

Käytännössä turvapaikanhaun keskittäminen voidaan tehdä myös tilanteessa, jossa kyseessä ei olisi vieraan valtion hybridi­vaikuttaminen.

Sisäministeri Mikkonen kuitenkin korostaa, että tulijoiden määrästä on aiheuduttava vakava uhka. Esimerkiksi vuoden 2015 pakolaiskriisi ei Mikkosen mukaan olisi ollut tällainen tilanne, vaikka tulijoita silloin olikin poikkeuksellisen paljon.

”Tällaisessa tilanteessa tulee aina olla kyseessä yleiselle järjestykselle, kansalliselle turvallisuudelle tai kansan­terveydelle aiheutuva uhka”, hän sanoo.

Kansainvälisen oikeuden on perinteisesti katsottu velvoittavan siihen, että kansainvälisen suojelun hakeminen on mahdollista raja-alueella kaikissa tilanteissa. Myös uudistettua rajavartiolakia koskevassa hallituksen esityksessä todetaan, että kansallisilla lainsäädäntö­toimilla ei voida poiketa oikeudesta hakea turvapaikkaa Suomesta.

Tämän vuoksi lakiin on erikseen kirjattu vaatimus siitä, että kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen ei saa loukata kenenkään oikeutta kansainvälisen suojelun saamiseen.

Laki ja sen esityöt jättävät kuitenkin epäselväksi, miten tämä oikeus tosiasiallisesti turvattaisiin esimerkiksi tilanteessa, jossa Suomi päätyisi sulkemaan koko itärajansa ja keskittämään turvapaikanhaun Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Ministeri Mikkosen mukaan tällainen tilanne olisi hyvin poikkeuksellinen, joskin lain mukaan mahdollinen.

”Se vaatisi sen, että itärajalla olisi tilanne, jossa mikään rajanylityspaikka ei voisi olla auki”, hän sanoo.

”Jos jotain rajanylityspaikkoja suljetaan, täytyy varmistaa, että toisaalla se mahdollisuus on”, Mikkonen jatkaa, muttei täsmennä tarkemmin, miten tämä mahdollisuus voitaisiin varmistaa.

”On hyvä, että tätä lainsäädäntöä on tarkennettu.”

Huolestuneita arvioita on esitetty alaikäisten, vammaisten, ikääntyneiden ja muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien mahdollisuuksista hakea turvapaikkaa tällaisessa tilanteessa. Myös ihmisoikeusvaltuutettu Mijatović nosti kysymyksen esille selvitys­pyynnössään.

Mikkonen korostaa, että näissä ryhmissä täytyy ”nimenomaan kiinnittää huomiota siihen, että se tosiasiallinen mahdollisuus hakea kansainvälistä suojelua on, ja sitä pitää näiden kohdalla arvioida erityisen tarkasti”.

”Näiden osalta siinä pykälässäkin todetaan, että heidän kohdallaan voidaan poikkeuksia tehdä”, Mikkonen jatkaa.

Hän ei kuitenkaan tarkenna sitä, millaisia nämä mahdolliset poikkeukset voisivat tositilanteessa olla.

Myös Mikkonen pitää kuitenkin hyvänä, että uudenlaisiin uhkiin on varauduttu lainsäädännössä.

”Muuttunut turvallisuustilanne on sellainen, että on hyvä, että tätä lainsäädäntöä on tarkennettu.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat