EU pyrkii parantamaan luonnon monimuotoisuutta joustavalla ennallistamislailla – ympäristökomissaari pitää kompromisseja toteutuksen takeena

Pohjoismaissa riittää komissaarin arvion mukaan paljon tehtävää luonnon ennallistamisessa, vaikka Suomesta tulleissa ensikommenteissa on nostettu esiin, että monia toimia on jo tehty.

EU:n ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius Helsingissä 4. toukokuuta

16.7. 17:05

Euroopan unionin tulevaan luonnon ennallistamislakiin on sisältymässä paljon joustoja, joten toteutuksen tehokkuus jää pitkälti jäsenmaiden käsiin. Ennallistamislailla pyritään ehkäisemään luontokatoa, sillä luonnon monimuotoisuus on heikentynyt hälyttävällä tavalla maailmanlaajuisesti.

Juhannuksen alla EU-komissio esitteli ehdotuksensa sitovaksi tavoitteeksi, jonka mukaan ainakin 20 prosenttia EU:n maa- ja merialueista tulisi olla ennallistamistoimien kohteena vuoteen 2030 mennessä.

Toisena tavoitteena olisi, että ennallistamistoimia laajennettaisiin kaikkiin niitä kaipaaviin alueisiin vuoteen 2050 mennessä.

Mutta tekevätkö jäsenmaille luvatut joustot lopulta tämän tavoitteen saavuttamisesta mahdotonta? Ympäristökomissaari Virginijus Sinkevicius pudistaa päätään: hänen mukaansa ennallistamislaki tulee ”ehdottomasti” olemaan tehokas.

Hän uskoo, että annettu vapaus motivoi kaikkia jäsenmaita täyttämään tavoitteet. Lakiesitykseen sisällytetyille joustoille on perusteensa.

”Loppujen lopuksi tämä on politiikkaa ja kyse on myös kompromissien löytämisestä. Muuten jäsenmaat voisivat estää sen (lainsäädäntöehdotuksen) etenemisen, eikä toteuttamiseen asti päästäisi lainkaan”, Sinkevicius sanoo STT:lle videoyhteyden välityksellä tehdyssä haastattelussa.

Hän korostaa, että ennallistamistoimien toteuttamiseksi tarvitaan tukea kansalta ja yhteiskunnalta laajemmin.

”Voimme kirjoittaa vaikka kuinka kaunista ja kunnianhimoista lainsäädäntöä, mutta jos sitä ei viedä käytäntöön kentällä, siinä ei ole mitään järkeä”, Sinkevicius kertoo.

Sinkevicius painottaa, että luonnon ennallistaminen ei ole sama asia kuin luonnonsuojelu. Alueiden ennallistaminen ei ole niiden rauhoittamista, vaan alueilla voidaan ennallistamisen jälkeen jatkaa esimerkiksi elinkeinotoimintaa.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) on ensikommenteissaan ollut varsin tyytyväinen ennallistamislakiin. Kurvisen mukaan monia komission ehdottamia asioita tehdään jo nykyisellään Suomessa.

Ministeri kiitti tiedotteessaan komissiota muun muassa siitä, että turvemaiden toimiin on paljon joustoja.

”On tärkeää, että turvepeltoja koskevat tavoitteet eivät heikennä maaseudun elinkeinojen toimeentulomahdollisuuksia tai ruokaturvaa”, Kurvinen sanoi tiedotteessaan kesäkuussa.

Sinkevicius ei täysin allekirjoita ajatusta siitä, että komission kesäkuussa ehdottamat toimet olisivat jo kovin laajalti käytössä.

”Myös Pohjoismaissa on edelleen paljon työtä tehtävänä. Olemme toki iloisia siitä, että jäsenmaat tekevät toimia ja mielestäni parhaimpia kokemuksia tulisi jakaa jäsenmaiden kesken”, Sinkevicius sanoo.

Sinkevicius arvioi, että ennallistamislaissa on haettu tasapainoa niin, ettei kunnianhimon tasosta ole tingitty liikaa eikä yksikään jäsenmaa joudu kantamaan kohtuuttoman suurta taakkaa. Hän korostaa, että Suomen toiveet on otettu hyvin huomioon valmisteluvaiheessa.

Suomalaisessa keskustelussa turvemaat nousevat usein suureen rooliin, mutta Sinkevicius muistuttaa, että kullakin jäsenmaalla on omat kipukohtansa.

”Ekosysteemit eivät jakaudu tasaisesti jäsenmaiden välillä. Tietyt elinympäristöt esiintyvät enemmän pohjoisessa ja toiset etelässä. Esimerkiksi turvemaita on enemmän pohjoisessa ja rannikkoseutujen kosteikkoja etelässä”, Sinkevicius selittää.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat