”Suomen kansaa ei maksu­miehiksi saa laittaa” – Talous­valiokunnan jäsenet moittivat Saksaa Uniper-sotkusta

Eduskunnan talousvaliokunta kuulee tiistaina ministeri Tytti Tuppuraista (sd) Uniper-neuvottelujen tilanteesta.

Vasemmalta oikealle eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet Matias Mäkynen (sd), Mari Holopainen (vihr), Hanna Kosonen (kesk), Minna Reijonen (ps) ja Sanni Grahn-Laasonen (kok).

19.7. 2:00 | Päivitetty 19.7. 6:05

HS:n haastattelemat eduskunnan talousvaliokunnan jäsenet suhtautuvat penseästi ajatukseen saksalaisen energiayhtiö Uniperin lisärahoituksesta.

Uniper, josta suomalainen valtionyhtiö Fortum omistaa 78 prosenttia, on isoissa vaikeuksissa maakaasun saatavuuden ja hinnannousun vuoksi. Yhtiö ei saa venäläiseltä Gazpromilta sovittuja määriä kaasua ja joutuu sen sijaan ostamaan myymänsä kaasun markkinoilta moninkertaiseen hintaan.

Uniper tekee tällä hetkellä tappiota kymmenien miljoonien eurojen päivätahdilla. Ilman ratkaisua yhtiö kaatuu viikkojen sisällä.

Fortum on käynyt viikkojen ajan neuvotteluja Saksan edustajien kanssa. Viime viikolla eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) osallistui neuvotteluihin Berliinissä.

Talousvaliokunta kuulee tiistaina Tuppuraista neuvottelujen tilanteesta sekä tämänhetkisestä energian saatavuuden ja hinnan tilanteesta. Valiokunnan kokous pidetään eduskunnan kesätauolla, mikä on poikkeuksellista.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra vaati maanantaina, että myös eduskunta kutsutaan koolle ja hallituksen ministerit antavat selvityksen Uniper-riskeistä.

HS kysyi maanantaina tilanteesta eduskunnan viiteen suurimpaan puolueeseen kuuluvilta talousvaliokunnan jäseniltä.

Kysymyksiin vastasivat valiokunnan puheenjohtaja Sanni Grahn-Laasonen (kok) ja varapuheenjohtaja Hanna Kosonen (kesk) sekä jäsenet Mari Holopainen (vihr), Matias Mäkynen (sd) ja Minna Reijonen (ps).

Fortum on ehdottanut Uniperin pilkkomista. Tällöin kaasu- ja hiilivoima jäisivät Saksan valtiolle ja muut toiminnot Uniperin tämänhetkisille omistajille. Suomen hallitus on ilmoittanut tukevansa ehdotusta.

Mitä jos Saksa ei halua sopia näin?

Grahn-Laasonen: ”Uniper tekee kaasuostoissa kymmenien miljoonien eurojen tappiot joka päivä, eikä Saksa halua painaa hätäjarrua ja antaa Uniperin siirtää kaasun hintoja kuluttajille. Saksan valtio on myös ilmoittanut, että se ei anna ajaa Uniperia konkurssiin, ja Fortum voi hyödyntää tätä asetelmaa neuvotteluissa. Ratkaisu tarvitaan pian, kyse on päivistä. Nyt Suomen hallituksen ja omistajaohjauksen pitää tehdä kaikkensa Fortumin johdon tukena, jotta löydetään neuvotteluratkaisu, joka minimoi vahingot suomalaisille veronmaksajille.”

Holopainen: ”Vaikka tilanne on vaikea, Suomen neuvotteluasema ei ole mahdoton. Fortum on valtioenemmistö­omisteinen ja Uniper on taas Fortumin enemmistö­omistuksessa. Omistajalla on laajat mahdollisuudet tehdä ratkaisuja. Saksassa päättäjät voisivat halutessaan force majeure -tilanteen nojalla viedä kohonneet kaasukulut hintoihin. Näin pitäisi toimia. Puhutaan siis hyvin poliittisesta päätöksestä. Tätä kustannusta Suomi ei voi ottaa kantaakseen. Koska Uniperin toiminta on hyvin kriittistä Saksalle, Suomella on mahdollisuus saada pilkkominen läpi neuvotteluissa. Toivottavasti päästään sellaiseen ratkaisuun, joka on siedettävä.”

Kosonen: ”Itse lähden siitä, että Suomen kansaa ei maksumiehiksi eikä -naisiksi saa tähän saattaa. Kyse on kuitenkin Saksan valtion pitkällisestä linjasta, jossa on täysin tukeuduttu venäläiseen kaasuun. Järjestely on ollut [Saksalle] edullista varmasti aikanaan, mutta tässä tilanteessa kun emme enää katso sormien läpi Venäjän touhua, se ei voi enää olla kumppani. Nyt on korkea aika katsoa kaikki muihinkin maihin liittyvät riskit – erityisesti valtion omistusten kohdalla, mutta myös yksityisellä puolella. Monessa muussakin maassa, jonka kanssa tehdään yhteistyötä, tapahtuu hyvin epäeettisiä asioita.”

Mäkynen: ”Tällaisessa tilanteessa tietysti neuvotellaan vaihtoehdoista, mitä Saksa siinä tilanteessa tarjoaa, ja löydetään yhteinen neuvottelutulos. Fortumilla ja Suomen valtiolla Fortumin omistajana on tietenkin keskeinen asema.”

Reijonen: ”Tietenkin Saksa pitää omia puoliaan, ja Suomenkin täytyy pitää omia puoliaan. Saksan asioiden maksajaksi meidän ei pidä lähteä.”

Jos neuvottelujen lopputuloksesta seuraa suomalaisille veronmaksajille lisäkustannuksia, pitäisikö ministeri Tuppuraisen erota?

Grahn-Laasonen: ”Ministeri Tuppuraisen pitää nyt ensisijaisesti keskittyä neuvottelemaan Saksan valtion suuntaan Fortumin johdon tukena sellainen ratkaisu, joka minimoi vahingot suomalaisille veronmaksajille. Tätä eduskunnan talous­valiokuntakin maan hallitukselta edellyttää. Nyt tarvitaan kaikki neuvotteluvoima peliin, jotta minimoidaan menetykset, joita väistämättä tulee. Kyse on miljardiluokan kysymyksestä.”

Holopainen: ”Kyllähän Uniper-kauppa on tehty jo toisen ministerin aikana. Tilanne on ollut varmasti hyvin vaikea ja ennakoimaton. Harva arvasi, että Venäjä aloittaa hyökkäyssodan Ukrainaan. Totta kai nyt oletetaan, että Tuppurainen saisi neuvotteluista kohtuullisen lopputuloksen. Tämän jälkeen varmasti tehdään arviot sen osalta, että onko neuvottelutulos tyydyttävä. Vaikeahan tässä on löytää hyviä ratkaisuja, joka tapauksessa tappioita tulee ja on tullut.

Kosonen: ”En näe, että tilanne kuuluu ministeri Tuppuraisen aikana tapahtuneisiin asioihin. Kyseessä on todella pitkä jatkumo, jossa monta hallitusta on ollut Fortumin toimissa osallisena.Omistajaohjaus­yksikkö on hoitanut asioita ja toki ministerit ovat olleet kuittaamassa. En ajattele, että yksin Tuppurainen on tässä se henkilö. Mutta hänellä on tietysti kovat paikat neuvotella mahdollisimman hyvää lopputulosta. Toivotaan hänelle paljon voimia siihen urakkaan.”

Mäkynen: ”En näe, että tilanne on Tytti Tuppuraisesta johtuva tai hänen aiheuttamansa. Tehdään kaikki töitä sen puolesta, että Suomen tilanne on mahdollisimman hyvä ja kestävä. Tässä tilanteessa ja Suomen energiapolitiikassa on paljon muitakin paineita, joten täytyy toimia mahdollisimman fiksusti. Huomenna talousvaliokunnassa kuullaan paitsi Tytti Tuppuraista, myöskin elinkeino­ministeriötä. Käsitellään sekä omistaja­ohjausta että laajemmin energiamarkkinoiden tilannetta.

Reijonen: ”Tietenkään Tuppuraisen luottamus ei varmaan hirveän vahva ole, jos tässä kävisi tällä tavalla. Onhan tämä melkoinen aikapommi suomalaisille. Tuppuraisen, kaikkien ministerien ja koko Suomen on otettava tilanne hyvin vakavasti.”

Mitä olisi pitänyt tehdä, että Suomi ei olisi nyt tässä jamassa?

Grahn-Laasonen: ”Ongelman juuret ovat Putinin sodassa Ukrainassa ja toisaalta Saksan energiapolitiikan väärissä valinnoissa. Saksa ajoi ydinvoimansa alas ja ripustautui venäläisen kaasun varaan. Kolmas elementti on Fortumin Uniper-kaupat, joiden kohdalla Venäjä-riski realisoitui karulla tavalla. Tästä varmasti oppirahat maksetaan monessa osoitteessa.”

Holopainen: ”Näitä investointipäätöksiä on tehty jo useamman omistajaohjaus­ministerin aikana. Silloin olisi pitänyt hälytyskellojen soida, kun on investoitu vahvasti Venäjälle ja tehty myös isoja investointeja fossiilienergiaan.

Kosonen: ”Käännän tämän niin päin, että tämä on hyvä mahdollisuus oppia. Nyt on viimeistään nähty, että alhaiset riskit sellaisten valtioiden suhteen, jotka tekevät kaiken aikaa epäilyttäviä ja epäeettisiä tekoja, voivat eskaloitua sellaiselle tasolle, että niitä ei voi enää hyväksyä.Toki Uniper-kaupassa on koko ajan ollut myös fossiilisen energian puoli. Kaksi puolta, fossiiliriski ja maariski, sattuivat osumaan tässä yhteen.”

Mäkynen: ”Aika turhaa spekulaatiota. Varmaan olisi pitänyt nähdä, että Venäjä hyökkää Ukrainaan, ja jättää Uniper-kaupat aikanaan tekemättä.”

Reijonen: ” Varautuminen olisi pitänyt tehdä paljon tarkemmin. Olisi pitänyt varautua näihin paremmin ja ottaa huomioon tällaiset riskit jo alun perin.”

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat