Lakimiesliitto vaatii ”hätä­rahoitusta” oikeusvaltion toiminnan turvaamiseksi, oikeus­ministerin mukaan lisärahoituksen tarvetta selvitetään rauhassa

Lakimiesliiton Tuula Linnan mukaan on hyvä, että asiaa selvitetään, mutta tarve rahoitukselle on hänen mukaansa jo nyt.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r) ja Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linna.

15.7. 15:01

Suomen Lakimiesliiton puheenjohtaja Tuula Linnan mukaan suomalainen oikeudenhoito tarvitsee välittömästi 50 miljoonaa euroa vuosittaista ”hätärahoitusta”, jotta sen toiminta pystytään turvaamaan.

”Suomi haluaa olla maailmalla arvostettu ja toimiva oikeusvaltio, ja muita moititaan helposti oikeusvaltion puutteista. Meillä on kyllä hyvä tuomioistuin­järjestelmä ja siellä hyvä henkilöstö, mutta he eivät tällä hetkellä pysty tekemään työtään kunnolla resurssi­vajeen vuoksi”, Linna toteaa.

Hänen mukaansa krooninen rahoitusvaje on johtanut paitsi oikeuden­käyntien pitkittymiseen ja kulujen nousuun sekä henkilöstön uupumiseen, myös siihen, että ihmiset eivät enää uskalla laittaa riita-asioita tuomio­istuimissa vireille.

”Nämä ovat oikeasti vakavia juttuja oikeusvaltion kannalta”, Linna sanoo.

Lakimiesliiton hallituksen puheenjohtaja Marika Valjakka avasi hätärahoituksen perusteita perjantaina HS:ssa julkaistussa mielipide­kirjoituksessa. Mielipide­kirjoituksen mukaan summalla tulisi palkata noin 200 uutta tuomaria. Sen ohella tarvitaan myös lisää tuomioistuin­harjoittelua suorittavia henkilöitä ja kanslia­henkilökuntaa.

Lue lisää: Oikeudenhoito tarvitsee lisää rahoitusta

Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r) mukaan ongelma on tunnistettu, ja sen korjaamiseksi on Antti Rinteen (sd) ja Sanna Marinin (sd) johtaman hallituskauden aikana tehty jo toimenpiteitä.

”Oikeuslaitoksen rahoitustaso ja oikeusvaltion toiminnan edellytysten turvaaminen on ollut keskeisiä painopisteitä ministerikauteni ajan”, Henriksson toteaa.

Hänen mukaansa nelivuotisen hallituskauden aikana oikeudenhoidon perustehtäviin on jo kohdistettu yhteensä noin 78 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi nyt on käynnissä oikeudenhoidon tilaa ja resurssitarpeita koskevan selonteon laatimistyö.

”Ensiksi resurssitarve käydään läpi ja selvitetään, ja sitten kun se tiedetään, se on katettava. Siksi en pysty tänään kommentoimaan, onko tämä Lakimiesliiton ehdottama summa se oikea, vai onko se jotain muuta”, Henriksson sanoo.

Lakimiesliiton Linnan mukaan on hyvä, että asiaa selvitetään, mutta tarve rahoitukselle on hänen mukaansa nyt, eikä tulevaisuudessa.

”Ei tähän tarvita mitään lisätodisteita, tilanne puhuu puolestaan. Olemme jo nyt aivan kuilun reunalla”, Linna sanoo.

”Toki on hyvä, että asiaa selvitetään perin pohjin. Selvitys kuitenkin valmistuu vasta loppusyksystä ja tuntien suomalaista yhteiskuntaa, sitä väännetään ja käännetään sen valmistumisen jälkeen kauan, ennen kuin mitään päätöksiä tehdään”, Linna sanoo.

Todennäköistä on, että päätökset jäisivät vähintäänkin seuraavalle hallitukselle, joka aloittaa keväällä 2023 pidettävien eduskunta­vaalien jälkeen.

Linnan mukaan myös hallituskauden aikana tullut lisärahoitus on ollut vain pieni paikka todelliseen tarpeeseen nähden. Esimerkiksi Tuomioistuinvirasto esitti tälle vuodelle 19,5 miljoonan euron korotusta henkilöstömenoihin ja yli 11 miljoonan korotusta teknisiin hankintoihin. Lopulta tuomioistuin­laitokselle myönnettiin yhteensä 4,5 miljoonaa euroa.

”Ottaen huomioon koronaviruksen aiheuttamat ruuhkat ja jo valmiiksi heikon tilanteen, tämä on aivan uskomatonta. Selonteon odottaminen tässä tilanteessa on tuskastuttavan hidas prosessi ”, Linna sanoo.

Oikeusministeri Henrikssonin mukaan lisärahoituksen lisäksi tilannetta pitäisi helpottaa myös lisäämällä juristien koulutuspaikkojen määrää.

Hänen mukaansa erityisesti syyttäjänlaitoksen ja oikeusavun tehtäviin on ollut vaikeuksia saada työntekijöitä Etelä-Suomen ulkopuolelle.

”Tässä ei lisämäärärahat auta, jos tekijöitä ei ole”, Henriksson sanoo.

Lakimiesliiton Linna tyrmää ehdotuksen täysin.

”Ei missään nimessä. Eihän lisäkoulutus auta mitään, jos virkojen määrä pysyy ennallaan. Koronaviruksen aikana työttömien juristien määrä nousi 500:aan. Jos tulee joukkopako tuomarin tehtävistä, ja suhteessa palkkaan työn ja vastuun määrä on aivan kohtuuton, ei se sillä korjaannu, että vain koulutetaan lisää juristeja”, Linna sanoo.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat