Uusi laki kannustaa molempia vanhempia perhe­vapaalle, mutta moni työ­ehto­sopimus ei

Erityisesti yksityisellä puolella työehtosopimuksia ei ole ehditty muuttaa ennen lakiuudistuksen voimaantuloa.

Perhevapaauudistus tulee voimaan maanantaina ja se koskee perheitä, joissa laskettu aika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen.

29.7. 2:00 | Päivitetty 29.7. 11:53

Maanantaina tulee voimaan perhevapaauudistus, jonka yhtenä tarkoituksena on kannustaa vanhempia käyttämään perhevapaitaan tasaisemmin. Tämä tarkoitus ei kuitenkaan vielä toteudu monissa työehtosopimuksissa.

Useimmilla aloilla on sovittu työehtosopimuksissa, että osa perhevapaan päivistä on täysin palkallisia. Äitiysvapaasta palkkaa on maksettu tavallisesti kolmelta kuukaudelta, kun taas isyysvapaassa palkkaa on maksettu yleisimmin kuudelta päivältä.

Julkisella puolella asiasta on jo laajasti sovittu. Esimerkiksi kunta-alalla sovittiin, että kummallekin vanhemmalle maksetaan palkallista vanhempainvapaata 32 päivältä. Lisäksi raskaana oleva vanhempi voi saada 40 päivää palkallista raskausvapaata.

Yksityisellä puolella asia on kuitenkin laajasti sopimatta useilla aloilla, ja käytössä on vanha malli. Uusi käytäntö on saatu sovittua esimerkiksi yksityisellä terveys- ja sosiaalipalvelualalla sekä yliopistoissa.

Työehtosopimukset eivät noudata uuden lain henkeä, sanovat ammattiliitot. Työnantajat vetoavat kasvaviin kustannuksiin.

Asia on auki monien muiden tavoin esimerkiksi kaupan alalla. Palvelualojen ammattiliiton (Pam) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että nykytilanne ei ole lain hengen mukainen eikä edesauta perhevapaiden jakamista tasaisemmin.

”Ihmiset laskevat jokaista penniä tietenkin tarkasti”, hän sanoo.

”Yritykset yleensä korostavat vastuullisuuttaan ja ovat olleet mukana esimerkiksi Pridessa, ja tasa-arvo on tärkeää juhlapuheissa. Tällaisessa asiassa pitäisi näyttää se vastuullisuus ihan konkreettisesti.”

Pam ja työnantajaa edustava Kaupan liitto ovat neuvotelleet asiasta kevään mittaan työryhmässä. Alun perin valmista piti tulla jo huhtikuun loppuun mennessä, mutta ratkaisua ei löytynyt lisäajallakaan ennen lain voimaantuloa. Rönni-Sällisen mukaan jatkosta ei ole sovittu.

”Näyttää siltä, että tässä syksyn aikana ei tapahdu mitään.”

HS kerää vauvaa odottavien perheiden kokemuksia siitä, miten uudistus vaikuttaa vanhempainvapaa­suunnitelmiin. Voit vastata kyselyyn alla. Juttu jatkuu kyselyn jälkeen.

Pam haluaisi molemmille vanhemmille jatkossa vanhempainvapaan palkkaa 36 päivältä. Liitto ei ole halunnut ainakaan vielä suostua siihen, että molemmat vanhemmat saisivat yhtä paljon palkallisia päiviä mutta vähemmän kuin äidit nykyään.

”Mutta nämä ovat tietysti neuvottelupöydän asioita”, Rönni-Sällinen sanoo.

Rönni-Sällisen mielestä yksittäisen työnantajan osalta puhuttaisiin ”minimaalisista kustannuksista”.

”Puhutaan pienistä kustannuksista. Ei niitä perhevapaille jääviä ihmisiä yhdellä työpaikalla niin hirvittävästi ole samaan aikaan ja Kela korvaa niistä työnantajalle osuuden.”

Palvelualojen ammattiliiton (Pam) puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen sanoo, että nykytilanne ei edesauta perhevapaiden jakamista tasaisemmin.

Kaupan liitto vetoaa järjestöjen jo aiemmin sopineen siitä, että uudistus tehdään kustannusneutraalisti ja niin, että palkallisten päivien kokonaismäärä säilyy ennallaan.

”Me noudatamme sitä, mitä on sovittu. Ei sitä mielestäni voi niin kääntää, että nyt arvot olisivat jotenkin ristiriidassa. Jos he ovat esittäneet muutoksia tähän, niistä pitää neuvotella. Ja nyt aika ei riittänyt ennen kesälomia”, sanoo johtava asiantuntija Antti Huotilainen Kaupan liitosta.

”Tämä ehdotus poikkesi siitä, mitä tes-neuvotteluissa sovittu. Siinä ei ehkä ollut samanlaista valmiutta alkaa lennosta sitä muuttamaan.”

Huotilainen on eri mieltä siitä, että neuvottelut eivät edistyisi syksyllä lainkaan.

”Ymmärsin, että asia on jäänyt auki ja tähän varmasti palataan. Keskusteluja jatketaan jatkuvan neuvottelun hengessä.”

Kaupan ala on vain yksi esimerkki aloista, joilla neuvottelut ovat kesken.

Asiaa on pitänyt esillä myös esimerkiksi Ylemmät toimihenkilöt YTN. Se ja esimerkiksi työnantajia edustava Teknologiateollisuus neuvottelivat asiasta ennen kesälomia, mutta eivät löytäneet ratkaisua.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n mukaan eri aloilla tilanteet ovat hyvin erilaisia. Esimerkiksi teollisuusala on hyvin miesvaltaista, joten siellä muutokset perhevapaissa voivat näkyä enemmän kuin naisvaltaisilla aloilla.

Perhevapaauudistus on lisäksi vain yksi asioista, joista työehtosopimusneuvotteluissa käsitellään.

”Uskoisin, että toisissa on helpompaa ja toisissa vaikeampaa. Niinhän se on, että kaikki on yleensä aina avointa ennen kuin kaikesta on sovittu”, sanoo ekonomisti Tytti Naukkarinen SAK:sta.

Elinkeinoelämän keskusliitosta (EK) ei kommentoitu aihetta HS:lle, sillä neuvottelut ovat kesken.

Hallituksen perhevapaauudistus tulee voimaan maanantaina ja se koskee perheitä, joissa laskettu aika on 4. syyskuuta tai sen jälkeen.

Uudistuksen myötä perhevapaat pidentyvät ja niiden käyttämisestä tulee joustavampaa kuin tähän saakka.

Uudessa mallissa kumpikin vanhempi saa 160 vanhempainpäivärahapäivän kiintiön. Päivärahapäiviä on viikossa kuusi, joten yhteensä hallituksen uusi malli tuo lasta kohden vanhempainrahapäiviä noin 13 kuukautta.

Lisäksi loppuraskauden suojaamiseksi on 40 päivärahapäivän mittainen raskausraha, eli kaikkineen päivärahapäiviä on yli 14 kuukautta eli vajaat kaksi kuukautta enemmän kuin nyt.

Oikaisu 29.7. kello 11.52: Toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin, yliopistojen työehtosopimus ei ole yksityisellä sektorilla ainoa suuri tai keskisuuri sopimus, jossa perhevapaita on uudistettu. Myös esimerkiksi yksityisellä terveys- ja sosiaalialalla on tehty niin.

Lue lisää: Eduskunta hyväksyi hallituksen perhevapaa­uudistuksen – Tämä muuttuu

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat