Yhdysvaltain suurlähettilään mukaan Suomen Nato-jäsenyyden nopea ratifiointi USA:ssa lähettää viestin myös Turkille

Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey matkusti heinäkuun lopussa Washingtoniin keskustelemaan senaatin jäsenten kanssa siitä, millaista lisäarvoa Suomi tuo sotilasliitolle.

Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Douglas Thomas Hickey.

6.8. 2:00 | Päivitetty 7.8. 18:42

Yhdysvaltojen senaatin vahva tuki Suomen Nato-jäsenyydelle kertoo siitä, kuinka sitoutunut Yhdysvallat tällä hetkellä on sekä sotilasliitto Natoon että Suomen ja Ruotsin tulevaan jäsenyyteen siinä, arvioi Yhdysvaltain Suomen-suurlähettiläs Douglas Hickey HS:n haastattelussa.

”Se kertoo siitä, että olemme sitoutuneita näiden maiden Nato-jäsenyyteen ja valmiita tukemaan sitä kaikin mahdollisin keinoin”, Hickey sanoo.

”Tämä lähettää kaikille maille, Turkki mukaan lukien, signaalin siitä, kuinka vakavasti Yhdysvallat ottaa tämän asian.”

Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydet torstain vastaisena yönä poikkeuksellisen selvin lukemin. Vain yksi maan senaatin sadasta jäsenestä äänesti ratifioimista vastaan. Puolesta äänestäneitä oli yhteensä 95.

Lue lisää: ”Ankarassakin osataan näitä lukuja tulkita” – Suomen Nato-jäsenyyden nopea ratifiointi USA:ssa lähettää viestin myös Turkille

Äänestys Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ratifioinnista ehdittiin suorittaa ennen kuin senaatti jää tämän viikon lopussa kesätauolleen. Itsestäänselvyys tämä ei ollut: vielä vain hieman yli viikkoa ennen äänestyspäivää verkkolehti Politico kertoi republikaani­senaattori Rand Paulin pyrkivän viivyttämään äänestystä kesätauon ylitse.

Hickey kertoo olleensa kuitenkin luottavainen aikataulun pitämisen suhteen. Hänen mukaansa senaatin vähemmistöjohtaja, republikaanien Mitch McConnell oli tehnyt hyvin selväksi, että asia tulee saada käsiteltyä ennen kesätaukoa.

”Myös republikaanisenaattori Jim Risch ja ulkoasiainkomitea sanoivat saman asian, kun olimme Washingtonissa”, Hickey kertoo.

Keskeinen syy asian ripeälle etenemiselle oli Hickeyn mukaan senaatin jäsenten puoluerajat ylittävä ymmärrys siitä, että Suomi ja Ruotsi ovat merkittävä lisäys Naton vahvuuteen.

Tätä näkemystä Hickey oli myös itse vahvistamassa heinäkuun lopulla Washingtonissa yhdessä puolustusvoimain komentaja Timo Kivisen ja Suomen Yhdysvaltain-suurlähettilään Mikko Hautalan kanssa.

”Meidän tehtävämme oli informoida senaatin jäseniä siitä vahvuudesta, minkä Suomi tuo Natoon. Se oli meille tilaisuus lisätä senaattorien tietoutta sellaisista asioista, joita he eivät mahdollisesti tienneet aikaisemmin”, Hickey kertoo matkasta.

Hänen mukaansa senaattorit olivat keskusteluissa yli puoluerajojen kiinnostuneita kuulemaan enemmän Suomesta ja saamaan lisätietoa sen vahvuuksista.

Yhdysvaltojen ratifioinnin jälkeen jäljellä on vielä seitsemän maata, jotka eivät ole ratifioineet Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä. Hickeyn mukaan näitä maita tulee odottaa kärsivällisesti ja kunnioittaa niiden kansallisia prosesseja.

”Uskon kuitenkin täysin, että tämä tulee etenemään nopeasti loppuun saakka. Tiedän, että seuraava kysymyksesi on, milloin prosessi tulee päätökseensä. Sitä en voi tietää, mutta sen tiedän, että jäljellä olevilla mailla on hyvät aikomukset prosessin suhteen ja että ne etenevät niin nopeasti, kuin mahdollista”, Hickey arvioi.

Oikaisu 7.8. kello 18.41: Jutussa kirjoitettiin aiemmin virheellisesti, että Jim Risch olisi demokraattisenaattori. Hän on republikaani.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat