Kokoomus edelleen selvästi suosituin puolue, Sdp vahvistanut kannatustaan

Kokoomuksen aiempi viiden prosenttiyksikön etumatka pääministeripuolue Sdp:hen kaventui prosenttiyksiköllä.

Petteri Orpo Porissa heinäkuussa 2022 ja Sanna Marin Skopjessa, Makedoniassa kesäkuussa 2022.

16.7. 2:00 | Päivitetty 18.7. 15:09

Kokoomus jatkaa kärjessä Suomen suosituimpana puolueena HS:n heinäkuun mielipidemittauksessa. Oppositiopuolueen kannatus laski hieman, mutta sillä on edelleen selvä etumatka seuraaviin.

Kantar TNS:n Helsingin Sanomien toimeksiannosta tekemän mielipidetiedustelun perusteella kokoomusta äänestäisi 23,9 prosenttia suomalaisista, jos eduskuntavaalit pidettäisiin nyt.

Tulos on puoli prosenttiyksikköä pienempi kun kesäkuun mielipidemittauksessa, jossa kokoomuksen kannatus hipoi 24,4 prosentilla jo puolueen ennätyksiä.

Toiseksi suosituin puolue Sdp kuroi kokoomuksen kaulaa puolen prosenttiyksikön nousulla. Pääministeripuolueen kannatus nousi 19,9 prosenttiin. Samalla kokoomuksen etumatka kapeni viidestä prosenttiyksiköstä neljään.

Viimeisen kahden kuukauden aikana Sdp:n kannatus on noussut 1,2 prosenttiyksiköllä.

”Sdp:n perinteiset äänestäjät ovat tällä hetkellä hyvin mukana”, Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Sakari Nurmela arvioi.

Hän pitää Sdp:n lähtökohtia eduskuntavaaleihin vähintään kohtuullisina. Samalla kokoomuksen johtoasemalle ei kuitenkaan näy uhkaa.

Nurmela ottaa kokoomuksen kohdalla esiin puolueen eduskuntaryhmästä eronneen kansanedustaja Wille Rydmanin. HS julkaisi kesäkuun loppupuolella artikkelin, jossa kerrottiin Rydmanin epäasiallisesta toiminnasta naisia kohtaan.

”Tapauksella ei vaikuta olevan ainakaan suuria välittömiä vaikutuksia kokoomuksen kannatukseen”, Nurmela sanoo.

Nurmelan mukaan kokoomuksen kannatuksen lievän putoamisen taustalla ovat todennäköisesti myös ne perussuomalaiset, jotka siirtyivät Nato-keskustelun alla kokoomuksen riveihin, mutta jotka ovat sittemmin palanneet kotipuolueeseensa.

Kokonaisuudessaan pääministeri Sanna Marinin (Sdp) hallituksen muodostavia puolueita kannattaa nyt 53,6 prosenttia suomalaisista. Kannatus on noussut lähes prosenttiyksiköllä kesäkuusta, jolloin vastaava luku oli 52,7 prosenttia.

Suurin muutos näkyy hallituspuolue vihreiden kohdalla: puolueen kannatus kohentui kesäkuusta 0,9 prosenttiyksiköllä 9,8 prosenttiin.

Vasemmistoliiton ja Rkp:n kannatus pysyi lähes ennallaan. Vasemmiston 7,7 prosentin tulos on kohtuullinen, mutta kannatus ei kuitenkaan ole noussut eduskuntavaalien aikaiselle tasolle. Kevään Nato-keskustelu oli puolueelle vaikea. Sdp vaikuttaakin hyötyneen jonkin verran vasemmistoliiton kustannuksella.

”Eräät vasemmistoliittoa äänestäneet siirtyivät Nato-keskustelun vilkkaimman vaiheen aikana SDP:n taakse. Valtaosa tästä joukosta pitää Sdp:tä edelleen parhaana vaihtoehtona”, Nurmela sanoo.

Keskustan kannatus jatkoi laskua heinäkuun mittauksessa. Nyt kannatus oli 11,6 prosenttia, kun kesäkuussa vastaava luku oli 12,2 prosenttia ja toukokuussa 12,7 prosenttia. Kannatus on toisin sanoen sulanut 1,1 prosenttiyksikköä kahden kuukauden aikana.

Vaikka muutokset eivät ole valtavia, kyseessä on keskustan huonoin mittaustulos yli vuoteen. Nurmela arvioi, että keskustalla voi olla potentiaalia nostaa kannatustaan, kun eduskuntavaalit lähestyvät.

”Ei ole kuitenkaan mitenkään kirkossa kuulutettu asia, että näin käy, vaan se vaatii puolueelta kovasti töitä.

Nurmela pitää merkillepantavana, että koko nykyisen hallituksen olemassaolon aikana enemmistö suomalaisista on ilmoittautunut hallituksessa olevien puolueiden kannattajiksi.

”Mielipidemittauksessa ei kysytä suoraan luottamusta hallitukseen, mutta hallituksessa olevat puolueet nauttivat enemmistön luottamusta.”

Muiden oppositiopuolueiden muutokset olivat vähäisiä. Kolmanneksi suosituimman puolueen perussuomalaisten kannatus nousi 0,2 prosenttiyksiköllä 14,7 prosenttiin.

Kokonaisuudessaan perussuomalaiset on kuitenkin kaukana vuoden takaisista yli 20 prosentin lukemista.

Puolueen kannatus kääntyi laskuun vuosi sitten kesäkuussa, kun edellinen puheenjohtaja Jussi Halla-aho kertoi luopuvansa puheenjohtajuudesta.

Fakta

Näin tutkimus tehtiin

  • Kantar TNS teki gallupin Helsingin Sanomien toimeksiannosta. Tutkimusta varten haasteltiin kaikkiaan 2 460 henkilöä ja aineisto kerättiin puhelinhaastatteluin 13.6.–12.7.2022.

  • Tutkimuksen otos edustaa Suomen 18–79-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunnassa asuvat. Otos muodostettiin monivaiheisella ositetulla otannalla.

  • Tutkimuksen virhemarginaali on noin 2,1 prosenttiyksikköä suuntaansa suurimpien puolueiden kohdalla.

  • Niiden osuus, jotka eivät osanneet tai halunneet sanoa, mitä puoluetta äänestäisivät eduskuntavaaleissa tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä, oli 32 prosenttia.

  • Haastateltavilta kysyttiin: "Jos eduskuntavaalit järjestettäisiin nyt, niin minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta äänestäisitte?" ja ”Minkä puolueen tai muun ryhmittymän ehdokasta Te äänestitte viime vuoden kesäkuussa järjestetyissä kuntavaaleissa?”

Oikaisu 16.7. kello 14.24: Artikkelissa kerrottiin virheellisesti, että kokoomuksella olisi aiemmin ollut viiden prosentin etumatka. Kyse oli viidestä prosenttiyksiköstä.

Oikaisu 17.7. kello 06.59: Artikkelissa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että viimeisen kahden kuukauden aikana Sdp:n kannatus olisi noussut 1,2 prosentilla. Sdp:n kannatus on noussut 1,2 prosenttiyksiköllä.

Lisäys 18.7. kello 15.09: Lisätty faktalaatikkoon tiedot haastattelukysymyksistä sekä niiden osuudesta, jotka eivät osanneet tai halunneet kertoa puoluettaan tai sanoivat, etteivät kävisi äänestämässä.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat