Ministeri Saarikko: Tuntuviin veronkevennyksiin ei välttämättä olekaan varaa

Saarikon mukaan palkkojen ja eläkkeiden verotusta voidaan jonkin verran keventää siinä tapauksessa, että työmarkkinoilla sovitaan maltillisista palkankorotuksista.

Valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk) puhui toimittajille Espoon Moisniemessä keskiviikkoaamuna ennen valtiovarainministeriön budjettineuvottelujen alkua.

3.8. 8:26 | Päivitetty 3.8. 14:52

Palkkojen ja eläkkeiden verotusta voidaan keventää vain, jos työmarkkinaosapuolet sopivat maltillisista palkkaratkaisuista, katsoo valtiovarainministeri Annika Saarikko (kesk).

”Tuloveronkevennys on edelleen pöydällä. Se on kuitenkin tärkeä sitoa toteutettavaksi, mikäli taantuman riski näyttää suurelta, ja mikäli voimme olla varmoja, että työmarkkinaosapuolet sopivat järkevistä palkkaratkaisuista. Me tarvitsemme nyt lisää keskinäistä luottamusta”, Saarikko sanoi tiedotustilaisuudessa valtiovarainministeriön sisäisten budjettineuvottelujen yhteydessä.

Hänen mukaansa suuret palkankorotukset ja veronkevennykset olisivat vaarallinen yhdistelmä, joka voisi kiihdyttää hintojen nousua entisestään.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että maltilliset palkankorotukset tarkoittaisivat ensi vuodelle arvioidun inflaation suuruisia korotusprosentteja. Tällä hetkellä arvio inflaatiosta liikkuu kolmessa prosentissa. Sitä suuremmat palkankorotukset siis Majasen mukaan estäisivät verotuksen keventämisen.

Vielä HS:n haastattelussa juhannuksen alla Saarikko lupasi, että budjettiriihessä päätetään veronkevennyksistä kansalaisten ostovoiman tukemiseksi. Nyt Saarikko katsoo ministeriön virkamiesten tavoin, ettei päätöksiä veronkevennyksistä tulisi tehdä ainakaan vielä alkusyksystä vaan niille tulee asettaa ehtoja.

Lue lisää: Valtiovarainministeri Saarikko lupasi jo suomalaisille veron­kevennyksiä, mutta nyt hänen oma ministeriönsä jarruttaa niitä

Esimerkiksi bensiinin verotuksen tai ruuan arvonlisäveron alentamiseen Saarikko suhtautuu kriittisesti. Ylipäätään suuret veronkevennykset eivät ministerin mukaan välttämättä ole julkisen talouden kannalta järkeviä.

”Suhtaudun siihen tässä vaiheessa hyvin pidättyväisesti siihen, että tekisimme valtavan mittakaavan veronkevennyksiä velalla. Verotuloille on paljon käyttöä ikääntyvässä maassa.”

Valtiovarainministeri suhtautui sen sijaan avoimesti pienempiin verotukiin, kuten työmatkavähennyksen korotuksen jatkamiseen ensi vuonna.

Valtiovarainministeriön ehdotus ensi vuoden budjetiksi valmistuu torstaina, ja se julkaistaan perjantaina. Hallitus kokoontuu tekemään päätöksiä budjettiriiheen elo- ja syyskuun taitteessa.

Saarikko kertoi myös pyytäneensä virkamiehiä selvittämään keinoja sähkön hinnan nousuun vastaamiseksi.

”Se tarkoittaa sitä kokonaisuutta, joka liittyy sähköyritysten toimintaan, sähköntuotantoon, mutta ennen kaikkea suomalaisten sähköstä maksamaan hintaan, jonka osa on verotus.”

Valtiovarainministeri korosti, että energiavetoiseen hinnannousuun on vaikeaa vastata, eivätkä ”näinä historiallisen poikkeuksellisina aikoina” asiat ole vain Suomen omissa käsissä.

”Kellään ei ole oikeita tai varmoja vastauksia. Arvioimme kaikkia keinoja näinä päivinä. Emme pysty tekemään ratkaisuja, jotka poistaisivat hintojen nousun kehitys. Mutta se meidän pitää varmista, ettemme ainakaan omilla toimillamme syvennä hintojen nousua.”

Suomessa hallitus on tehnyt jo aiemmin tänä vuonna päätöksiä, joilla pyritään kompensoimaan kansalaisille hintojen noususta aiheutunutta lisälaskua. Esimerkiksi eläkeläisten ja muiden tulonsiirtoja saavien tilannetta on helpotettu niin, että kansaneläkeindeksiin sidottuihin sosiaaliturvaetuuksiin tehtiin elokuun alusta ylimääräinen indeksikorotus. Ensi vuoden alussa tehdään normaaliin tapaan uusi indeksitarkistus.

Lisäksi asunnon ja työpaikan välisen matkakuluvähennyksen enimmäismäärää on jo korotettu määräaikaisesti tämän vuoden verotuksessa.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat